Teknologinen kehitys on nyt vaiheessa, jossa ihmisyydestä on tulossa megatrendi. Tulevaisuuden sukupolvet etsivät merkityksiä ympäröivästä maailmasta ja yhteisöistä. Työssään he haluavat toteuttaa itselleen tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita. Tulevaisuuden johtajat aikovat tuottaa arvoihin perustuvaa, merkityksellistä työkulttuuria digitaalisissa toimintaympäristöissä.
Turun yliopiston Tulevaisuuden tutkimuskeskuksen professori Sirkka Heinonen, miksi puhut digitaalisesta merkitysyhteiskunnasta, miksi pelkkä merkitysyhteiskunta ei riitä? Eikö inhimillisen olemisen ytimeen ole aina kuulunut merkitysten tuottaminen – keräilijäheimoista maatalouskyliin, teollisen urbanisaation ensiaskelista globaaliin datauniversumiin?
”Kyllä, nimenomaan tästä on kysymys. Satoja vuosia sitten katedraalin perustuksia rakentava kivenhakkaaja tiesi tekevänsä olennaista työtä kokonaisuuden kannalta. Nykypäivän ja tulevaisuuden yhteiskunnassa digitalisaatio on se työkalu ja väylä, jolla yksilöt ja yhteisöt luovat merkityksiä erilaisilla elämänalueilla”, Heinonen vastaa.
Tulee kuin juna
Koska digitalisaatio on megatrendi, koska digitalisaatio tulee kuin juna, ja koska kaikki laitteet, palvelut ja prosessit, jotka on mahdollista digitalisoida, myöskin digitalisoidaan, Heinosen mielestä digitalisaatio on keskeinen voimavara ajankohtaisten yhteiskunnallisten haasteiden ratkaisijana.
Siksi luonnonvarojen tuhlaamisesta, fossiilisen energiankäytön päästöistä ja sosioekonomisesta epätasa-arvosta huolestunut tulevaisuudentutkija puhuu nimenomaan digitaalisesta merkitysyhteiskunnasta.
”Digitalisaatio on palvelija ja renki, se on mahdollistaja, jonka avulla edistämme muun muassa uusiutuvan energian käyttöä, vanhusten turvallista arkea ja kansalaisten osallisuutta. Digitalisaation avulla käännämme kehityksen suunnan tuhlaavasta kasvusta kestävään, immateriaaliseen kasvuun”, Heinonen perustelee.
”Työ ja teknologia ovat muutoksen ajurit digitalisaation aikakaudella kuten ne olivat aiemmissakin yhteiskunnallisissa murroksissa.”
Sirkka Heinonen
Vertaisina hajallaan
Heinosen tulevaisuusnäkymässä autoritaariset hierarkiat ja ylhäältä alas -sanelu ovat vaihtuneet vertikaaliin vertaiskulttuuriin, jonka yksi konkreettinen ilmentymä on hajautettu energiantuotanto. Taloyhtiöt tuottavat tarvitsemansa sähkön ja lämmön tuulimyllyillä, aurinkopaneeleilla ja maalämpövoimaloilla, ja mitä oma kiinteistö ei kuluta, se syötetään verkkoon.
Katoilta, pihoilta ja perustusten alta kumpuavasta uusiutuvasta energiasta muodostuu päästötöntä valtavirtaa, kun pienet tuottajat puhaltavat yhteen hiileen isojen energiayhtiöiden kanssa.
”Tällainen hajautettu järjestelmä ei olisi mahdollinen ilman digiteknologiaa, jolla pystytään ennakoimaan, optimoimaan, ohjaamaan ja dokumentoimaan energiankäyttöä moniulotteisissa verkostoissa”, Heinonen toteaa.
Hyvän kierteessä
”Digitaalisessa merkitysyhteiskunnassa ihminen on prosumeristi eli kuluttaja ja tuottaja yhtä aikaa. Energia on tästä vain yksi esimerkki – myös muilla elämänalueilla tee se itse -eetos on nousemassa megatrendiksi digitalisaation rinnalle.”
Tulevaisuusoptimistin mukaan työ ja teknologia ovat muutoksen ajurit digitalisaation aikakaudella kuten ne olivat aiemmissakin yhteiskunnallisissa murroksissa. Heinosen mielestä hyvän kierre syntyy, kun muutokseen otetaan vaikuttaja-asenne, eikä tyydytä seuraamaan vierestä, minkälaisia tehtäviä esimerkiksi tekoälylle eri toimijat antavat.
”Itse kyllä kuulen mieluummin puhuttavan tukiälystä kuin tekoälystä”, Heinonen toteaa ja innostuu skenaariosta, jossa avatar auttaa muistisairasta henkilöä arkirutiineissa.
”Virtuaalinen tukiäly voisi esimerkiksi kysyä, että oletko syönyt aamupuuron.”
Kokeillaan uutta
Digitalisaatio pitää Heinosen mielestä valjastaa päästöttömän energiantuotannon, ekologisen ruoantuotannon, immateriaalisen kasvun ja kansalaisten osallisuuden vahvistamisen asialle. Tätä viestiä hän käy kertomassa niin kansainvälisillä tiedefoorumeilla kuin eduskunnan tulevaisuusvaliokunnan kuulemisissa.
Ja koska tulevaisuuden tekeminen edellyttää innovaatioita, joita syntyy vain vanhaa kyseenalaistamalla ja uusia vaihtoehtoja kokeilemalla, on yhteiskunnan tuettava sellaisia liiketoimintoja, jotka ratkaisevat ekologisia ja sosioekonomisia haasteita.
Esimerkkinä Heinonen mainitsee suomalaisen Solar Foods -startupin, joka valmistaa mikrobien avulla ruokaa hiilidioksidista, vedestä ja sähköstä.
”Suomalaisinnovaation ansiosta tulevaisuuden sukupolvet saattavat ihmetellä maataloutta kummallisena menneisyyden ilmiönä, eikä missään päin maailmaa kärsitä ruoan puutteesta.”
Vahvat visionäärit
Lopuksi Heinonen huomauttaa, ettei tulevaisuuden digitaalista merkitysyhteiskuntaa rakenneta yksinomaan vertaisuuden varaan vaan päinvastoin, muutos edellyttää vahvaa johtajuutta. Tarvitaan transformatiivisia, visionäärisiä johtajia ja systeemitason edelläkävijyyksiä.
Tulevaisuuden johtaja tunnistaa heikot signaalit, osallistaa koko organisaation päätöksentekijäksi ja pistää toimeksi mahdollistajan ja valmentajan roolissa.
Jälleen esimerkki liittyy energiankäyttöön: ”Esimerkiksi teollinen laitos päättää luopua fossiilisesta energiasta ja muuttaa koko tuotannon uusiutuvaan energiaan perustuvaksi. Ratkaisu tehdään vapaaehtoisesti, eikä vasta sitten, kun laki määrää.”
Suomalaisesta yhteiskunnasta löytyy Heinosen mielestä useita systeemisiä edelläkävijyyksiä, muun muassa lastenneuvolajärjestelmä ja koululaitos.
Innostus ratkaisee
Johtaminen on valmentamista, suunnan näyttämistä ja empatiaa. Kun työyhteisössä vallitsee luottamus, vuorovaikutus sujuu antoisasti, vaikka välillä olisi tuhansia kilometrejä.
”Mitä enemmän teknologiaa, sitä tärkeämpää on humanismi”, sanoo Microsoft Oy:n Surface-liiketoimintajohtaja Antti Kuosmanen. Nelikymppinen, kaksitoista vuotta kansainvälisen tietoteknologiajätin palveluksessa työskennellyt digitaalisen toimintaympäristön kehittäjä tietää omasta kokemuksestaan, että eri puolille maailmaa hajasijoitetut tiimit saavat aikaan hyvää tulosta, ja tuntevat vahvaa yhteisöllisyyttä.
Puhuessaan digitaalisesta valkotaulusta, jolle vaikkapa Helsingissä, Berliinissä ja Kapkaupungissa istuvat kollegat piirtävät skenaarioita keskustellessaan videoyhteyden välityksellä uudesta innovaatiosta, Kuosmanen painottaa, että huipputeknologia on työkalu, jonka hyödyn ratkaisevat sitä käyttävien ihmisten innostus ja motivaatio.
Luota ja huolehdi
Innostus ja motivaatio puolestaan edellyttävät vahvaa luottamusta, ja sen rakentamiseen tarvitaan tapaamisia saman katon alla. Esimerkkinä Kuosmanen mainitsee aiemmin vastuullaan olleen Microsoftin Länsi-Euroopan ”Huipputeknologia on työkalu, jonka hyödyn ratkaisevat sitä käyttävien ihmisten innostus ja motivaatio.” Antti Kuosmanen kuva microsoft tiimin, jonka hän kokosi yhteen säännöllisesti muutaman kerran vuodessa.
”Parin päivän suunnittelurupeamassa syntynyt vire siirtyy virtuaalisen ympäristön päivittäisiin kohtaamisiin. Vaikka työhön sisältyisi paljon itsenäistä puurtamista kaukana muusta tiimistä, ihminen tuntee olevansa osa porukkaa.”
Kuosmasen mukaan tyypillisissä digiaikakauden organisaatioissa perinteisen pyramidimallisen hierarkian tilalla on ameebamainen malli, joka käytännössä tarkoittaa muun muassa sitä, että yksi ihminen voi samaan aikaan olla usean eri tiimin jäsen.
”Huipputeknologia on työkalu, jonka hyödyn ratkaisevat sitä käyttävien ihmisten innostus ja motivaatio.”
Antti Kuosmanen
”Moniulotteinen organisoituminen asettaa tietysti johtamiselle omat haasteensa, kun esimiesten on aiempaa tarkemmin huolehdittava siitä, ettei kukaan kuormitu yli voimavarojensa.”
Empaattinen valmentaja
Kuosmanen sanoo, että johtaminen on valmentamista, suunnan näyttämistä ja empatiaa. Ja kun työyhteisössä vallitsee luottamus, vuorovaikutus sujuu antoisasti, vaikka välillä olisi tuhansia kilometrejä.
”Tärkeintä on se, että johtaja antaa aikaansa ja on kiinnostunut ihmisistään. Ei se edellytä yhteistä toimistoa. Nykyaikainen kommunikaatioteknologia mahdollistaa kahdenkeskiset palaverit, joissa keskustelu on yhtä luontevaa kuin fyysisen pöydän ympärillä.”
Pohtiessaan tulevaisuuden liiketoiminnan menestystekijöitä Kuosmanen mainitsee arvot. Eikä hän tarkoita huoneentauluiksi ripustettuja, bisneskonsultin kanssa sorvattuja sloganeita, vaan organisaatiossa toimiville ihmisille henkilökohtaisesti tärkeitä yhteiskunnallisia tavoitteita.
Hyvästi teknokratia
”Eivät ihmiset tee töitä pelkästään oman tilipussin tai firman voitontavoittelun takia. Yhä useammat haluavat edistää työllään humaaneja arvoja, ja sen toteuttamiseen me haluamme antaa mahdollisuuden”, Kuosmanen sanoo.
Kuosmanen kertoo Microsoftin tuotekehityshankkeesta, jossa suunniteltiin peliohjain puutteellisesta käden motoriikasta kärsiville henkilöille. Luontevasti innovointi laajeni pakkaukseen, kun tiimi ryhtyi miettimään, miten laatikon saa auki ihminen, jolla ei ole käytössään kahta tervettä kättä. Toisena esimerkkinä hän mainitsee verkkokiusaamisen estämiseen kehitetyn sovelluksen.
”Teknokraattiset johtamismenetelmät ovat eilispäivää, ja mitä pitemmälle digitalisaatio etenee, sitä tukevammin johtamisen keskiössä seisoo ihminen”, Kuosmanen kiteyttää.
Tervetuloa autonomia
Kun ajatushautomo Demos Helsinki selvitti Nuorkauppakamarin ja Microsoftin tilauksesta tulevaisuuden johtajien suhtautumista tulevaisuuden työelämän pelisääntöihin, tulokset kiteytyivät raportin otsikoksi: Vapautta, robotteja ja empatiaa.
”Vastaajat olivat korkeasti koulutettuja, enimmäkseen kauppa- tai insinööritieteiden edustajia. Oli hienoa havaita, että tässä porukassa vallitsee vahva optimismi ja luottamus laadukkaaseen työelämään”, toteaa Demos Helsingin asiantuntija Johannes Anttila.
Anttilan mukaan nuoret johtajat suhtautuvat digitalisaatioon ja teknologiaan ylipäätään mahdollistajana ja vapauttajana sekä väylänä kohti inhimillistä tuottavuutta.
”Johtajalle muiden uudet ideat ja uudet toimintatavat voivat synnyttää kaaosta, jonka hallittuun johtamiseen vaaditaan johtajalta itseltään luovuutta.”
Johannes Anttila
”Nuoret johtajat ymmärtävät senkin, ettei teknologia ole kaiken ratkaiseva messias, eikä organisaatiossa pidä toimia sen ehdoilla. He haluavat luoda digitaalista työkulttuuria, jossa esimerkiksi liikakuormituksen ja kiireen haitat vältetään arvoihin ja empatiaan perustuvalla johtamisella.”
”Tulevaisuuden johtamistyössä autoritarismi on out ja autonomia in”, Anttila kiteyttää.
Luovuutta kaaoksessa
Anttila huomauttaa, että luovuus on yksi tulevaisuuden johtajan tärkeimmistä ominaisuuksista.
Demos Helsingin selvityksen mukaan luovuutta ei kuitenkaan nähdä vain johtajien ominaisuutena, vaan se pitäisi taata kaikille. Alhaalta ylöspäin liikkuva luovuus vaatii onnistuakseen johtajaa, joka sekä asettaa suunnan että antaa tilaa ja luottamusta jokaiselle kehittää omaa työtään.
”Summa summarum: johtajalle muiden uudet ideat ja uudet toimintatavat voivat synnyttää kaaosta, jonka hallittuun johtamiseen vaaditaan johtajalta itseltään luovuutta”, Anttila pohtii.
Demos Helsingin selvityksestä ilmeni, että luovuus vaatii tulevaisuuden johtajien mukaan aikaa ja kiireettömyyttä, ja siinä tekoäly voi olla suureksi avuksi. Reilu 44 prosenttia kyselyyn vastanneista arveli, että jo viiden vuoden kuluttua toistuvat työtehtävät on siirretty tekoälylle.
Luottamus muodostuu kasvokkain
Vaikka nuorista johtajista yli 77 prosenttia on yhtä mieltä siitä, että vuorovaikutus kollegoiden kanssa on tulevaisuudessa pääosin digitaalista, yli 60 prosenttia arvelee, ettei älylaitteiden välityksellä tapahtuva kommunikaatio syrjäytä kasvokkaista vuorovaikutusta ainakaan kymmeneen vuoteen.
Yhteenkuuluvuuden ja luottamuksen muodostaminen tapahtuu kasvokkaisissa kohtaamisissa, ja työtä tehdään läsnäolevana työpaikoilla vielä pitkään. Kasvokkaisen vuorovaikutuksen rooli on tärkeässä asemassa, kun ristiriitoja ratkaistaan ja muutosvastarinta halutaan voittaa.
Ketterästi ympäristöstä toiseen
Tulevaisuuden johtajien mielestä digitaitojen opetuksessa painotuksen on siirryttävä tiedon hakemisesta tiedon hyödyntämiseen ja kriittiseen arviointiin.
Digiosaaminen ei tarkoita syventymistä spesifien laitteiden käyttöön vaan kyse on kyvystä oppia
uutta, jolloin yksilö selviytyy ongelmitta nopeista tietoteknisistä ympäristömuutoksista.
Kyvykkyyskuilujen välttämiseksi ja tasa-arvon säilyttämiseksi kaikille tulee taata samat oppimisen välineet ja alustat. Älykkään ja kaikille saatavilla olevan alustan avulla yksilö voi päästä käsiksi vahvuuksiinsa ja niiden kehittämiseen.
Lähde:
Vapautta, robotteja & empatiaa. Tulevaisuuden johtajien näkemyksiä tulevaisuuden työstä.
Nuorkauppakamarin, Microsoftin ja Demos Helsingin selvitys. 2019.
