Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Suomen suurimman työnantajan pilotista TIEKE saa arvokasta tietoa valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen.

Edessä on mittava urakka, kun Suomen suurin työnantaja ryhtyy määrittelemään digitaalisen palvelukykynsä nykytilaa. Helsingin kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksissa työskentelee 38 000 ihmistä 1 200 eri ammatissa.

Organisaatiossa, joka digitalisoituvalla 2020-luvulla haluaa tarjota maailman toimivimmat puitteet metropolin jatkuvasti kasvavalle asukasmäärälle, digitaitoja tarvitaan monenlaisissa tehtävissä raitiovaununkuljettajasta terveyskeskusääkäriin, luokanopettajasta suurtalouskokkiin, maanmittausinsinööristä jalkahoitajaan, pormestarista kaavoitusarkkitehtiin, sosiaalityöntekijästä puutarhuriin, viemärisukeltajasta orkesteriviulistiin  – muun muassa.

Osuvat taidot pilotin perustaksi

Helsingin kaupungin johtava HR-asiantuntija Sanna Lyly kertoo syksyllä 2020 käynnistetystä pilotista, jossa selvitetään menetelmät ja määritellään käytännöt, joilla vaadittavat digiosaamiset on fiksuinta todentaa.

Pilottiin osallistuu parinsadan henkilön heterogeeninen joukko työntekijöitä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimesta, kaupunkiympäristöstä, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä kaupunginkansliasta.

Ennen kuin pilottia päästiin toteuttamaan, Lylyn haasteena oli miettiä digiosaamisen arviointiin soveltuva kriteeristö.

”Helpotus oli suuri, kun näin TIEKEn verkkosivuilla Osuvat taidot -hankkeen viisiportaisen kriteeristön. Sen määritelmät tuntuivat soveltuvan tavoitteisiimme, joten otin yhteyttä TIEKEen ja kysyin, voimmeko ottaa Osuvat taidot pilottimme perustaksi. Kriteeristön avulla määrittelemme yleiskuvan osaamisista, joita voidaan edellyttää kaikilta työntekijöiltä.”

TIEKE työstää kriteeristöä

TIEKEssä Osuvat taidot -hankkeesta vastaava Merja Sjöblom ilahtui Lylyn yhteydenotosta, ja vastasi myöntävästi, koska uskoo Helsingissä toteutettavan pilotin edistävän paitsi kaupungin tavoitteita, myös valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämistä. Hanke jatkuu syksyyn 2021, ja valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä lanseerataan vuonna 2022.

”Merkistön tarkat sisällöt kuvaillaan Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmän verkkosivulla”, Sjöblom kertoo.

Osuvat taidot -hankeverkostossa on mukana yksitoista toimijaa ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista, vapaan sivistystyön toimijoista ja yhdistyksistä. TIEKEn rooli painottuu kriteerien määrittelyyn ja osaamismerkistön hallinnointiin.

”Piloteista saatava kokemus auttaa meitä kirkastamaan määritelmiä aiempaakin osuvammiksi, jotta pääsemme lanseeraamaan valtakunnallisen, yleisen ja yhtäläisen digiosaamisen todentamisjärjestelmän Suomeen”, Sjöblom lisää.

Arvioinnin ja kehittämisen väline

Lokakuun lopulla Lyly kertoo pilotin edenneen vaiheeseen, jossa tiimit peilaavat jäsentensä digiosaamisia Osuvat taidot -kriteeristöön.

”Odotamme tuloksia innokkaina. Saamme tietoa siitä, miten hyvin Osuvat taidot vastaa Helsingin kaupungin tarpeita sekä siitä, missä muodossa ryhdymme laajentamaan digiosaamisen arviointia koko konserniin.”

Lyly korostaa, että mitään päätöksiä Osuvat taidot -osaamismerkistön pysyvästä käyttöönotosta ei ole tehty. Nyt testaillaan, ja myöhemmin mietitään, minkälainen systematiikka soveltuu parhaiten Helsingin kaupungin tarpeisiin.

”Kiitos TIEKElle, joka tekee arvokasta työtä tässä haastavassa maastossa”, Lyly summaa.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä
Digikyvykkyys

Osaaminen näkyväksi digitaalisilla osaamismerkeillä

Mikä yhdistää digi- ja kiertotalousosaamista sekä pian myös tekoälyosaamista? Kaikkien näiden osaaminen on helposti tunnistettavissa TIEKEn hallinnoimien valtakunnallisten osaamismerkkien avulla. Tänä vuonna on myönnetty jo 9500 osaamismerkkiä, ja myönnettyjen merkkien kokonaismäärä on jo yli 85.000. Tuleva generatiivisen tekoälyn käyttöön liittyvä osaamismerkistö mahdollistaa mm. tekoälysäädöksen vaatimuksen mukaisen tekoälyosaamisen tunnistamisen.

Merja Sjöblom
Vastuullisuus
Ympäristökestävyys koskee jokaista yritystä, mutta harva tietää oman tasonsa
Vastuullisuus

Ympäristökestävyys koskee jokaista yritystä, mutta harva tietää oman tasonsa

Yrityksiltä odotetaan yhä enemmän tietoa ympäristövaikutuksistaan. Ympäristökriteerit nousevat esiin asiakkaiden vaatimuksissa, hankintaketjuissa, rahoituksessa ja tarjouspyynnöissä. Samalla monessa yrityksessä herää kysymys: teemmekö jo riittävästi – vai pitäisikö tehdä enemmän? Entä mihin asioihin kehittämistä kannattaisi ensiksi kohdistaa?

Marko Silventoinen
Vastuullisuus
On aika tehdä ohjelmistojen ympäristövaikutukset näkyviksi
Vastuullisuus

On aika tehdä ohjelmistojen ympäristövaikutukset näkyviksi

Digitaaliset palvelut ovat arjen perusta, mutta niiden ympäristövaikutukset jäävät usein näkymättömiin. Kun organisaatiot rakentavat ja hankkivat ohjelmistoja, ne tekevät samalla valintoja, jotka vaikuttavat energiankulutukseen, hiilijalanjälkeen ja resurssien käyttöön pitkälle tulevaisuuteen.

Marko Silventoinen