TIEKE tuo suomalaista asiantuntemusta Euroopan digiosaamisen kentälle

TIEKE tuo suomalaista asiantuntemusta Euroopan digiosaamisen kentälle

TIEKEllä on pitkä historia osaamisen kehittämisen ja tunnistamisen parissa. Toimiminen kansainvälisillä foorumeilla on tuonut arvokasta kokemusta siitä, miten yhteinen sävel löytyy, vaikka eri maiden toimintatavat eroavat toisistaan. Yhteistyö on avainasemassa, kun tavoitteena on kehittää osaamista Euroopan laajuisesti ja edistää esimerkiksi mikrokredentiaalien käyttöönottoa.

TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöblom korostaa, että EU:n laajuiset viitekehykset, kuten DigComp ja DigCompEdu, tarjoavat yhtenäisen perustan kansainvälisille hankkeille:

“Näiden viitekehysten avulla voimme luoda yhteisen keskustelupohjan, eikä jokaista hanketta tarvitse aloittaa perusasioista. Tämä helpottaa huomattavasti yhteistyötä.”

Esimerkiksi Digi Teachers -hankkeessa TIEKE hyödynsi näitä viitekehyksiä tukeakseen erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden opettajia ja ohjaajia.

Onnistumiset osoittavat yhteistyön voiman

TIEKEn kansainvälisissä hankkeissa, joista hyviä esimerkkejä ovat EDIFY-EDU ja Digi Teachers, on saatu merkittäviä tuloksia.

EDIFY-EDU:ssa kehitettiin koulutusohjelma, joka tukee monimuotoisuutta ja inkluusiota. Digi Teachers puolestaan auttoi opettajia parantamaan digiosaamistaan, erityisesti COVID-19-pandemian aikana.

“Hankkeista eivät hyödy vain osallistuvat organisaatiot, vaan myös niiden työntekijät, opiskelijat ja muut kohderyhmät. Tämä tekee työstä merkityksellistä ja pitkävaikutteista”, TIEKEn digiosaamisen ja viestinnän vauhdittaja Hanna Vuohelainen kertoo.

Suomalainen luotettavuus tunnetaan

TIEKEllä on maine luotettavana ja tehokkaana kumppanina kansainvälisissä projekteissa. Sjöblom kertoo, että suomalaisia pidetään arvossa erityisesti osaamisen, sitoutumisen ja lupausten lunastamisen vuoksi.

“Teemme aina sen, mitä lupaamme, ja usein jopa enemmän. Tämä on yksi syy, miksi TIEKE nähdään houkuttelevana hankekumppanina.”

Mikrokredentiaalit ja osaamisdata muuttavat tulevaisuuden hankkeita

Mikrokredentiaalit ja osaamisdata ovat yhä tärkeämpiä teemoja tulevissa hankkeissa. TIEKE valmistautuu vastaamaan haasteisiin aktiivisella verkostotyöllä ja tiedon jakamisella.

“Osaamisdatan rooli kasvaa jatkuvasti, ja meidän tehtävämme on tukea organisaatioita ymmärtämään ja hyödyntämään tätä kehitystä.”, Sjöblom summaa.

TIEKEn työ kansainvälisissä hankkeissa ei ole vain yhteistyötä maiden välillä – se on silta tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaamisessa.

Haluaisitko olla mukana rakentamassa tätä siltaa? TIEKE etsii jatkuvasti uusia kumppaneita tekemään merkityksellistä työtä osaamisen kehittämiseksi.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Data-avaruus syntyy sopimuksista: Mitä Länsi-Australia opettaa datan jakamisesta
Tekoäly ja datatalous

Data-avaruus syntyy sopimuksista: Mitä Länsi-Australia opettaa datan jakamisesta

Teollisuusyritykset, viranomaiset ja tutkijat yhdistävät Länsi-Australiassa nyt ympäristödataa, jota ne eivät aiemmin kyenneet jakamaan keskenään. DataVa-hankkeen toteuttajakumppani 1001 Lakes on ollut mukana suunnittelemassa yhteistyön hallintamallia. Kokemus näyttää, mikä data-avaruudessa lopulta ratkaisee: ensin pelisäännöt, sitten teknologia.

Viivi Lähteenoja
Digitaalinen taloushallinto
Rakennusalan tiedonkulku ei korjaannu odottamalla 
Digitaalinen taloushallinto

Rakennusalan tiedonkulku ei korjaannu odottamalla 

Rakennusprosessissa tieto ei tällä hetkellä kulje riittävän tehokkaasti prosessin osapuolten välillä. Jotta tilanteeseen saataisiin parannus, tulisi tilaajien määritellä tarvitsemansa tiedot, yritysten sovittava vastuista ja ohjelmistojen pystyttävä välittämään tieto järjestelmästä toiseen. 

Timo Simell
Tekoäly ja datatalous
Tavoitteista tekoihin: miten tekoälykokeilu onnistuu työpaikalla
Tekoäly ja datatalous

Tavoitteista tekoihin: miten tekoälykokeilu onnistuu työpaikalla

Tekoälyn käyttöönotto onnistuu harvoin teknologian ehdoilla: ratkaisevaa ei ole se, mitä työkalu osaa tehdä, vaan mitä ongelmaa sillä yritetään ratkaista. AI-askelia-hankkeen piloteissa kävi ilmi, että tähän kysymykseen vastaaminen oli usein vaikeampaa kuin itse tekoälytyökalujen käyttö. Tekoälykokeilu onnistuu parhaiten silloin, kun käyttötarkoitus on selkeä, tavoite riittävän konkreettinen ja aidosta tarpeesta nouseva.

Merja Sjöblom ja Sanna Antola