Tekoäly

Tekoälyn kehitys on viime vuodet keskittynyt suuresti kielimallien ympärille. Tekoälyagentit toimivat näiden pohjalta.

Tunnetuimpia kielimalleja:

• https://chatgpt.com/
• https://copilot.microsoft.com/
• https://gemini.google.com/
• https://notebooklm.google.com/
• https://claude.ai/
• https://mistral.ai/

Kielimallien käyttökohteita ja kevyitä promptausohjeita:

• Tyhjän paperin ongelman ratkaisu. Kielimallipohjaiset tekoälyt luovat hyvin yleisesti käytettyjen rakenteiden mukaisia listauksia, joista on hyvä lähteä liikkeelle kirjoittamisessa ja ideoinnissa.
• Sparrauskaveri. Antamalla toimintamallin, osaa tekoäly yleensä noudattaa sitä varsin hyvin. Esimerkki herätteestä, eli promtista, jota voi soveltaa:
  ”Toimit fasilitaattorina, joka soveltaa ”viisi kertaa miksi” -menetelmää monenlaisiin liiketoimintaongelmiin, painottaen datan hyödyntämistä. Tavoitteenasi on ohjata käyttäjiän ajattelua tunnistamaan ja analysoimaan asiakasongelmien juurisyitä. ohjaa keskustelua kevyesti datan hyödyntämisen suuntaan, kysyen ”miksi”-kysymyksiä, jotka auttavat ymmärtämään ongelman monitahoisuutta ja taustatekijöitä.Ole neutraali ja objektiivinen, keskittyen kysymysten esittämiseen ja keskustelun ohjaamiseen. Vältä suoria ratkaisuja tai liiketoimintaneuvontaa, tarjoten tilaa ajattelulle ja uusille näkökulmille. Tyylisi on keskusteleva ja tutkiva, ystävällinen mutta ammattimainen. Pyri luomaan avoin ja turvallinen ilmapiirin keskustelulle, sekä kannusta käyttäjiä pohtimaan ja tutkimaan erilaisia ratkaisumahdollisuuksia”
• Ohjelmointiapuri: tekoäly madaltaa kynnystä tuottaa ohjelmistoja ja vaikkapa verkkosivuja pienemmillä resursseilla. Tietoturvasta ja muista vaatimuksista tulee kuitenkin pitää huolta ammattilaisten avustuksella.
• Materiaalien tai yritysten toimialan parempi ymmärrys. Esimerkiksi Googlen NotebookLM tekee käteviä käsitekarttoja lähdemateriaalien pohjalta, jolloin on helpompi ottaa nopeasti haltuun laajat tai uudet materiaalit.

Tekoälyn käyttöönottoon löytyy lisää vinkkejä AI-askeleet-hankkeen materiaaleista:

Tukea tekoälyn käyttöönottoon

Tekoälyagentit nopeuttavat työntekoa, vähentävät virheitä ja tarjoavat uusia ideoita

Tekoälyagentti ei ole vain teknologiaa, vaan käytännön apuri, joka hoitaa rutiinit, auttaa päätöksenteossa ja tuo uusia näkökulmia työhön. Agenttien avulla voi säästää aikaa, parantaa laatua ja saada tukea silloin kun sitä eniten tarvitsee.

Onnistunut tekoälyagenttien käyttöönotto edellyttää kuitenkin selkeitä käyttöoikeuksia, laadukasta ja ajantasaista dataa sekä vahvaa tietoturvaa. Näin varmistetaan luotettava toiminta ja suojataan organisaation tiedot.

Viisi askelta onnistuneeseen tekoälyagenttien hyödyntämiseen

1. Määrittele agentin rooli ja käyttötarkoitus
   • Päätä, mihin tehtävään agenttia tarvitaan (esim. asiakaspalvelu, sisäinen prosessien automatisointi, tiedonhaku).
   • Rajaa toiminnallisuus selkeästi, jotta projekti pysyy hallittavana.
2. Varmista datan ja järjestelmien saatavuus
   • Agentti tarvitsee pääsyn relevanttiin dataan ja järjestelmiin (CRM, tietokannat, dokumentit).
3. Huolehdi tietoturvasta ja käyttöoikeuksista.
   • Valitse teknologia ja alusta
   • Päätä, käytetäänkö valmista ratkaisua (esim. Microsoft Copilot, OpenAI API) vai rakennetaanko oma.
   • Huomioi integraatiot olemassa oleviin järjestelmiin.
4. Rakenna ohjauslogiikka ja rajat
   • Määrittele, mitä agentti saa tehdä ja mitä ei.
   • Luo toimintaperiaatteet: milloin agentti vastaa itse, milloin ohjaa ihmisen puoleen.
5. Testaa ja kouluta agentti
   • Aloita pienellä pilotilla, kerää palautetta ja paranna agentin toimintaa.
   • Hyödynnä jatkuvaa oppimista ja päivityksiä.

Generatiivisen tekoälyn kuvageneraattorit ovat kehittyneet viime vuosina valtavasti. Kuvan laatu on erittäin vakuuttavaa.

Kielimalleja hyödyntävät tekoälyt, kuten ChatGPT ja Copilot osaavat myös luoda kuvia, käyttämällä apuna kuvageneraattoreita.

Esimerkkejä palveluista:

• https://www.midjourney.com
• https://openai.com/index/dall-e-3/ (ChatGPT:n yhteydessä)
• https://www.canva.com/ai-image-generator/ (Canva on suosittu graafisen suunnittelun alusta, joka hyödyntää laajasti tekoälyä.)

Käyttötapauksia:

• Luo kuvituskuvia blogiteksteihin tai esityksiin, joissa ei ole esim. oikeita ihmisiä.
• Sosiaalisessa mediassa käytettäviä kuvia
• Asiakkaan tarpeisiin kustomoitujen kuvien luominen

Tekoälykuvat usein tunnistaa tekoälyllä luoduiksi. Tämä voi olla hyvä tai huono asia. On tärkeää olla avoin ja kertoa, että kuvat on tehty tekoälyllä.

Lyhenteiden avaamista tekoälystä ja data-analytiikasta

• AI – Artificial Intelligence
  Tekoäly, järjestelmät ja algoritmit, jotka jäljittelevät ihmisen älykkyyttä.
• ML – Machine Learning
  Koneoppiminen, tekoälyn osa-alue, jossa mallit oppivat datasta.
• DL – Deep Learning
  Syväoppiminen, hermoverkkoihin perustuva koneoppimisen menetelmä.
• NLP – Natural Language Processing
  Luonnollisen kielen käsittely, esim. tekstin analysointi ja käännökset.
• CV – Computer Vision
  Konenäkö, kuvien ja videoiden analysointi tekoälyn avulla.
• RPA – Robotic Process Automation
  Robotiikkaan perustuva prosessiautomaatio, usein yhdistetty AI:hin.
• OCR – Optical Character Recognition
  Tekstin tunnistus kuvista ja skannatuista dokumenteista.
• LLM – Large Language Model
  Suuri kielimalli, esim. ChatGPT-tyyppiset järjestelmät.
• MLOps – Machine Learning Operations
  Koneoppimismallien hallinta ja käyttöönotto tuotantoympäristöissä.
• GPU – Graphics Processing Unit
  Laskentatehoa vaativien AI-mallien suorittamiseen käytettävä prosessori.
• API – Application Programming Interface
  Rajapinta, jota käytetään AI-palveluiden integrointiin muihin järjestelmiin.
• MCP – Model Control Protocol (tai Model Control Plane, kontekstista riippuen)
  Käytetään hallitsemaan ja orkestroimaan tekoälymalleja, erityisesti monimallijärjestelmissä ja pilviympäristöissä.
• RL – Reinforcement Learning
  Vahvistusoppiminen, menetelmä, jossa agentti oppii kokeilemalla ja saamalla palkkioita.
• GAN – Generative Adversarial Network
  Generatiivinen vastakkainasettelumalli, jota käytetään mm. kuvien ja videoiden luomiseen.
• AGI – Artificial General Intelligence
  Yleinen tekoäly, joka kykenee suorittamaan monenlaisia älyllisiä tehtäviä ihmisen tavoin.
• ASR – Automatic Speech Recognition
  Puheentunnistus, esim. puheen muuntaminen tekstiksi.
• TTS – Text-to-Speech
  Tekstin muuntaminen puheeksi.
• RLHF – Reinforcement Learning from Human Feedback
  Menetelmä, jossa tekoälymallia parannetaan ihmispalautteen avulla.
• ANN – Artificial Neural Network
  Keinotekoinen hermoverkko, koneoppimisen perusrakenne.
• CNN – Convolutional Neural Network
  Konvoluutioneuroverkko, erityisesti kuvantunnistuksessa käytetty.
• RNN – Recurrent Neural Network
  Toistuva hermoverkko, käytetään sarjallisen datan käsittelyyn (esim. teksti, puhe).
• BERT – Bidirectional Encoder Representations from Transformers
  Transformer-pohjainen kielimalli, jota käytetään NLP-tehtävissä.
• GPT – Generative Pre-trained Transformer
  Generatiivinen kielimalli, joka tuottaa tekstiä ja ymmärtää luonnollista kieltä.

Yrityssalo Taitava-botti https://yrityssalo.fi/palvelut/sahkoiset-palvelut/#taitava

Granted AI rahoitushakemuksien tekoon https://grantedai.com/ (maksullinen. 7pv ilmainen kokeilu.)

Kurssin ovat kehittäneet Microsoft Skills for Jobs, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja mentoriyritykset. Oppimisalusta, Edukamu, on Kajaanin ammattikorkeakoulun luoma ja ylläpitämä.

https://cs.edukamu.fi/ai-literacy-fi

Opetuksen tekoälyn asiantuntijan Matleena Laakson tekoälyn linkkilista. Vaikka teema on tekoäly opetuksessa, soveltuu lista hyvin myös yleiseen tekoälykentän läpikäyntiin.

https://padlet.com/matlaakso/teko-ly-opetuksessa-linkkivinkkej-1y9ff5rw8tqmc4z8

Mitä tekoälyn käyttöönotto vaatii pk-yrityksiltä?

AI-Tie -hankkeen sivusto. Mukana mm. Tehoa tekoälystä pk-yrityksille -opas.

https://www.haaga-helia.fi/fi/ai-tie

EK on julkaissut oppaan tekoälyn hyödyntämiseen pk-sektorilla. Oppaassa käydään läpi mm.

• keskeiset teknologiat ja niiden soveltuvuus eri käyttökohteisiin
• tekoälyn liiketoimintahyödyt
• käytännön esimerkkejä yrityskentästä
  • asiakaspalvelu
  • laskutus
  • myynti ja markkinointi
  • sisällöntuotanto ja -suunnittelu
  • verkkokauppa
  • analytiikka ja päätöksenteon tuki.

https://ek.fi/wp-content/uploads/2025/03/EK_Ensiaskeleet-tekoalyn-kayttoonottoon_FINAL.pdf

Kestäviä tekoälytekoja työpaikoilla -hanke, jota tekevät Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus TIEKE ry, Työterveyslaitos, Laurea-ammattikorkeakoulu ja Kajaanin ammattikorkeakoulu on toiminnassa parhaillaan. Hankkeen sivuilta voi lukea tuoreita vinkkejä tekoälyn käyttöönoton tueksi. Myös hankkeen tapahtumia kannattaa pitää silmällä.

Tukea tekoälyn käyttöönottoon

Tekoälytyökalujen kenttä on murroksessa – teknologian nopea kehitys tekee oikeiden ratkaisujen valinnasta haastavaa, ja painopiste on siirtymässä pelkistä sovelluksista kohti syvempää omien taitojen, tyylien ja tavoitteiden kuvaamista.

Oikean työkalun valinta ja sen strateginen soveltaminen mahdollistavat pk-yrityksille merkittävän kilpailuedun ja toiminnan tehostamisen, mikä on erityisen tärkeää digitalisoituvassa toimintaympäristössä. Välinetason yläpuolinen osaaminen, kuten kriittinen lukutaito ja ymmärrys tekoälykehityksen tuomista mahdollisuuksista, nousevat keskeiseksi osaksi asiantuntijatyötä.

Tästä webinaaritallenteesta saat tiiviin katsauksen siitä, mitä yritysneuvojien on hyvä tietää tekoälytyövälineiden valinnasta ja niistä taidoista, joita tarvitaan teknologian yläpuolella.

🔹 Mitä oikean tekoälytyövälineen valinta tarkoittaa pk-yrityksille?
🔹 Mitä ovat välinetason yläpuoliset taidot ja miksi ne ovat tärkeitä?
🔹 Miten yritysneuvoja voi tukea asiakkaitaan tekoälymurroksessa?

Asiantuntijapuhujana webinaarissa toimi Jukka Lehtoranta (KM, FM, opettaja ja tekoälylukutaidon asiantuntija).

Tallenteen pääteemat:
– Ajattelun taso ennen työkaluja
– Systemaattinen työvälineen valinta
– Microsoft ja OpenAI
– Google ja NotebookLM
– Anthropic (Claude)
– Yritysneuvojan rooli ja yhteenveto

https://youtu.be/VK7kapG2rxA

Miksi tekoälyn käyttöönotto tuottaa monissa yrityksissä pettymyksiä? Usein syy ei ole teknologiassa vaan siinä, ettei työprosesseja ole kuvattu riittävän selkeästi. Tässä webinaarissa Heljä Kokko, Champaion Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja sekä generatiivisen tekoälyn käytännönläheisen hyödyntämisen edelläkävijä Suomessa, kävi käytännön esimerkkien avulla läpi:

• miksi tekoälyratkaisujen käyttöönotto johtaa tällä hetkellä usein pettymyksiin
• mikä on selkeiden prosessien ja tekoälyratkaisujen käyttöönoton välinen suhde
• mihin tarpeisiin erilaiset tekoälyratkaisut sopivat – selkokielellä selitettynä
• kuinka tunnistaa yrityksen tekoälyvalmius.

Tallenteen pääteemat:

• Johdanto
• Tyypillinen virhe tekoälyn käyttöönotossa
• Kehotteiden laatu ratkaisee
• Botit ja tekoälyagentit
• Esimerkki: verkkokaupan tuotetekstit
• Esimerkki: sähköpostien käsittely
• Tekoälyvalmiuden tunnistaminen
• Prosessikuvauksesta kehotteeksi
• Jatkuva kehittäminen

https://www.youtube.com/watch?v=CfGhXBdnKlc

Tekoäly ei ole enää vain teknologiajättien työkalu. Generatiivinen AI on tullut vauhdilla myös pk-yritysten arkeen muuttaen tavan, jolla kehitämme ohjelmistoja, palvelemme asiakkaita ja rakennamme liiketoimintaa.

Tällä tallenteella Pekka Abrahamsson käy läpi tekoälyn tämänhetkisen murroksen: mitä se tarkoittaa pk-yrityksille, missä suurimmat mahdollisuudet ovat ja mitkä virheet kannattaa välttää. Abrahamsson antaa myös käytännön esimerkkejä siitä, miten tekoälyä voidaan hyödyntää arjen prosesseissa.

Aiheina mm.
• Tekoälyn hype, historia ja nykyinen murros
• Työelämä ja osaamisen uudistuminen
• ChatGPT:n läpimurto ja käyttöliittymän merkitys
• Tekoälyn konkreettiset työkalut ja sovellukset
• Riskit, EU AI Act ja mitä pk-yritysten on tiedettävä
• Tekoälyn rajat: ei tietoisuutta, ei luotettavuutta
• Assistentit → agentit (seuraava suuri vaihe)
• Yritysten datakypsyys – todellinen taso
• Agenttien käytännön yritysesimerkit
• PK-yritysten yleisimmät AI-mokat
• Polku onnistumiseen

Tampereen yliopiston professori Pekka Abrahamsson on yksi Suomen johtavista ohjelmistotekniikan asiantuntijoista ja kansainvälisesti arvostettu huippututkija. Abrahamsson on myös Suomalaisen Tiedeakatemian jäsen.

https://youtu.be/uegxux_ifnI

Miksi tekoälyn käyttöönotto tuottaa monissa yrityksissä pettymyksiä? Usein syy ei ole teknologiassa vaan siinä, ettei työprosesseja ole kuvattu riittävän selkeästi.

Tässä webinaarissa Heljä Kokko, Champaion Oy:n perustaja ja toimitusjohtaja sekä generatiivisen tekoälyn käytännönläheisen hyödyntämisen edelläkävijä Suomessa, kävi käytännön esimerkkien avulla läpi:

– miksi tekoälyratkaisujen käyttöönotto johtaa tällä hetkellä usein pettymyksiin
– mikä on selkeiden prosessien ja tekoälyratkaisujen käyttöönoton välinen suhde
– mihin tarpeisiin erilaiset tekoälyratkaisut sopivat – selkokielellä selitettynä
– kuinka tunnistaa yrityksen tekoälyvalmius.

Tallenteen pääteemat:
– Johdanto
– Tyypillinen virhe tekoälyn käyttöönotossa
– Kehotteiden laatu ratkaisee
– Botit ja tekoälyagentit
– Esimerkki: verkkokaupan tuotetekstit
– Esimerkki: sähköpostien käsittely
– Tekoälyvalmiuden tunnistaminen
– Prosessikuvauksesta kehotteeksi
– Jatkuva kehittäminen

https://youtu.be/CfGhXBdnKlc

Miten digitaalinen asiakaspalvelu voi parantaa asiakaskokemusta ja tehostaa yrityksen toimintaa? Tässä koulutusvideossa AitoHR:n toimitusjohtaja Harri Messo avaa digitaalisen asiakaspalvelun ja chatbottien roolia nykypäivän liiketoiminnassa.

Videolla käydään läpi, miten chatbotit voivat nopeuttaa asiakaspalvelua, vähentää toistuvaa työtä ja parantaa palvelun saavutettavuutta. Keskustelussa käsitellään myös tekoälyn hyödyntämistä asiakaspalvelussa ja sen tuomia mahdollisuuksia ja rajoituksia. Opit, miten chatbotit kannattaa suunnitella ja ottaa käyttöön, jotta ne tukevat asiakaspalveluprosesseja tehokkaasti ja parantavat asiakaskokemusta.

Lisäksi videolla tarkastellaan asiakaskokemuksen ja työntekijäkokemuksen yhdistämistä digitaalisiin ratkaisuihin. Hyvin toteutettu digitaalinen asiakaspalvelu ei ainoastaan helpota asiakkaiden asiointia, vaan myös tukee työntekijöiden työtä ja parantaa palvelun laatua.

Jos haluat ymmärtää, miten yrityksesi voi hyödyntää digitaalisia asiakaspalveluratkaisuja ja chatbotteja parhaalla mahdollisella tavalla, tämä video tarjoaa kattavan ja käytännönläheisen oppaan aiheeseen.

Videon sisältö
– Tekoälyn rooli asiakaspalvelussa
– Case-esimerkit chatbotien käyttöönotosta
– Chatbotit asiakaspalvelussa
– Yhteenveto ja tulevaisuuden näkymät

https://youtu.be/fmzzMqrNnNU

Tutustu metaversumin ja tekoälyagenttien maailmaan XR Presence Oy:n Rauno Saarnion johdolla. Videolla käsitellään, miten metaversumi yhdistää fyysisen ja digitaalisen maailman ja miten tekoälyagentit toimivat sen älykkäinä toimijoina. Saat vastauksia siihen, mitä mahdollisuuksia ja haasteita nämä teknologiat tuovat eri aloille – erityisesti liiketoiminnan, viestinnän ja innovaation näkökulmista. Tämä video on suunnattu teknologian, liiketoiminnan ja tulevaisuuden trendien parissa työskenteleville sekä aiheista kiinnostuneille.

Videolla:
– Johdanto metaversumiin ja tekoälyagentteihin
– Metaversumin vaikutus liiketoimintaan ja innovaatioihin
– Tekoälyagenttien teknologiset mahdollisuudet ja haasteet
– Yhteisöllisyys ja vuorovaikutus metaversumissa
– Tulevaisuuden näkymät: Metaversumi ja tekoäly

https://youtu.be/INMvuu-4mxA

Videolla Mikko Tuominen käsittelee tekoälyn käytännön sovelluksia myyntityössä. Hän esittelee, miten tekoäly voi auttaa vähentämään turhaa työtä, tehostamaan prosesseja ja luomaan uusia mahdollisuuksia. Tämä video on suunnattu myynnin ammattilaisille, yrittäjille ja kaikille, jotka haluavat ymmärtää tekoälyn roolia liiketoiminnan kehittämisessä.

Videolla
– Esittely ja taustat
– Tekoälyn ja automaation yhdistäminen
– Käytännön sovellutukset myynnissä
– Tekoälyn tuomat hyödyt myyntitiimeille
– Tulevaisuuden näkymät ja yhteenveto

https://youtu.be/RCiFVOh4QeY

Joni Ranta-Eskola, Rajobit Oy:n perustaja, esittelee tässä videossa ohjelmistorobotiikkaa ja sen hyödyntämistä liiketoiminnassa. Esityksessä käsitellään ohjelmistorobotiikan roolia, käyttöönottoa ja vaikutuksia liiketoiminnan tehokkuuteen. Lisäksi mukana on käytännön esimerkkejä onnistuneista projekteista. Video tarjoaa arvokasta tietoa niin yritysten päättäjille kuin teknologiasta kiinnostuneille.

Videolla
– Johdanto
– Ohjelmistorobotiikka
– Toteutus
– Vaikutus liiketoimintaan
– Käytännön esimerkit
– Yhteenveto ja päätössanat

https://youtu.be/-NGdVhbzi9A

Kaj-Mikael Björk, CIC:n johtaja, esittelee tekoälyratkaisuja ja niiden hyödyntämistä Turun tekoälykeskuksessa. Esityksessä käsitellään tekoälyn mahdollisuuksia, sen eettisiä haasteita ja käytännön sovelluksia eri sektoreilla. Opit, kuinka tekoäly vaikuttaa organisaatioihin, yhteiskuntaan ja arkeen nyt ja tulevaisuudessa.

Videolla
– Johdanto ja tekoälykeskus Turussa
– Tekoälyn rooli ja kehityskeskusten merkitys
– Tekoälyn sovellukset ja käytännön hyödyt
– Tekoälyn implementointi yrityksissä
– Tietoturva, vastuullisuus ja räätälöidyt ratkaisut

https://youtu.be/Ch4h7NIuQJ8

Mitä yhteistä on Kajaanissa sijaitsevalla entisellä paperikonehallilla, maailmanluokan tekoälyllä ja eurooppalaisella kvanttitietokoneella?

Aleksi Kallio CSC:ltä johdattaa sinut LUMI-tekoälytehtaan kulisseihin ja kertoo, miten se voi avata ovia aivan uudenlaisiin innovaatioihin – erityisesti startupeille, pk-yrityksille ja tutkimusorganisaatioille.

Videolla Kallio esittelee seuraavat keskeiset teemat LUMI-supertietokoneesta ja sen hyödyntämisestä:
• Miten LUMI:n superlaskentaympäristö ja pian valmistuva kvanttikone tukevat tekoälyn kehitystä
• Kolme kärkialuetta, joihin panostetaan: valmistava teollisuus, terveysteknologia ja kommunikaatioteknologiat
• Kuinka voit saada käyttöösi laskentatehoa ja arvokkaita datasettejä – joskus jo kahdessa päivässä
• Miksi LUMI-tekoälytehdas voi olla juuri sinun projektillesi se ratkaiseva vauhdittaja

Jos tekoäly, superlaskenta tai datan uudet mahdollisuudet kiinnostavat, tämä video kannattaa katsoa loppuun asti!

https://youtu.be/0i2zC6CITag