Työterveyslaitos ja TIEKE toivat Yrittäjän digiagentit ratkaisemaan pk-yritysten liiketoimintahaasteita 

Suomessa on paljon pk-yrityksiä, mutta niiden valmiudet hyödyntää digitalisaation mahdollisuuksia ovat heikommat kuin suurempien organisaatioiden. Tätä näkemystä on vahvistanut esimerkiksi TEMin asettaman Tekoäly 4.0 -ohjelman selvitystyö. Työelämän ja hyvinvoinnin TYÖ2030 -kehittämisohjelman toimenpide-ehdotuksiin olikin sisällytetty Yrittäjän digiagentti -konseptin testaus.

Yrittäjän digiagentti on tukemansa pk-yrityksen toimialan tunteva ammattilaistaho, jolla on näkemystä menestyksekkäästä digitaalisen liiketoiminnan kehittämisestä. Yritysten ja yrittäjän digiagentin yhteistyön tuloksena syntyisi kehittämissuunnitelma, jonka avulla yrityksen liiketoimintaa voi kehittää digitaalisia työkaluja, toimintatapoja tai prosesseja hyödyntämällä. Suunnitelman tuella yritys voisi jatkaa kehitystyötä myös omatoimisesti pilotointiyhteistyön päätyttyä.

“Pk-yritysten resursseista kilpailee moninainen joukko asioita. Vaikka huomioimme jo Yrittäjän digiagenttipilotoinnin suunnittelussa pk-yritysten arjen, toiminnan tarpeet ja realiteetit, odotimme mielenkiinnolla projektin vastaanottoa. Lähtisivätkö yritykset kehittämään liiketoimintaansa ulkopuolisen tekijän kanssa?” toteaa pilotointia TIEKEssä koordinoinut verkottaja Jari Salo. “Lopulta pilottiin hakikin niin monta yritystä, että pystyimme ottamaan mukaan vain osan kiinnostuneista.”

Yksi Yrittäjän digiagenttipilotoinnin tavoitteista oli kokeilla keskenään erilaisia toteuttajatahoja. Pilottitoteutuksen tilannut Työterveyslaitos kilpailutti ja valitsi yhdessä TIEKEn kanssa mukaan liiketoiminnan konsultti Aki Nordlundin Netumilta, yritysten digitransformaatiota tukevan ROBOCOASTin sekä asiantuntijoita Jyväskylän ammattikorkeakoulun liiketoiminnan ja johtamisen kehittämisen yksiköstä. Pilotissa jokaisen digiagenttitahon vastuulla on ollut 2–5 pk-yrityksen liiketoiminnan kehittäminen kunkin yrityksen omista lähtökohdista käsin. Niin digiagenttien arvioista kuin asiakasyritysten palautteista kuuluu, että toiminta on koettu mielekkääksi ja jopa inspiroivaksi.

“Yritykset ovat arvostaneet digiagentin asiantuntemuksen lisäksi sitä, että olemme pyrkineet rakentamaan luottamuksen ilmapiiriä ja toimimaan aidon yrityslähtöisesti”, toteaa ROBOCOASTin Kati Kiljunen. “Vaikka kehittämistarpeita tunnistaisi, ei niistä ole välttämättä helppo puhua ulkopuoliselle. Siksi on hyödyllistä, että digiagentin ja mentoroitavan yrityksen välille ehtisi muodostua luottamussuhde. Se auttaa myös digiagenttia tutustumaan kunnolla yrityksen tilanteeseen ja antamaan parasta mahdollista tukea.”

Agentin tehtävänä on ollut selvittää asiakasyrityksen tarpeet, kartoittaa asiakasyrityksen digimaturiteetti ja koota soveltuva työkalupakki yrityksen digitaalisen kyvykkyyden kehittämiseksi. Vaikka jokainen mukana ollut yritys on uniikki, on kehittämiskohteissa tiettyä yhdenmukaisuutta.

”Monet projektin suurimmat oivallukset yrityksissä ovat liittyneet datan hallintaan, niin kerätyn datan hyödyntämiseen liiketoiminnassa kuin tietoturva- ja tietosuojaosaamisen vahvistamiseen”, ROBOCOASTIN Pirita Ihamäki arvioi. “Aihepiiri on voinut tuntua vaikeasti hahmotettavalta, mutta tutkittaessa asiaa yritykset ovat saaneet lisää varmuutta hyödyntää heille jo valmiiksi kertyvää dataa, omien asiakkaidensa data-oikeuksia kunnioittaen.”

Palaute projektista on ollut suorastaan innostunutta. Hyödylliseksi arvioitujen kehityssuunnitelmien lisäksi yritykset ovat raportoineet yhteistyön vaikuttavan esimerkiksi strategiatason uudistamistyöhön, toiminnan rajaamiseen tai siihen, kuinka tarjouspyynnöt jatkossa muotoillaan. Yksi pilottiyrityksistä käynnisti digiagenttitoiminnan tuella suunnittelemansa kansainvälisen hankkeen ja pilottiaikana. Digiagenttien avulla yritykset myös edistivät raportoinnin ja mittaamisen suunnittelua, jotta ne palvelisivat esimerkiksi yrityksen johtamisjärjestelmien tarpeita ja kehittämistä.

”Olen ollut todella iloisesti yllättynyt sparrattavina olleiden yritysten sitoutumisesta projektiin muiden kiireidensä ohessa”, Aki Nordlund Netumilta toteaa.” Työskentely on ollut hedelmällistä, palaute yritysten puolelta positiivista ja konkreettisia kehityskohtia osattiin sekä nimetä että panna toimeen.”

Nordlund jakaa asiakasyritysten ja muiden digiagenttien kanssa tunteen siitä, että pilotille määritelty 3 kuukauden ajanjakso oli tiukka. Ajallisesti pitkäkestoisempi kokonaisuus voisi palvella yrityksiä paremmin, kun monimutkaisia muutosprosesseja voisi ajaa rauhallisemmin sisään.

“Aloitimme lyhyellä kokeilulla, mutta Yrittäjän digiagentissa on potentiaalia laajempaakin toteutukseen tulevaisuudessa. Yritykset antoivat palautetta, että pidemmän aikavälin seurantatapaamiset digiagentin kanssa olisivat erittäin toivottavia”, Jari Salo huomauttaa. “Mahdollisia tulevia toteutuksia varten 4–6 kuukautta olisi optimaalinen ajanjakso.”

Yksittäisten yritysten tukeminen tehokkaasti vaatii panostusta, mutta voi maksaa itsensä moninkertaisesti takaisin. Digiagentit pitävät työtä niin tärkeänä, ettei se voi olla vain suurempien yritysten ulottuvilla.

“Monella pk-yrityksellä jämähtää digitaalinen kehitystyö “tarttis tehdä jotain” -vaiheeseen”, Jamkissa liiketoiminnan kehittämisen yksikössä työskentelevä Kirsi Kemell toteaa. “Muutoksen tärkeys tiedostetaan, mutta aikaa ja rahaa ei ole sen suunnitteluun, saati toteutukseen. Pk-yritykset ovat kuitenkin niin merkittävä työllistäjä maassamme, että niiden kilpailukyvyn parantaminen on kansantaloudellisesti vastuullista.”

Niin projektin herättämä kiinnostus, yritysten palaute kuin tulokset puhuvat sen puolesta, että vastaavia kehitysprojekteja olisi hyödyllistä järjestää jatkossakin. TIEKE etsii rahoitusmallia digiagenttitoiminnan jatkamiseen, jotta laajempi joukko pk-yrityksiä voisi kehittää sen avulla liiketoimintaansa. Prosessilla on tarkoitus saada yritykset digimatkansa alkuun, ei korvata konsultti- tai IT-yritysten tarjontaa. Odotukset ylittäneen ensipilotin ytimessä on ollut digiagenttien substanssiosaamisen lisäksi vuorovaikutus asiakasyrityksen kanssa.

“Digiagentti saa käymään keskustelua, jota ei muuten ehkä käytäisi. Kun asiakas tietää, ettei tukija ole myymässä omia tuotteitaan, kehitystyöstä poistuu yksi jännite”, Jari Salo sanoo. Salo muistuttaakin digiagenttipilotoinnin tapaisten projektien merkityksestä isojen kehityshankkeiden tiedonkeruulle: maturiteetikartoituksen ja tiekartan kautta digiagenttitoiminnasta rakentuu pk-yrityskentän digitalisaation pulssi.

”Digiagenttityö on ollut yksi keino saada tietoa siitä, kuinka pk-yrityksiltä liiketoiminnan uudistaminen käytännössä sujuu. Pienen yrityksen tilanteesta saa toiminnan kautta kattavamman kuvan kuin jos viranomainen yrittäisi kerätä vastaavat tiedot esimerkiksi kyselylomakkeilla.”