Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna
Uutta osaamista

Suomen osaamiskilpailukyky on uhattuna

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.

AMMATILLISEN  KOULUTUKSEN REFORMIN MYÖTÄ ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Nyt jokaiselle opiskelijalle tehdään yksilöllinen opintosuunnitelma. Osaamisen näyttö annettaan aidoissa työtilanteissa. Lisäksi koulutuksen rahoituksessa painottuu vaikuttavuus eli se, saadaanko tutkinto tai tutkinnon osia suoritettua ja työllistyykö tai pääseekö opiskelija jatko-opintoihin.

VALITETTAVA TOSIASIA on kuitenkin se, että vuodesta 2013 lähtien tehdyt yli 300 miljoonan euron rahoitusleikkaukset haittaavat ammatillisen koulutuksen kykyä toteuttaa tehtäväänsä, varsinkin kun opiskelija- ja tutkintomäärät ovat samalla kasvaneet.

Lisäksi nykyään jo viidennes ammatillisen opiskelijoita tarvitsee erityistä tukea. Yhtälö ei enää toimi, ja ammatillinen koulutus tarvitsee vähintään 10 prosentin eli noin 100 miljoonan tasokorotuksen valtionrahoitukseen pystyäkseen tuottamaan yhteiskunnan ja yritysten tarvitsemia ammattiosaajia.

ARMOVITOSET KÄYVÄT KALLIIKSI, sillä tällä hetkellä 11 prosentilla peruskoulun päättävistä nuorista on riittämättömät luku-, kirjoitus- ja laskutaidot toisen asteen opinnoissa menestymiseen. Ongelmaan pitää puuttua, sillä Suomessa koulutustakuu lupaa paikan kaikille joko ammattiopinnoissa tai lukioissa, eivätkä opinnot saisi kaatua perustaitojen puutteeseen. Oppivelvollisuusiän pidentämisen sijaan on panostettava varhaiseen tukeen ja järjestettävä peruskouluun matkan varrelle osaamisen tarkastuspisteitä, jotta ketään ei jätetä.

AMMATILLISEEN KOULUTUKSEEN OSALLISTUU vuosittain yli 300 000 henkilöä. Heistä kaksi kolmasosaa on yli 20-vuotiaita. Maahanmuuttajien ammattitaidon varmistamisessa ja kotoutumisessa ammatillisella koulutuksella on keskeinen rooli. Kohtaanto-ongelman ja työn murroksen myötä tarvitsemme kansallisen osaamisstrategian, jonka ytimessä on elinikäisen oppimisen mahdollistaminen.

DIGITALISAATIO TEHOSTAA OPPIMISTA  ja haastaa ammatillisen koulutuksen monin tavoin. Tekoälyyn perustuvan osaamistarpeiden ennakoinnin avulla saadaan tulevaisuudessa tietoa yksilö- ja yrityskohtaisista tarpeista. Pedagogiikassa voidaan ja pitää hyödyntää oppimisanalytiikkaa ja yksilöllistää oppimispolkuja.

KOKO VÄESTÖ TARVITSEE TIETOYHTEISKUNTAOSAAMISTA ylläpitäviä osaamispalveluita. Tarvitaan myös lisää yhteistyötä yritysten kanssa, jotta ammatillinen koulutus pystyy uudistamaan omaa osaamistaan ja tarjoamaan asiantuntevia osaamispalveluita. Tässä riittää haastetta kaikille osapuolille, jotta digitalisaatio saadaan täysimääräisesti hyödynnettyä.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista
Digikyvykkyys

Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin, nostaen esiin digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaisimpia ilmiöitä – aina osaamisen tunnistamisesta digitalisaation ja digitaitojen edistämiseen. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen: se järjestettiin ensi kertaa Tampereella ja konferenssin teemana oli osuvasti ”paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
TIEKE käynnistää Suomen ensimmäisen Peppol-sanomien kouluttajakoulutuksen
Digitaalinen taloushallinto

TIEKE käynnistää Suomen ensimmäisen Peppol-sanomien kouluttajakoulutuksen

Datatalouden merkitys kasvaa. Tarvitaan uutta osaamista, jotta yrityksissä pystytään paremmin hyödyntämään dataa liiketoiminnan kasvun tueksi. EU:n ulkopuolisen verkkolaskutuksen odotetaan helpottuvan suomalaisyrityksille tänä vuonna, kun Peppolin kansainvälisen laskun malli otetaan käyttöön Euroopassa (PINT).

Nina From
Datatalous
Datavalmiuskartoitus avaa datan hyödyt liiketoiminnalle
Datatalous

Datavalmiuskartoitus avaa datan hyödyt liiketoiminnalle

Yrityksen keräämästä datasta voi saada merkittävää pontta liiketoimintaan. Ensimmäinen askel kehitystyöhön on nykytilanteen ymmärtäminen. TIEKE on julkaissut uuden datavalmiuskartoituksen, joka auttaa yrityksiä tunnistamaan kehityskohteensa ja löytämään seuraavat askeleet datan hyödyntämisessä.

Viestintätoimisto Aivela