Digiyritysneuvonnan valtakunnallinen malli helpottaa yritysneuvojan työtä tarjoamalla selkeän, yrityslähtöisen rungon, jolla digi-, data- ja tekoälyteemat jäsennetään yrityksen liiketoimintaan kytkeytyen.
Malli tukee pk-yrityksiä digitalisaation mahdollisuuksien hyödyntämisessä yrityksen omista lähtökohdista käsin. Mallin ytimessä on auttaa yritysneuvojaa yrityksen tilanteen hahmottamisessa, keskeisten kehittämiskohteiden tunnistamisessa niin, että yritys voi valita sille soveltuvan kehityspolun.
Malli on kehitetty Digiyritysneuvonta-hankkeessa, jossa sitä pilotoidaan 150 pk-yrityksen kanssa.
Kuva on 04/2026 Copilotin avulla tehty luonnos.
Digi- ja datakartoitukset antavat vankan perustan
Neuvonta käynnistyy yrityksen nykytilanteen tarkastelulla digi- ja datakartoitusten sekä keskustelun kautta. Digi- ja datakartoitukset muodostavat mallin keskeisen osan: ne ovat vakiintuneita ja käytännössä toimiviksi todettuja kokonaisuuksia, jotka tarkastelevat digitalisaatiota monipuolisesti liiketoiminnan, datan, osaamisen, toimintamallien ja teknologioiden näkökulmista. Kartoitusten vahvuus on niiden kyky jäsentää kokonaiskuvaa ja tukea kehittymiskeskustelua yrityksen kanssa.
- Digikartoitus (DMA, Digital Maturity Assessment) on Euroopan laajuisesti käytetty työkalu, joka auttaa hahmottamaan yrityksen yleisen digikypsyyden lisäksi tilanteen kuudella osa-alueella: digitaalinen liiketoimintastrategia, digitaalinen valmius, ihmiskeskeinen digitalisaatio, tiedon hallinta, automaatio ja tekoäly sekä vihreä digitalisaatio. Tietoturvaa ja tietosuojaa käsitellään useammissa osa-alueissa. Työkalun tuottama raportti on yhteisesti sekä neuvojan että yrityksen käytettävissä.
- Datavalmiuskartoitus syventää digikartoitusta. Se antaa selkeän kuvan yrityksen datavalmiuksien nykytilasta sekä tunnistaa vahvuudet ja kehityskohteet datan hyödyntämisen kehittämiseksi. Kun yritys on kiinnostunut tekoälyn hyödyntämisestä, datavalmiuksien kartoittaminen tukee käyttöönoton valmistelua ja seuraavien askelten suunnittelua.
Seuraavista osioista pääset lukemaan tarkemmin mitä kartoitukset pitävät sisällään:
-
Digikartoituksen osiot
Hankkeessa kartoitus suoritetaan Robocoastin EDIH-palvelun yhteyteen tehtävällä kartoituksena, mutta kartoituksen voi tehdä myös avoimena versiona osoitteessa https://european-digital-innovation-hubs.ec.europa.eu/fi/open-dma.
Kartoituksen tavoitteina on
- Mitata lähtötilanne ja kartoittaa yksilöllinen etenemispolku
- Antaa yrityksille tukea digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen
- Parantaa valmiutta ottaa käyttöön digityökaluja
- Nähdä digitalisaation, datan ja tekoälyn mahdollisuudet aiempaa positiivisemmassa valossa
- Lisätä motivaatiota digitaalisten ratkaisujen hyödyntämiseen
Ohje kartoituksen teosta hankkeen yhteydessä, DTA-oikeuksien saamisesta ja kirjautumisesta järjestelmään sekä kartoitusten hyödyntämisestä osana neuvontatyötä: Digi+Datakartoitus_ohjeet_yritysneuvonta_30042025
Digikartoituksen osa-alueet:
-
Datavalmiuskartoituksen osiot
Arvioi yrityksesi valmiudet datan hyödyntämiseen. TIEKE tarjoaa pk-yrityksille datavalmiuskartoituksen. Tulokset antavat näkymän yrityksen datavalmiuksiin seitsemällä osa-alueella ja auttavat suunnittelemaan seuraavia toimenpiteitä toiminnan kehittämiseksi. Kartoituksen raportissa annetaan myös suoria ehdotuksia kehitystoimille joka osiossa.
Yritys voi tehdä kartoituksen itsenäisesti ja lähettää tuloksen yritysneuvojalle. Kartoitusraportti pitää tällöin muistaa ottaa talteen kartoituksen päätteeksi lähettämällä se omaan sähköpostiin raporttisivulla. Kartoituksen voi tehdä myös yhdessä yritysneuvojan kanssa, jolloin neuvoja saa lisäymmärrystä yrityksen tilanteesta. Tällöin myös yksittäisten kysymysten vastauksista kuulee paremmin, sillä ne eivät tallennu ladattavaan raporttiin.
Digiyritysneuvontaan tarkoitetun version kartoituksesta pääsee tekemään täällä.
Lue lisää kartoituksesta: https://tieke.fi/datavalmiuskartoitus-avaa-datan-hyodyt-liiketoiminnalle/
Datavalmiuskartoituksen osioiden kuvaukset
Data liiketoiminnassa
Datan arvo syntyy oman toiminnan kannalta mielekkään datan hyödyntämisen myötä. Tämä hyödyntäminen voi olla esimerkiksi:
- Asiakkaille tarjottavien laitteiden tai verkkopalveluiden keräämän datan analysointia palveluiden kehittämiseksi.
- Markkinoiden hintatason analysointia omien tuotteiden hinnoittelemiseksi.
- Yrityksen datalla koulutetun generatiivisen tekoälyn käyttämistä tarjousten kirjoittamiseen.
- Yrityksen hallinnoiman datan tai siitä tehtyjen analyysien myymistä muille tahoille.
Jos yritys on lähtökuopissa datan kanssa, voi nykyisen liiketoiminnan kehittäminen ja tehostaminen olla mielekkäin lähitulevaisuuden tavoite. Samalla kannattaa kuitenkin pohtia, minkälaisia kokonaan uusia tuotteita ja palveluita digitalisaatio ja data mahdollistavat.
Johto, strategia ja kulttuuri
Yrityksen johdon kannattaa luoda datan hyödyntämiselle selkeät tavoitteet, jotka palvelevat myös yrityksen yleisempää strategiaa. Koska mielekkäitä tavoitteita voi olla paljon, kannattaa niitä asettaa tärkeysjärjestykseen ja aikajanalle, jotta eteneminen tapahtuu suunnitelmallisesti sopivissa paloissa.
Dataa on mahdollista hyödyntää kokeiluluontoisesti ilman varsinaista yritystason ja pidemmän aikavälin suunnittelua. Näinkin saatetaan saada onnistuneita tuloksia, mutta riskinä on, että toiminta on hajanaista ja tapahtuu siiloissa, jotka eivät aina tiedä toistensa tekemisistä.
Kun johto näyttää esimerkkiä ja sitoutuu strategian toteuttamiseen, syntyy samalla kulttuuria, jossa henkilöstöllä on osaamista ja tilaa ajatella datan luomia mahdollisuuksia!
Dataosaaminen
Dataan liittyvä kulttuuri ei kuitenkaan voi syntyä tai kanavoitua toiminnaksi ilman riittävää dataosaamista.
Yksittäisen työntekijän kannalta tarpeellinen dataosaaminen vaihtelee todella paljon erilaisten työnkuvien välillä. Esimerkiksi data-analyytikoilla ja datatieteilijöillä tulee olla teknistä osaamista ja ymmärrystä tilastollisista menetelmistä, kun taas johdolle tärkeintä voi olla ymmärrys datan liiketoiminnallisista mahdollisuuksista.
Toisaalta eri työroolien kannalta yhteisenä dataosaamisena voi pitää perustason datalukutaitoa ja teknisiä taitoja, joilla työntekijä osaa käsitellä dataa roolinsa vaatimissa rajoissa. Tärkeää on myös se, että henkilöstöllä on yhtenäinen kuva datan hyödyntämisen tavoitteista.
Datan hallinta
Kaikenlainen datan hyödyntäminen vaatii sen hallintaa. Yksinkertaisin tapa hallita dataa voi olla joukko kansioita tietokoneen verkkolevyllä. Kansiot voivat olla on nimettynä niiden sisältämää dataa kuvaavalla tavalla, ja työntekijöillä voi olla heidän tehtäviensä vaatimat pääsyoikeudet tiettyihin kansioihin. Kun kullakin kansiolla on nimetyt omistajat, jotka päivittävät dataa ja huolehtivat sen saavutettavuudesta, ollaan jo pitkällä datan hallinnassa.
Dataa kertyy myös erilaisiin järjestelmiin, kuten asiakashallintajärjestelmään (CRM), sähköpostin liitetiedostoihin tai intran keskusteluihin. Hyvällä datan hallinnalla varmistetaan se, että tiedot tallennetaan niille tarkoitettuihin paikkoihin yhdessä sovitulla tavalla. Näin ajan tasalla olevan datan löytämiseen ei myöskään kulu liikaa aikaa.
Analytiikka ja työkalut
Datan hallinta mahdollistaa sen, että data on hyödynnettävissä, mutta suurempi arvo muodostuu datan analysoinnin, tiedon ja tehtävien johtopäätösten myötä.
Parhaimmillaan dataa voidaan analysoida automaattisesti siten, että yritykselle tai työntekijöille tärkeimmät mittarit, kuten myynnin tunnusluvut tai henkilöstön työkuorman, näkee yhdellä silmäyksellä.
Dataa voidaan analysoida nykytilan kuvaamiseksi, mutta myös tulevaisuuden ennustamiseksi. Yrityksen tilanne ja tarvittavat käyttötapaukset määrittelevät sen, mikä on oman toiminnan kannalta keskeistä datan analyysiä.
Datan avoimuus ja jakaminen
Datan jakaminen on parhaimmillaan yhteistyötä, josta kaikki osapuolet hyötyvät. Jakaminen ei siis tarkoita oman datan avaamista muille ilman vastiketta.
Datavetoiset ja dataan pohjautuvat tuotteet ja liiketoimintamallit yleistyvät koko ajan. Jos käytössä on vain organisaation oma sisäinen data, voi tuote- ja palvelukehitys olla datan näkökulmasta rajoitettua. Ulkoisiin datalähteisiin kytkeytyminen ja dataa jakaviin verkostoihin liittyminen tarjoaa uutta kasvupotentiaalia.
Datavastuullisuus
Datassa on paljon potentiaalia liiketoiminnallisen ja muunkin arvon luomiselle, mutta datan käsittely voi sisältää myös erilaisia eettisiä riskejä. Riskejä voi vähentää esimerkiksi käsittelemällä henkilötietoja huolellisesti tietosuojalainsäädännön vaatimalla tavalla ja huolehtimalla riittävästä tietoturvallisuudesta yrityksen toiminnassa.
Kun datasta tehdään monimutkaisempia analyysejä esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen, kannattaa muistaa, että kaikista päätöksistä vastaa lopulta kuitenkin ihminen – etiikkaa ei voi ulkoistaa järjestelmille tai tekoälylle. Organisaatioiden tulee voida varmistaa, että datan ja tekoälyn käyttö on läpinäkyvää, luottamusta rakentavaa ja lisäarvoa tuottavaa sekä osallisille että asiakkaille.
Euroopan unioni on lähtenyt rakentamaan reilumpaa datataloutta luomalla paljon dataan liittyvää lainsäädäntöä. Näitä ovat mm. yleinen tietosuoja-asetus (GDPR), Digipalvelusäädös (DSA), Datasäädös (Data Act) ja tekoälyasetus (AI Act). Eurooppalaisen yrityksen tulee siksi myös hahmottaa, miten erilaiset dataregulaatiot siihen vaikuttavat.
Yksiyrittäjille tehdyt digikartoitukset paljastavat usein samankaltaisia haasteita eri yrityksissä. Millaisia nämä haasteet ovat, ja voisivatko digitaaliset ratkaisut tuoda niihin helpotusta? Jos kyllä, mistä yksinyrittäjien kannattaisi lähteä liikkeelle omalla digimatkallaan? Katso videolta ja inspiroidu mahdollisuuksista! https://youtu.be/tqsuJhv4pes
Yrityksen kehittämiskohteiden valinta
Kartoitusten jälkeen korostuu neuvojan ja neuvontaorganisaation sisäinen työ: tiedonhaku, analyysi, kollegiaalinen sparraus, case esimerkit ja tarvittaessa tekoälyn hyödyntäminen, joiden avulla kartoitustuloksia tulkitaan ja jäsennetään. Kartoitusten pohjalta tunnistetaan rajattu määrä kehittämiskohteita ja laaditaan yrityksen tilanteeseen sopivia suosituksia.
Malliin ei sisälly yhtä ennalta määrättyä jatkopolkua: kehittämisehdotusten jälkeen yrityksen eteneminen voi tapahtua eri tavoin. Polku voi jatkua esimerkiksi neuvontana, koulutuksina, hankkeiden ja rahoituksen kautta, verkostoissa tai yrityksen omatoimisena kehittämisenä. Joskus pelkkä kartoituksen tekeminen yhdessä neuvojan kanssa riittää selkiyttämään yrityksen seuraavat kehitystoimet.
Digiyritysneuvonnan malli ei ole sidottu yksinomaan tiettyihin kartoituksiin, vaan sitä voidaan periaatteessa soveltaa myös muiden, vastaavaa tarkoitusta palvelevien kartoitusten tai arviointivälineiden kanssa. Keskeistä on yrityksen kehittämisen tukeminen ja joustava eteneminen paikallisten rakenteiden ja tarpeiden mukaisesti.
Digineuvonnan työkalupakista lisätukea neuvonnan toteuttamiseen
Digiyritysneuvonnan työkalupakki kokoaa yhteen käytännönläheisiä sisältöjä, työkaluja ja esimerkkejä pk-yritysten digitalisaation, datan ja tekoälyn kehittämisen tueksi. Työkalupakki toimii avoimena tietopankkina ja käytännön apuna erilaisissa kehittämistilanteissa.
Työkalupakin sisältöjen jaottelu noudattaa pääpiirteissään digi- ja datakartoitusten teemoja ja osa-alueita. Näin kartoituksissa tunnistetut kehittämiskohteet voidaan yhdistää suoraan niitä tukeviin sisältöihin, työkaluihin ja ohjeisiin. Tämä helpottaa sekä yritysneuvojien työtä että yritysten omaa kehittämistä ja tekee mallista selkeän ja helposti hyödynnettävän kokonaisuuden. Pakki sisältää myös tallenteet yritysneuvojille pidetyistä koulutuksista.
Digiyritysneuvonnan mallin ja työpakin levityswebinaari 28.4.2026. https://youtu.be/_vUgByhEHs0
Mitä yritykset tarvitsevat ja odottavat digineuvonnalta🧑💻? Millaisia digikysymyksiä yritykset tuovat neuvontaan juuri nyt – ja miten neuvoja voi vastata niihin tehokkaasti yksin ja yhdessä muiden kanssa? Tässä webinaarissa avattiin ilmiön taustaa, jaettiin käytännön oppeja neuvonnan arjesta sekä tutustuttiin valtakunnalliseen digiyritysneuvonnan malliin, jota on kehitetty ja testattu käytännössä eri puolilla Suomea 🙏! Webinaarissa kuulimme
🔹havaintoja yritysneuvonnan digimuutoksesta – mitkä ovat yritysten suurimmat kipupisteet, entä miten vaikkapa tekoäly ja dataohjautuvuus näkyvät yritysten ja yritysneuvojien arjessa?
🔹uudesta valtakunnallisesta digiyritysneuvonnan mallista ja sitä tukevista työkaluista, jotka helpottavat neuvontatyötä käytännössä
🔹yritysesimerkin – miten digiyritysneuvonta vietiin käytäntöön, lähtötilanteesta eri toimenpiteisiin?
🔹paneelin: Miten digiyritysneuvonnan malli toimii arjen neuvontatyössä, mitkä ovat olleet tärkeimpiä oppeja? Mistä lähteä liikkeelle, kun aihe on vieras?
