Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna
Uutta osaamista

Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.

AMMATILLISEN  KOULUTUKSEN REFORMIN MYÖTÄ ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Nyt jokaiselle opiskelijalle tehdään yksilöllinen opintosuunnitelma. Osaamisen näyttö annettaan aidoissa työtilanteissa. Lisäksi koulutuksen rahoituksessa painottuu vaikuttavuus eli se, saadaanko tutkinto tai tutkinnon osia suoritettua ja työllistyykö tai pääseekö opiskelija jatko-opintoihin.

VALITETTAVA TOSIASIA on kuitenkin se, että vuodesta 2013 lähtien tehdyt yli 300 miljoonan euron rahoitusleikkaukset haittaavat ammatillisen koulutuksen kykyä toteuttaa tehtäväänsä, varsinkin kun opiskelija- ja tutkintomäärät ovat samalla kasvaneet.

Lisäksi nykyään jo viidennes ammatillisen opiskelijoita tarvitsee erityistä tukea. Yhtälö ei enää toimi, ja ammatillinen koulutus tarvitsee vähintään 10 prosentin eli noin 100 miljoonan tasokorotuksen valtionrahoitukseen pystyäkseen tuottamaan yhteiskunnan ja yritysten tarvitsemia ammattiosaajia.

ARMOVITOSET KÄYVÄT KALLIIKSI, sillä tällä hetkellä 11 prosentilla peruskoulun päättävistä nuorista on riittämättömät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot toisen asteen opinnoissa menestymiseen. Ongelmaan pitää puuttua, sillä Suomessa koulutustakuu lupaa paikan kaikille joko ammattiopinnoissa tai lukioissa, eivätkä opinnot saisi kaatua perustaitojen puutteeseen. Oppivelvollisuusiän pidentämisen sijaan on panostettava varhaiseen tukeen ja järjestettävä peruskouluun matkan varrelle osaamisen tarkastuspisteitä, jotta ketään ei jätetä.

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUU vuosittain yli 300 000 henkilöä. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 20-vuotiaita. Maahanmuuttajien ammattitaidon varmistamisessa ja kotoutumisessa ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli. Kohtaanto-ongelman ja työn murroksen myötä tarvitsemme kansallisen osaamisstrategian, jonka ytimessä on elinikäisen oppimisen mahdollistaminen.

DIGITALISAATIO TEHOSTAA OPPIMISTA  ja haastaa ammatillisen koulutuksen monin tavoin. Tekoälyyn perustuvan osaamistarpeiden ennakoinnin avulla saadaan tulevaisuudessa tietoa yksilö- ja yrityskohtaisista tarpeista. Pedagogiikassa voidaan ja pitää hyödyntää oppimisanalytiikkaa ja yksilöllistää oppimispolkuja.

KOKO VÄESTÖ TARVITSEE TIETOYHTEISKUNTAOSAAMISTA ylläpitäviä osaamispalveluita. Tarvitaan myös lisää yhteistyötä yritysten kanssa, jotta ammatillinen koulutus pystyy uudistamaan omaa osaamistaan ja tarjoamaan asiantuntevia osaamispalveluita. Tässä riittää haastetta kaikille osapuolille, jotta digitalisaatio saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä.

Lue seuraavaksi

Datatalous
Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden
Datatalous

Energiansäästöä datalla – yhteistyöllä kohti energiatehokkaampaa kiinteistönhallintaa työhyvinvointi huomioiden

Rakennettu ympäristö kuluttaa merkittävän osan energiasta ja tuottaa suuren osan päästöistä. Energiansäästöä datalla -hanke tarttuu tähän haasteeseen yhdistämällä isännöintipalvelujen, kiinteistöhallinnan, huoltopalveluiden ja teknologiaosaajien voimat. Tavoitteena on kehittää datan hyödyntämistä energiatehokkuuden parantamiseksi siten, että samalla edistetään alan ammattilaisten työhyvinvointia.

Nina From
Digitaalinen taloushallinto
Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon
Digitaalinen taloushallinto

Peppol-kouluttajakoulutus käynnistyi – Uutta osaamista digitaaliseen taloushallintoon

Syyskuussa käynnistynyt Peppol-kouluttajakoulutus tuo Suomeen uudenlaista osaamista digitaalisen taloushallinnon saralle. Koulutus toteutetaan TIEKEn ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä, osana Datatalouden Uudet Mahdollisuudet (DUM) -hanketta. TIEKE vastaa koulutuspakettien tuottamisesta ja kouluttajien kouluttamisesta, loppuvuonna Jamk alkaa kouluttamaan keskisuomalaisia yrityksiä datan hyödyntämisessä liiketoiminnassa, jolle Peppol-sanomat luovat hyvää pohjaa.

Nina From
Datatalous
Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa
Datatalous

Datalla Energiansäästöä -hanke mukana Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa

Datalla Energiansäästöä -hanke tuo uutta näkökulmaa isännöinti- ja kiinteistö-palvelualalle hyödyntämällä vertailudataa energiatehokkuuden parantamiseksi. Hankkeen tavoitteena on auttaa isännöitsijöitä ja taloyhtiöitä tunnistamaan säästömahdollisuudet, perustelemaan energiatehokkuustoimet osakkaille ja muuttamaan ne konkreettisiksi euroiksi. Taloasema-päivillä Hämeenlinnassa hankekumppanit esittelivät käytännön ratkaisuja ja innosti alan toimijoita mukaan kehitystyöhön.

Teemu Lehtinen, KIRAHub (KIRA-InnoHub ry)