Digitaitoja työikäisille maksutta –DiKATA-hanke tarjoaa digitaitoja laajalti

Digitaitoja työikäisille maksutta –DiKATA-hanke tarjoaa digitaitoja laajalti

Digitaaliset perustaidot ovat nykyisin välttämättömiä kansalaistaitoja, jotka sujuvoittavat arkipäivää kauppalistan laatimisesta veroilmoituksen tekoon. Myös työelämässä edellytetään teknologian tuomien sovellusten hallintaa.

Digitaaliset perustaidot ovat nykyisin välttämättömiä kansalaistaitoja, jotka sujuvoittavat arkipäivää kauppalistan laatimisesta veroilmoituksen tekoon. Myös työelämässä edellytetään teknologian tuomien sovellusten hallintaa. Monet työikäiset kokevat, että heidän digitaitonsa kaipaavat päivitystä tai he haluavat oppia uusia taitoja työn ohessa ja omaan tahtiinsa.

Kuopiolaisen Snellman-kesäyliopiston toteuttama DiKATA-hanke vastaa tähän tarpeeseen. Hanke on laajuudeltaan, tarjonnaltaan ja toteutustavaltaan ainutlaatuinen Suomessa.

”Tähtäämme siihen, että digiosaamisesta tulee suomalaisten uusi kansalaistaito ja mahdollisimman monet löytävät DiKATA-koulutukset ja vinkkaavat kaverillekin.”, kertoo hankkeen koordinaattori Reetta Karjalainen.

DiKATAn koulutukset ovat ilmaisia ja niihin voi osallistua kuka tahansa. Osallistujat tarvitsevat oman tietokoneen, tabletin tai älypuhelimen sekä verkkoyhteyden. Opetushallitus rahoittaa hanketta ja koulutukset kattavat koko maan kesäyliopistojen verkoston levittämänä. Koulutustarjonta on monipuolinen sähköpostin ja wordin käytön alkeista ajankäytönhallintaan, lisättyyn todellisuuteen ja videoeditointiin. Syksyn 2019 koulutukset ovat suurimmaksi osin vuorovaikutteisia verkkoluentoja, jotka voi katsoa myös tallenteena.

Digitaitojen kokeminen puutteellisiksi voi aiheuttaa häpeää ja epävarmuutta esimerkiksi työpaikalla. Nyt jokainen voi lisätä omaa digiosaamistaan ilmaiseksi omaan tahtiinsa. DiKATAn koulutukset lähtevät tosi perustaidoista, kuten vaikka Gmail-tilin luomisesta ja Officen tehokäytöstä, mutta tarjolla on myös koulutusta bloggaamiseen, medialukutaitoon ja tietotulvan jäsentämiseen. Täydennämme koulutusvalikoimaamme palautteen perusteella.” Karjalainen kertoo.

Hankkeen aikana rakennetaan myös yhtenäinen digitaitokriteeristö, josta vastaa TIEKE. Digitaitokriteeristöstä muodostetaan yhtenäinen kehys, jonka avulla muutkin toimijat voivat kartoittaa digiosaamista ja rakentaa hyvin palvelevia koulutuksia tulevaisuudessa.

Digikoulutukset alkavat syyskuussa 2019 ja jatkuvat vuoden 2020 loppuun. Tavoitteena on kohentaa hankkeen toiminta-aikana jopa 30 000 suomalaisen digitaitoja.

Ilmoittautuminen DiKATA-koulutuksiin on käynnissa

Yhteystiedot ja haastattelupyynnöt:

hankekoordinaattori Reetta Karjalainen
reetta.karjalainen[at]snellmankesayliopisto.fi puh. 044 7462842

Snellman-kesäyliopisto, DiKATA-hanke

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Agenttinen AI tuo kilpailuetua – jos yrityksen data ja prosessit ovat kunnossa
Tekoäly ja datatalous

Agenttinen AI tuo kilpailuetua – jos yrityksen data ja prosessit ovat kunnossa

Agenttinen tekoäly ei vain neuvo ja keskustele, vaan se suorittaa yrityksen järjestelmissä tehtäviä itsenäisesti. Yleiset kielimallit ovat tekoälyn jokamiesluokkaa. Kilpailuetu haetaan yhdistämällä yrityksen oma data, prosessit ja tekoäly.

Tekoäly ja datatalous
Kuka hyötyy, kun data liikkuu? Opit yhden käyttötapauksen arvoanalyysistä
Tekoäly ja datatalous

Kuka hyötyy, kun data liikkuu? Opit yhden käyttötapauksen arvoanalyysistä

Datan jakaminen voi tehostaa toimitusketjun toimintaa ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta hyödyt, kustannukset ja riskit eivät jakaudu toimijoiden kesken tasaisesti. DataVa-hankkeessa toteutettu arvoanalyysi avaa valmistavan teollisuuden käytännön esimerkin kautta, miten mahdollisuuksia, riskejä ja kannustimia kannattaa arvioida ennen investointipäätöksiä.

Viivi Lähteenoja
Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT ja Mbanyick Joof, LUT