Avainsana: osaamismerkit

Kiertotalouden osaamismerkistö kehitettiin AFRYn, Turun ammattikorkeakoulun ja TIEKEn yhteistyönä, Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä NextGenerationEU rahoituksella. Hanketoimijoiden ja rahoittajan tavoitteena oli taata merkistön jatkuvuus hankkeen päätyttyä ja luoda pysyvä, valtakunnallisesti yhteneväinen osaamismerkistö, jonka hallinta on keskitetty mutta kehitystyötä tehdään yhteistyössä laajan verkoston kanssa.

Kiertotalouden osaamismerkistö tarjoaa valmiin, valtakunnallisen mallin asiantuntijatason kiertotalousosaamisen tunnistamiseen ja tunnustamiseen.

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.

Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Datatalousosaamisella vastuullista kilpailukykyä -valmennus Uudenmaan elektroniikka- ja sähköteollisuuden sekä ICT-alan yrityksille kohdennettu Datalousosaamisella vastuullista kilpailukykyä…

Digitaitojen hallinta ja uusien taitojen oppiminen on keskeistä niin opinnoissa, työelämässä kuin vapaa-ajalla. Perustaitojen hallinta mahdollistaa osaamisen soveltamisen ja helpottaa myös uusien taitojen oppimista. Valtakunnallisen Digitaitomerkistön avulla todennetaan keskeiset digiperustaidot ja edetään portaittain aina mm. uusien teknologioiden tuomien mahdollisuuksien tunnistamiseen ja ongelmanratkaisutaitojen kehittymiseen. Digitaitomerkistön osaamismerkkejä onkin myönnetty yli 56.000 kappaletta!

Nykyisessä nopeasti muuttuvassa työelämässä organisaatioiden menestys riippuu yhä enemmän siitä, miten ne tunnistavat ja kehittävät henkilöstönsä osaamista. Suomessa on perinteisesti painotettu tutkintotodistuksia, mutta osaamista kertyy yhä enemmän työelämässä ja vapaa-ajalla myös epävirallisemmilla tavoilla. Digitaaliset osaamismerkit ovat keskeinen väline osaamisen tunnistamisessa ja kehittämisessä.

Datatalous ja data-avaruudet luovat yrityksille mahdollisuuksia uuteen liiketoimintaan ja uusiin datalähtöisiin liiketoimintamalleihin. Hankkeessa vahvistamme Uudenmaan alueen yritysten valmiuksia hyödyntää näitä mahdollisuuksia.

Keravan kaupungilta 15 innokasta asiantuntijaa lähti keväällä 2024 pilotoimaan kiertotalouden osaamismerkkejä hyvin tuloksin. Kannamme ylpeydellä suoritettuja osaamismerkkejä ja jaamme ne ilolla linkkariin!

Kiertotalouden osaamismerkistön pilotointi on hyvässä vauhdissa ja palaute on ollut positiivista. Osaamismerkkien suorittaminen motivoi miettimään oman osaamisen lisäksi toimialan kehitystä. Palautteissa suositellaankin kiertotalouden osaamismerkkien suorittamista kaikille, jotka haluavat todisteen omasta kiertotalousosaamisestaan.

Digitaalinen osaaminen ja sen kehittäminen on keskeistä meille kaikille, olit sitten opiskelija, työssä, työtön tai eläkkeellä. Valtakunnallisen, portaittain etenevän Digitaitomerkistön avulla osaaminen on helppo tunnistaa ja näyttää haluamallaan tavalla haluamalleen taholle. Digitaitojen osaamismerkkejä onkin myönnetty jo lähes 40.000!

Mitä jos työn tuottavuutta voisi parantaa neljällä prosentilla hyödyntämällä nykyisiä resursseja paremmin? Entä jos olisi…

TIEKE oli jälleen mukana ITK-konferenssissa, Suomen suurimmassa digitaalisen koulutuksen tapahtumassa Hämeenlinnan Aulangolla. ”Miten teillä tunnistetaan (digi)osaamista” oli yleisin kysymys, jonka kysyimme näyttelyosastollamme käyneiltä. Ilahduttavasti osaamismerkit nousivat isosti esiin osaamisen tunnistamisen menetelmänä.

Kiertotalous on ja tulee olemaan merkittävä läpileikkaava teema kaikessa taloudellisessa toiminnassa, ja sen vuoksi kiertotalousosaamisen kehittäminen on ensiarvoisen tärkeää. Osaamista on tärkeää myös mitata ja tehdä näkyväksi – pilotissa kiertotalousosaamista tunnistetaan ja tehdään näkyväksi digitaalisin osaamismerkein.

Digi Teachers Working Online on edennyt pilottivaiheeseen ja sivuston ensimmäinen versio on julkaistu. Viiden maan Erasmus+ -yhteistyöhankeessa parannetaan erityistä tukea tarvitsevien oppijoiden kanssa työskentelevien opettajien ja ohjaajien valmiuksia verkko- ja hybridiopetuksen toteuttamiseksi.

Mitä jos työn tuottavuutta voisi parantaa neljällä prosentilla hyödyntämällä nykyisiä resursseja paremmin? Entä jos olisi mahdollista parantaa tehdyn työn laatua, lisätä työhyvinvointia ja innovaatiokyvykkyyttä? Olisiko mahdollista helpottaa myös rekrytointia?