DiKATA-hankkeen digitaitotasot

Digiosaaminen on pohja työelämässä toimimiselle, koulutukseen osallistumiselle sekä henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamiselle verkossa. Tasavertainen osallistuminen yhteiskunnan eri toimintoihin edellyttää riittäviä digitaitoja ja niiden päivittämistä tarpeen mukaan. Uusien taitojen oppiminen lisää itsenäisyyden tunnetta ja tukee työelämässä toimista.

DiKATA-hankkeessa määritellyt digitaitotaitotasot tarjoavat mallin, jonka avulla jokainen voi määritellä, mistä lähteä liikkeelle saavuttaakseen riittävät digitaidot. On selvää, että jollekin riittää selviäminen päivittäisestä asioinnista ja palvelujen hyödyntämisessä verkossa. Joku toinen taas tarvitsee syvällisempää tietoa ja osaamista, jotta elämän kaikki osa-alueet toimivat.

Osaamistasot

Digitaitotasoissa osaaminen on jaettu kolmeen tasoon: aloitteleva käyttäjä, peruskäyttäjä ja hyötykäyttäjä. Tasoihin sisältyy osin samoja osaamisalueita, kuten viestintä ja vuorovaikutus, mutta niiden tarkemmat osaamiskriteerit eroavat toisistaan tason mukaan.

1. Aloitteleva käyttäjä

Aloitteleva käyttäjä on henkilö, joka ei ole vielä juurikaan perehtynyt älypuhelinten, tablettien tai tietokoneiden käyttöön. Henkilö haluaa saavuttaa tietoyhteiskunnassa tarvittavat perusvalmiudet laitteiden käyttöön, tietoturvaan ja viestintään liittyen. Tavoitteena on, että henkilö saa valmiudet esimerkiksi laitteiden sujuvaan ja turvalliseen käyttöön, sähköiseen asiointiin ja kriittiseen suhtautumiseen verkosta löytyvään tietoon.

2. Peruskäyttäjä

Digitaitokriteeristön mukaan peruskäyttäjä on henkilö, jonka tavoitteena on hyödyntää tieto- ja viestintätekniikkaa sujuvasti työssä, opiskelussa ja vapaa-aikana. Henkilön osaamistaso vastaa tietoyhteiskunnan ja työelämän tarpeisiin. Tavoitteena on, että henkilö hallitsee yhteisöllisen työskentelyn, osaa tuottaa ja muokata tietoa tarkoitukseen soveltuvilla alustoilla, ymmärtää niin teknisen kuin inhimillisen näkökulman tietoturvaan ja tietosuojaan liittyen sekä osaa viestiä ja toimia vuorovaikutuksessa omissa työ-, opiskelu- tai vapaa-ajan verkostoissaan.

3.  Hyötykäyttäjä

Digitaitokriteeristön mukaisella hyötykäyttäjällä on valmiudet tieto- ja viestintätekniikan tehokkaaseen ja monipuoliseen hyödyntämiseen elämän eri osa-alueilla. Tavoitteena on teknisen osaamisen lisäksi saada valmiudet uusien välineiden, toimintamallien ja käytänteiden omaksumiseen niin työssä, opiskelussa kuin vapaa-ajalla. Ajanhallinta, tiedonhaku ja -hallinta sekä tekijänoikeudet ovat hyötykäyttäjän keskeisiä osaamisalueita. Lisäksi hyötykäyttäjä osaa sujuvasti viestiä ja toimia vuorovaikutuksessa erilaisissa verkostoissa ja hän hallitsee informaatioergonomian perusteet.

Digitaitotasojen osaamisalueet osaamistasoittain

Aloitteleva käyttäjäPeruskäyttäjäHyötykäyttäjä
Laitteiden hallintaAjanhallintaInformaatioergonomia
TietoturvaTiedon tuottaminen ja muokkaaminenAjanhallinta
MedialukutaitoYhteisöllinen työskentelyTiedonhaku ja -hallinta
Viestintä ja vuorovaikutusTietoturva ja tietosuojaTekijänoikeudet
HelppokäyttötoiminnotViestintä ja vuorovaikutusViestintä ja vuorovaikutus
Helppokäyttötoiminnot

Näet kunkin osaamisalueen tarkemmat sisällöt avaamalla alta haluamasi osaamistason.


 

  • Aloitteleva käyttäjä

    Laitteiden hallinta

    • Erilaiset laitteet ja niiden hallinta
      • tietokone
      • tabletti
      • älypuhelin
    • Verkossa toimiminen
      • internetin käyttö tiedonhaussa
      • sähköinen asiointi ja julkiset palvelut
    • Pilvipalvelut
      • tiedon varastointi ja jakaminen
    • Tietojen siirto laitteelta toiselle

    Tietoturva

    • Laitteet ja verkot
      • erilaiset laitteet
      • data
      • verkot
    • Käyttöoikeudet ja tilit
    • Salasanojen muodostaminen
    • Laitteiden suojaaminen
    • Tunnistautuminen erilaisiin viranomaisjärjestelmiin

    Medialukutaito

    • Tiedon luotettavuuden tekijät
    • Tiedon luotettavuuden arvioiminen
    • Lähdekritiikki
    • Tärkeän ja hyödyllisen tiedon löytäminen/erottaminen
    • Eri sisältömuotojen tunnistaminen

    Viestintä ja vuorovaikutus

    • Sähköpostin ja muiden viestintäkanavien valinta
    • Sosiaalinen media
    • Kuvien käyttö
    • Netiketti
    • Verkkoidentiteetti

    Helppokäyttötoiminnot

    • Puheentunnistus
      • puheentunnistukseen perustuvia palveluita
      • puhumalla kirjoittaminen
    • Lukemisen apuvälineet (tekstistä puheeksi)
    • Tietokoneen aputoiminnot
      • näppäimistö, hiiri, työpöydän asetukset, suurennuslasi
    • Ohjelmien toiminnot
  • Peruskäyttäjä

    Ajanhallinta

    • Kalenterin käyttö
    • Tehtävälistojen käyttö
    • Muita ajanhallinnan keinoja

    Tiedon tuottaminen ja muokkaaminen

    • Muistiinpanosovellukset
    • Mielle- ja käsitekartat
    • Pilvipalveluiden käyttö
    • Erilaiset toimistosovellukset ja niiden valinta
    • Digitaalinen lainaaminen (kirjastot)

    Yhteisöllinen työskentely

    • Yhteiskirjoittaminen
    • Sisällön jakaminen
      • SlideShare, yms
    • Erimuotoisten sähköisten sisältöjen avaaminen
      • tiedostomuodot
      • lukuohjelmat (esim. pdf-reader)
    • Monikanavaisuus

    Tietoturva ja tietosuoja

    • Varmuuskopiointi
    • GDPR
    • Roskapostin suodattaminen
    • Turvallinen verkko-ostaminen
    • Sähköinen asiointi
      • tunnistautuminen julkisiin ja muihin palveluihin (mobiilivarmenne, Suomi.fi, omakanta)
      • asiointi

    Viestintä ja vuorovaikutus

    • Etäosallistuminen kokouksiin
    • Verkkosivut ja blogit julkaisukanavina
    • Kuvallinen ilmaisu, videokuvan käyttö
    • Sosiaalinen media
    • Verkkoidentiteetti
      • julkisuus <-> yksityisyys
      • riskit
  • Hyötykäyttäjä

    Informaatio-ergonomia

    • Tietotyön hyviä käytäntöjä
    • Tiedostojen käyttö eri laitteilla
    • Sanakirjat ja käännösohjelmat
    • Sosiaalisen median palvelut
    • Virtuaaliassistentit
    • Informaatiotulva ja sen hallinta

    Ajanhallinta

    • Itsensä johtamisen apuvälineitä
    • Tehtävien priorisointi
    • Jaetut kalenterit ja synkronointi

    Tiedonhaku ja -hallinta

    • Eri muotoisen tiedon haku
      • teksti, kuva, video
    • Tiedostomuodot ja nimeäminen
    • Sähköinen lukeminen
      • mobiililaitteet, lukulaitteet
    • Vapaat ja avoimet resurssit verkossa
      • itsenäinen etsiminen
    • Verkkoartikkelit
      • kokoaminen teemoittain yhteen

    Tekijänoikeudet

    • Tekijänoikeudet
      • moraaliset
      • taloudelliset
    • Teos ja tekijä
    • Käyttöoikeudet
      • luvallinen <-> luvaton käyttö

    Viestintä ja vuorovaikutus

    • Digitaalinen identiteetti
      • henkilökohtainen ja ammatillinen läsnäolo sosiaalisessa mediassa
    • Sosiaalisen median palvelut hyötykäytössä
      • erilaisia palveluita ja niiden käyttötarkoituksia
    • Julkisuuden rajat viestinnässä
    • Virallinen ja epävirallinen viestintä
DiKATA-hanke

DiKATA – Digiosaaminen on uusi kansalaistaito!

DiKATA-hankkeen tavoitteena on luoda pysyvä ja kestävä malli, jolla jokainen suomalainen saavuttaa digiosaamisessa riittävät taidot. Jollekin riittää se, että selviää päivittäisestä asioinnista ja palvelujen hyödyntämisessä verkossa. Joku toinen taas tarvitsee syvällisempää tietoa ja osaamista, jotta elämän kaikki osa-alueet toimivat. Digitalisaatio edellyttää meiltä jatkuvaa uuden oppimista esimerkiksi tiedonhaussa, tiedon muokkaamisessa ja sen jakamisessa. Tähän yhteiskunnalliseen osaamistarpeeseen vastaa DiKATA-hanke tarjoamalla maksuttomia digikoulutuksia suomalaisille. DiKATA-hanke keskittyy työikäisten digitaalisiin perustaitoihin, joiden hallinta mahdollistaa työn tekemisen, työssä kehittymisen ja muun arjen sujuvuuden. Hankkeessa digitaidot ymmärretään nykyajan kansalaistaitoina, joiden oppiminen on jokaisen oikeus. Kouluksiin ovat tervetulleita kaikki, jotka kokevat tarpeelliseksi kehittää omia digitaitojaan.

DiKATA-hanketta koordinoi Snellman-kesäyliopisto. Valtakunnallisessa hankkeessa on mukana 18 kesäyliopistoa. TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry luo hankkeen pohjaksi digitaitotasot, joiden avulla ihmiset voivat arvioida omaa digiosaamistaan ja tunnistaa osaamisvajeensa. Erilaisten oppijoiden liitto ry tarjoaa hankkeeseen koulutuksia, jotka mahdollistavat tasavertaista oppimista yhteiskunnassa. Hankeaika on 1.1.2019-31.12.2020. Hanketta rahoittaa Opetushallitus.