Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna
Uutta osaamista

Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.

AMMATILLISEN  KOULUTUKSEN REFORMIN MYÖTÄ ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Nyt jokaiselle opiskelijalle tehdään yksilöllinen opintosuunnitelma. Osaamisen näyttö annettaan aidoissa työtilanteissa. Lisäksi koulutuksen rahoituksessa painottuu vaikuttavuus eli se, saadaanko tutkinto tai tutkinnon osia suoritettua ja työllistyykö tai pääseekö opiskelija jatko-opintoihin.

VALITETTAVA TOSIASIA on kuitenkin se, että vuodesta 2013 lähtien tehdyt yli 300 miljoonan euron rahoitusleikkaukset haittaavat ammatillisen koulutuksen kykyä toteuttaa tehtäväänsä, varsinkin kun opiskelija- ja tutkintomäärät ovat samalla kasvaneet.

Lisäksi nykyään jo viidennes ammatillisen opiskelijoita tarvitsee erityistä tukea. Yhtälö ei enää toimi, ja ammatillinen koulutus tarvitsee vähintään 10 prosentin eli noin 100 miljoonan tasokorotuksen valtionrahoitukseen pystyäkseen tuottamaan yhteiskunnan ja yritysten tarvitsemia ammattiosaajia.

ARMOVITOSET KÄYVÄT KALLIIKSI, sillä tällä hetkellä 11 prosentilla peruskoulun päättävistä nuorista on riittämättömät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot toisen asteen opinnoissa menestymiseen. Ongelmaan pitää puuttua, sillä Suomessa koulutustakuu lupaa paikan kaikille joko ammattiopinnoissa tai lukioissa, eivätkä opinnot saisi kaatua perustaitojen puutteeseen. Oppivelvollisuusiän pidentämisen sijaan on panostettava varhaiseen tukeen ja järjestettävä peruskouluun matkan varrelle osaamisen tarkastuspisteitä, jotta ketään ei jätetä.

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUU vuosittain yli 300 000 henkilöä. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 20-vuotiaita. Maahanmuuttajien ammattitaidon varmistamisessa ja kotoutumisessa ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli. Kohtaanto-ongelman ja työn murroksen myötä tarvitsemme kansallisen osaamisstrategian, jonka ytimessä on elinikäisen oppimisen mahdollistaminen.

DIGITALISAATIO TEHOSTAA OPPIMISTA  ja haastaa ammatillisen koulutuksen monin tavoin. Tekoälyyn perustuvan osaamistarpeiden ennakoinnin avulla saadaan tulevaisuudessa tietoa yksilö- ja yrityskohtaisista tarpeista. Pedagogiikassa voidaan ja pitää hyödyntää oppimisanalytiikkaa ja yksilöllistää oppimispolkuja.

KOKO VÄESTÖ TARVITSEE TIETOYHTEISKUNTAOSAAMISTA ylläpitäviä osaamispalveluita. Tarvitaan myös lisää yhteistyötä yritysten kanssa, jotta ammatillinen koulutus pystyy uudistamaan omaa osaamistaan ja tarjoamaan asiantuntevia osaamispalveluita. Tässä riittää haastetta kaikille osapuolille, jotta digitalisaatio saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma ITK tulee taas!
Digikyvykkyys

Suomen suurin digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtuma ITK tulee taas!

ITK-konferenssi järjestetään ensimmäistä kertaa Tampereella Tampere-talossa 23.–25.4.2025 teemalla ”Paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”. TIEKEläiset ovat tavattavissa koko konferenssin ajan Tampere-talon ensimmäisessä kerroksessa näytepaikalla 129. Mukanamme tuomme innostavan työpajan sekä tietoiskun.

Marko Silventoinen
Digikyvykkyys
Monimuotoisuus voimavarana 
Digikyvykkyys

Monimuotoisuus voimavarana 

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen. Tämä vaatii taustaksi hyvää johtajuutta, psykologisesti turvallista työkulttuuria sekä ihmisiä, jotka haluavat aidosti kehittää itseään, osallistua ja nähdä enemmän hyviä puolia kuin huonoja.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hankkeen avulla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista taloushallintoa
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hankkeen avulla rakennetaan tulevaisuuden digitaalista taloushallintoa

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet – DUM on valtakunnallisesti merkittävä kehittämishanke, joka luo perustan tulevaisuuden digitaaliselle taloushallinnolle ja laajemmin datataloudelle. Tavoitteena on älykäs ja automaattinen taloushallinto. Peppol-sanomat on keskeisessä roolissa, sillä se mahdollistaa tilausten, toimitusten ja laskujen välittämisen standardoidussa muodossa.

Nina From