Digiosaaminen on pohja työelämässä toimimiselle, koulutukseen osallistumiselle sekä henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamiselle verkossa. Tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan eri toimintoihin edellyttää riittäviä digitaitoja ja niiden päivittämistä tarpeen mukaan. Uusien taitojen oppiminen lisää itsenäisyyden tunnetta ja tukee työelämässä toimista.
DiKATA-hankkeessa määritellyt digitaitotaitotasot tarjoavat mallin, jonka avulla jokainen voi määritellä, mistä lähteä liikkeelle saavuttaakseen riittävät digitaidot. On selvää, että jollekin riittää selviäminen päivittäisestä asioinnista ja palvelujen hyödyntämisessä verkossa. Joku toinen taas tarvitsee syvällisempää tietoa ja osaamista, jotta elämän kaikki osa-alueet toimivat.
Osaamistasot
Digitaitotasoissa osaaminen on jaettu kolmeen tasoon: aloitteleva käyttäjä, peruskäyttäjä ja hyötykäyttäjä. Tasoihin sisältyy osin samoja osaamisalueita, kuten viestintä ja vuorovaikutus, mutta niiden tarkemmat osaamiskriteerit eroavat toisistaan tason mukaan.
1. Aloitteleva käyttäjä
Aloitteleva käyttäjä on henkilö, joka ei ole vielä juurikaan perehtynyt älypuhelinten, tablettien tai tietokoneiden käyttöön. Henkilö haluaa saavuttaa tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet laitteiden käyttöön, tietoturvaan ja viestintään liittyen. Tavoitteena on, että henkilö saa valmiudet esimerkiksi laitteiden sujuvaan ja turvalliseen käyttöön, sähköiseen asiointiin ja kriittiseen suhtautumiseen verkosta löytyvään tietoon.
2. Peruskäyttäjä
Digitaitokriteeristön mukaan peruskäyttäjä on henkilö, jonka tavoitteena on hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa sujuvasti työssä, opiskelussa ja vapaa-aikana. Henkilön osaamistaso vastaa tietoyhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on, että henkilö hallitsee yhteisöllisen työskentelyn, osaa tuottaa ja muokata tietoa tarkoitukseen soveltuvilla alustoilla, ymmärtää niin teknisen kuin inhimillisen näkökulman tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen sekä osaa viestiä ja toimia vuorovaikutuksessa omissa työ-, opiskelu- tai vapaa-ajan verkostoissaan.
3. Hyötykäyttäjä
Digitaitokriteeristön mukaisella hyötykäyttäjällä on valmiudet tieto- ja viestintätekniikan tehokkaaseen ja monipuoliseen hyödyntämiseen elämän eri osa-alueilla. Tavoitteena on teknisen osaamisen lisäksi saada valmiudet uusien välineiden, toimintamallien ja käytänteiden omaksumiseen niin työssä, opiskelussa kuin vapaa-ajalla. Ajanhallinta, tiedonhaku ja -hallinta sekä tekijänoikeudet ovat hyötykäyttäjän keskeisiä osaamisalueita. Lisäksi hyötykäyttäjä osaa sujuvasti viestiä ja toimia vuorovaikutuksessa erilaisissa verkostoissa ja hän hallitsee informaatioergonomian perusteet.
Digitaitotasojen osaamisalueet osaamistasoittain
| Aloitteleva käyttäjä | Peruskäyttäjä | Hyötykäyttäjä |
|---|---|---|
| Laitteiden hallinta | Ajanhallinta | Informaatioergonomia |
| Tietoturva | Tiedon tuottaminen ja muokkaaminen | Ajanhallinta |
| Medialukutaito | Yhteisöllinen työskentely | Tiedonhaku ja -hallinta |
| Viestintä ja vuorovaikutus | Tietoturva ja tietosuoja | Tekijänoikeudet |
| Helppokäyttötoiminnot | Viestintä ja vuorovaikutus | Viestintä ja vuorovaikutus |
| Helppokäyttötoiminnot |
Näet kunkin osaamisalueen tarkemmat sisällöt avaamalla alta haluamasi osaamistason.
-
Aloitteleva käyttäjä
Laitteiden hallinta
- Erilaiset laitteet ja niiden hallinta
- tietokone
- tabletti
- älypuhelin
- Verkossa toimiminen
- internetin käyttö tiedonhaussa
- sähköinen asiointi ja julkiset palvelut
- Pilvipalvelut
- tiedon varastointi ja jakaminen
- Tietojen siirto laitteelta toiselle
Tietoturva
- Laitteet ja verkot
- erilaiset laitteet
- data
- verkot
- Käyttöoikeudet ja tilit
- Salasanojen muodostaminen
- Laitteiden suojaaminen
- Tunnistautuminen erilaisiin viranomaisjärjestelmiin
Medialukutaito
- Tiedon luotettavuuden tekijät
- Tiedon luotettavuuden arvioiminen
- Lähdekritiikki
- Tärkeän ja hyödyllisen tiedon löytäminen/erottaminen
- Eri sisältömuotojen tunnistaminen
Viestintä ja vuorovaikutus
- Sähköpostin ja muiden viestintäkanavien valinta
- Sosiaalinen media
- Kuvien käyttö
- Netiketti
- Verkkoidentiteetti
Helppokäyttötoiminnot
- Puheentunnistus
- puheentunnistukseen perustuvia palveluita
- puhumalla kirjoittaminen
- Lukemisen apuvälineet (tekstistä puheeksi)
- Tietokoneen aputoiminnot
- näppäimistö, hiiri, työpöydän asetukset, suurennuslasi
- Ohjelmien toiminnot
- Erilaiset laitteet ja niiden hallinta
-
Peruskäyttäjä
Ajanhallinta
- Kalenterin käyttö
- Tehtävälistojen käyttö
- Muita ajanhallinnan keinoja
Tiedon tuottaminen ja muokkaaminen
- Muistiinpanosovellukset
- Mielle- ja käsitekartat
- Pilvipalveluiden käyttö
- Erilaiset toimistosovellukset ja niiden valinta
- Digitaalinen lainaaminen (kirjastot)
Yhteisöllinen työskentely
- Yhteiskirjoittaminen
- Sisällön jakaminen
- SlideShare, yms
- Erimuotoisten sähköisten sisältöjen avaaminen
- tiedostomuodot
- lukuohjelmat (esim. pdf-reader)
- Monikanavaisuus
Tietoturva ja tietosuoja
- Varmuuskopiointi
- GDPR
- Roskapostin suodattaminen
- Turvallinen verkko-ostaminen
- Sähköinen asiointi
- tunnistautuminen julkisiin ja muihin palveluihin (mobiilivarmenne, Suomi.fi, omakanta)
- asiointi
Viestintä ja vuorovaikutus
- Etäosallistuminen kokouksiin
- Verkkosivut ja blogit julkaisukanavina
- Kuvallinen ilmaisu, videokuvan käyttö
- Sosiaalinen media
- Verkkoidentiteetti
- julkisuus <-> yksityisyys
- riskit
-
Hyötykäyttäjä
Informaatio-ergonomia
- Tietotyön hyviä käytäntöjä
- Tiedostojen käyttö eri laitteilla
- Sanakirjat ja käännösohjelmat
- Sosiaalisen median palvelut
- Virtuaaliassistentit
- Informaatiotulva ja sen hallinta
Ajanhallinta
- Itsensä johtamisen apuvälineitä
- Tehtävien priorisointi
- Jaetut kalenterit ja synkronointi
Tiedonhaku ja -hallinta
- Eri muotoisen tiedon haku
- teksti, kuva, video
- Tiedostomuodot ja nimeäminen
- Sähköinen lukeminen
- mobiililaitteet, lukulaitteet
- Vapaat ja avoimet resurssit verkossa
- itsenäinen etsiminen
- Verkkoartikkelit
- kokoaminen teemoittain yhteen
Tekijänoikeudet
- Tekijänoikeudet
- moraaliset
- taloudelliset
- Teos ja tekijä
- Käyttöoikeudet
- luvallinen <-> luvaton käyttö
Viestintä ja vuorovaikutus
- Digitaalinen identiteetti
- henkilökohtainen ja ammatillinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa
- Sosiaalisen median palvelut hyötykäytössä
- erilaisia palveluita ja niiden käyttötarkoituksia
- Julkisuuden rajat viestinnässä
- Virallinen ja epävirallinen viestintä
DiKATA – Digiosaaminen on uusi kansalaistaito!
DiKATA-hankkeen tavoitteena oli luoda pysyvä ja kestävä malli, jolla jokainen suomalainen saavuttaa digiosaamisessa riittävät taidot. Jollekin riittää se, että selviää päivittäisestä asioinnista ja palvelujen hyödyntämisessä verkossa. Joku toinen taas tarvitsee syvällisempää tietoa ja osaamista, jotta elämän kaikki osa-alueet toimivat. Digitalisaatio edellyttää meiltä jatkuvaa uuden oppimista esimerkiksi tiedonhaussa, tiedon muokkaamisessa ja sen jakamisessa. Tähän yhteiskunnalliseen osaamistarpeeseen vastasi DiKATA-hanke tarjoamalla maksuttomia digikoulutuksia suomalaisille. DiKATA-hanke keskittyi työikäisten digitaalisiin perustaitoihin, joiden hallinta mahdollistaa työn tekemisen, työssä kehittymisen ja muun arjen sujuvuuden. Hankkeessa digitaidot ymmärretään nykyajan kansalaistaitoina, joiden oppiminen on jokaisen oikeus.
DiKATA-hanketta koordinoi SnellmanEDU. Valtakunnallisessa hankkeessa oli mukana 18 kesäyliopistoa. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry loi hankkeen pohjaksi digitaitotasot, joiden avulla ihmiset voivat arvioida omaa digiosaamistaan ja tunnistaa osaamisvajeensa. Erilaisten oppijoiden liitto ry tarjosi hankkeeseen koulutuksia, jotka mahdollistavat tasavertaista oppimista yhteiskunnassa. Hankeaika oli 1.1.2019-31.12.2020. Hanketta rahoitti Opetushallitus.
