Yrittäjän digitaidot – poimintoja DiyKS-hankkeessa edistetyistä kyvykkyyksistä

Huomion kiinnittäminen digitaaliseen hyvinvointiin on entistä tärkeäpää toimintaympäristöissä, joissa teknologia on yhä vahvemmin läsnä eri elämänalueilla. Sillä tarkoitetaan fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia arjessa, joka sisältää runsaasti erilaisia digitaalisia ärsykkeitä sekä työssä että vapaa-ajalla. Viimeistään koronapandemian myötä digitaalisten laitteiden käyttö on lisääntynyt. Digitaalisesti hyvinvoiva ihminen kykeneekin käyttämään eri medioita positiivisella tavalla ilman, että ne haittaavat keskittymistä tai lisäävät aivojen kuormitusta.

Digitaalisesta hyvinvoinnista työelämässä voi olla paikoin hankalaa pitää huolta, erityisesti jos päivät täyttyvät etäpalavereista eikä palautumisaikaa tietokoneen ääressä vietetystä ajasta juuri ole. Tietokoneen näytön pitkäaikainen katsominen rasittaa silmiä sekä aiheuttaa liikkumattomuutta ja lihaskireyksiä. Hyvä keino työpäivän tauottamiseen ja digitaalisen hyvinvoinnin lisäämiseen on esimerkiksi kokousten rytmittäminen niin, että välissä ehtii käydä jaloittelemassa. On tärkeää pohtia myös, voisiko kokouksia järjestää kasvokkain.

Digitaalinen hyvinvointi nousee esiin myös tilanteissa, jossa tietotekniikkaan tottumaton joutuu työn puolesta uuden digilaitteen tai toimintatavan eteen. Yrittäjän digitaaliseen hyvinvointiin voi esimerkiksi vaikuttaa, jos koettu osaaminen työtä helpottavista digilaitteista aiheuttaa hämmennystä tai niiden käyttö koetaan kuormittavaksi. Tällöin mm. yhdistysten tarjoama digituki voi olla yrittäjälle tärkeä apu ja edesauttaa yrityksen menestymistä sekä yrittäjän digitaalista hyvinvointia. Työelämän lisäksi myös vapaa-ajalla on tärkeää kiinnittää huomiota digitaaliseen hyvinvointiin. Kun erilaiset mediat täyttävät monien elämää, myös ruuduttoman ajan viettämiseen ja sen mahdollistamiseen on syytä kiinnittää huomiota.

Tietoturvalla tarkoitetaan yritysten ja yhdistysten toimia, joilla varmistetaan tiedon luottamuksellisuus, eheys ja käytettävyys. Tietoturva on myös edellytys sille, että tietosuojaa voidaan laadukkaasti ja luotettavasti toteuttaa yrityksissä. Heikosti toteutunut tietoturva voi johtaa esimerkiksi tietojen menetykseen tai käyttöhäiriöihin. Koska lähes jokaisella työpaikalla tietoa käsitellään sähköisesti, on tärkeää huolehtia tietoturvan riittävästä toteuttamisesta. Tällä turvataan yrityksen kilpailukyky ja yhdistyksen toiminnan luotettavuus digilaitteiden ja -ympäristöjen osalta.

Tietoturvan toteutumista voi edistää muun muassa huolehtimalla ainakin seuraavista asioista:

Jokaisella on oikeus henkilötietojen suojaan. Tietosuoja on perusoikeus, joka turvaa yksilön oikeuksien ja vapauksien toteutumisen henkilötietojen käsittelyssä. Tietosuojaan liittyy lakeja, säädäntöjä ja toimintamalleja, joiden avulla henkilötietoja käsitellään oikeaoppisesti. Tietosuojan tarkoituksenmukaiseen toteutumiseen liittyy tiiviisti tietojenkäsittelyn riskien tunnistaminen ja arviointi. Lisäksi tietosuojan osalta pitää henkilötietojen käsittelylle olla laissa määritellyt perusteet ja riittävä toimenpiteiden dokumentointi. Tietosuojariskejä voivat tuoda esimerkiksi henkilötietojen liian laaja käsittely, tietojen kerääminen ilman erillistä suostumusta sekä asiakastietojen säilyttäminen ilman määriteltyä säilytysaikaa. On tärkeää käydä läpi miten, miksi, missä ja kuinka kauan tietoja säilytetään.

Tietoturvan ja tietosuojan tulisi olla jokaisen yrityksen ja yhdistyksen toiminnan peruspilareita, jotta voidaan toteuttaa lainmukaista ja turvallista toimintaa. Asianmukaisesti huolehdittu tietoturva ja tietosuoja lisäävät asiakkaiden ja sidosryhmien luottamusta. Ajantasainen osaaminen tietosuojan oikeaoppisesta toteutumisesta tuo työntekijälle varmuuden esimerkiksi henkilökohtaisten tietojensa salassa pysymisestä, mikä lisää työhyvinvointia digitaalisessa maailmassa ja asiakaskontakteissa.

Opetus- ja kulttuuriministeriön jatkuvan oppimisen strategia linjaa, että tulevaisuudessa tulee mahdollistaa enenevissä määrin myös tutkintoja pienempiä koulutuksia, jotta työn ohessa toteutuva jatkuva oppiminen mahdollistuu tehokkaasti. Työntekijän taitoja ja osaamista voi olla hankalaa tuoda ilmi, jos käytössä ei ole siihen sopivaa tapaa. Digitaaliset osaamismerkit ovat osoittautuneet hyvin toimivaksi ratkaisuksi osoittaa ja tehdä näkyväksi eri elämänalueilla hankittua osaamista.

Digitaitojen osalta ratkaisuna on valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkkijärjestelmä. Osaamismerkit ovat kustannustehokas tapa tuoda esille eri tavoin hankittua tietoteknistä osaamista. TIEKEn ylläpitämä digitaitojen osaamismerkistö sisältää kymmenen osaamismerkkiä sekä viisi koontimerkkiä: perusosaaja, digiosaaja, yhteistyöskentelijä, hyötykäyttäjä ja ongelmanratkaisija. Merkistön avulla on helpompi pysyä perillä omasta osaamisesta sekä sen ajantasaisuudesta, ja sen avulla voidaan osoittaa osaaminen myös esimerkiksi työnantajalle tai yhdistyksen jäsenille.

Merkistöä ei tarvitse suorittaa tietyssä järjestyksessä, vaikkakin sillä tavoin suorittaminen monista tuntuu luontevalta. Digitaitojen osaamismerkistön voi suorittaa osana muuta koulutusta, mutta merkin voi saada myös täyttämällä osaamismerkkihakemuksen. DiyKS-hankkeeseen osallistuvilla oli mahdollisuus suorittaa digitaitomerkistön osaamismerkkejä hankeajan puitteissa. Muutoin osaamismerkkejä haetaan niitä myöntävän oppilaitosten tai organisaatioiden ohjeiden mukaisesti.

Osaamismerkistöjen käyttö voi lisätä ihmisen digitaalista hyvinvointia muun muassa kannustamalla oman osaamisen kehittämiseen ja edesauttamalla digitaitojen näkyväksi tekemistä sekä työntekijän oman osaamisen sanoittamista. Osaamisen esille tuominen työelämässä helpottuu, jolloin osaamismerkkien hyödyntäminen linkittää yhteen sekä digitalisen hyvinvoinnin että työhyvinvoinnin ja työtyytyväisyyden osa-alueet. Mahdollisuus tuoda esille digitaalista osaamista osaamismerkkien avulla voi tuoda itsevarmuutta sekä etua työelämässä ja jatkuvasti lisääntyvässä älykkäiden laitteiden ja ohjelmistojen hyötykäytössä.

Green ICT -ekosysteemi on vastuullisuusverkosto, joka edistää kestävää tieto- ja informaatiotekniikan kehitystä. Green ICT edistää kehitystä ja vastuullisuutta lisäämällä yleistä tietämystä kestävämmästä teknologian käyttämisestä sekä tuottamalla työkaluja mm. teknologiaratkaisujen tuottajien sekä hankkijoiden tarpeisiin.

Datavastuullisuus puolestaan on osa tieto- ja informaatiotekniikan vastuullisuustyötä, joka arvioi datan käytön ja keräämisen vaikutuksia niin yksilöille, kuin yrityksille, organisaatioille ja yhteiskunnallekin. Vastuullisuuteen sitoutuneet organisaatiot haluavat varmistaa, että omalla datan hyödyntämisellä rakennetaan läpinäkyvästi luottamusta ja myös tarjotaan lisäarvoa asiakkaille.

Tieto- ja informaatiotekniikan osuuden globaaleista päästöistä arvioitiin vuonna 2020 olevan noin 4 %, ja osuus on kasvava. Toisaalta teknologia auttaa ratkaisemaan mm. tuottavuushaasteita ja pienentämään hiilijalanjälkeä muillakin aloilla. Vihreä digitaalisuus, eli Green ICT, voi tulevaisuudessa olla tärkeä tekijä digitaalisen hyvinvoinnin, kestävyyden ja tuottavuuden edistäjänä myös työelämässä. On tärkeää muistaa, että nykymaailmassa digitaalisuus ulottuu työelämästä myös henkilökohtaiseen elämään. Lähes jokaisella on esimerkiksi älypuhelin, tietokone, älytelevisio sekä muita kodin tietotekniikkaan liittyviä laitteita käytössään. Näin ollen vastuullinen tietotekniikan käyttö ei ole ainoastaan organisaatioiden ja työyhteisöjen asia, vaan opit tulisi ulottaa koko elämän saralle.

Yksinkertainen keino vähentää tietotekniikan aiheuttamia päästöjä ja kuluja, on esimerkiksi hankkia käytettyjä tietokoneita tai älylaitteita uusien sijaan. Tämä on hyvä säästökohde esimerkiksi pieniin yrityksiin, tai yhdistyksille, puhumattakaan teknologian kierrättämisen ekologisista vaikutuksista.  Green ICT:n mukainen ajattelumalli sekä toiminta auttavat vähentämään päästöjä ja voivat tuoda rahallista säästöä niin yritysten kuin yksityishenkilöidenkin kukkaroon. Erilaiset digitaaliset laitteet, sovellukset ja ratkaisut kehittyvät jatkuvasti monipuolisemmiksi, jolloin niiden käyttöaste ja levinneisyys usein lisääntyvät. Tarvitaankin siis jatkuvasti uusia ja parempia keinoja kierrättämiseen ja vastuulliseen tietotekniikan käyttöön, jotta esimerkiksi uusiutumattomat luonnonvarat riittävät myös tuleville sukupolville.

– – –

Lisätietoja edellä käsitellyistä aiheista, sekä paljon muuta tietoa yritysten ja yhdistysten digitalisaation tueksi löydät hankesivulta:

Artikkelin aiheisiin on syvennytty webinaareissa, joiden tallenteet ovat katsottavissa TIEKEn YouTube-kanavalla:

Lähteet:

Jyväskylän ammattikorkeakoulu. (N.d.) Diyks -Digiosaavat yritykset ja yhteisöt Keski-Suomessa. DiyKS – Digiosaavat yritykset ja yhteisöt Keski-Suomessa |

Opetus- ja kulttuuriministeriö. (N.d.) Jatkuva oppiminen. Jatkuva oppiminen – OKM – Opetus- ja kulttuuriministeriö

Tieto käyttöön. (2020.) Miten digilaitteet voisivat parantaa hyvinvointia? Miten digilaitteet voisivat parantaa hyvinvointia? | Tieto käyttöön (tietokayttoon.fi)

Tietosuojakeskus. (N.d.) Mitä eroa on tietoturvalla ja tietosuojalla? Tietoturva ja tietosuoja, miten eroavat toisistaan? (tietosuojakeskus.fi)

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. (2022.) Datavastuullisuus koskee joka organisaatiota – hyödynnä TIEKEn uutta tarjontaa. Datavastuullisuus koskee joka organisaatiota vuonna 2023 | TIEKE

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. (2022.) ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutukset. ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutukset | TIEKE

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. (2022.) Miksi osaamismerkit? Mitä digitaaliset osaamismerkit ovat? | TIEKE

Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry. (2021.) Tietoa osaamismerkkien suorittajalle. Tietoa osaamismerkkien suorittajalle | TIEKE