Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Suomen suurimman työnantajan pilotista TIEKE saa arvokasta tietoa valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen.

Edessä on mittava urakka, kun Suomen suurin työnantaja ryhtyy määrittelemään digitaalisen palvelukykynsä nykytilaa. Helsingin kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksissa työskentelee 38 000 ihmistä 1 200 eri ammatissa.

Organisaatiossa, joka digitalisoituvalla 2020-luvulla haluaa tarjota maailman toimivimmat puitteet metropolin jatkuvasti kasvavalle asukasmäärälle, digitaitoja tarvitaan monenlaisissa tehtävissä raitiovaununkuljettajasta terveyskeskusääkäriin, luokanopettajasta suurtalouskokkiin, maanmittausinsinööristä jalkahoitajaan, pormestarista kaavoitusarkkitehtiin, sosiaalityöntekijästä puutarhuriin, viemärisukeltajasta orkesteriviulistiin  – muun muassa.

Osuvat taidot pilotin perustaksi

Helsingin kaupungin johtava HR-asiantuntija Sanna Lyly kertoo syksyllä 2020 käynnistetystä pilotista, jossa selvitetään menetelmät ja määritellään käytännöt, joilla vaadittavat digiosaamiset on fiksuinta todentaa.

Pilottiin osallistuu parinsadan henkilön heterogeeninen joukko työntekijöitä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimesta, kaupunkiympäristöstä, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä kaupunginkansliasta.

Ennen kuin pilottia päästiin toteuttamaan, Lylyn haasteena oli miettiä digiosaamisen arviointiin soveltuva kriteeristö.

”Helpotus oli suuri, kun näin TIEKEn verkkosivuilla Osuvat taidot -hankkeen viisiportaisen kriteeristön. Sen määritelmät tuntuivat soveltuvan tavoitteisiimme, joten otin yhteyttä TIEKEen ja kysyin, voimmeko ottaa Osuvat taidot pilottimme perustaksi. Kriteeristön avulla määrittelemme yleiskuvan osaamisista, joita voidaan edellyttää kaikilta työntekijöiltä.”

TIEKE työstää kriteeristöä

TIEKEssä Osuvat taidot -hankkeesta vastaava Merja Sjöblom ilahtui Lylyn yhteydenotosta, ja vastasi myöntävästi, koska uskoo Helsingissä toteutettavan pilotin edistävän paitsi kaupungin tavoitteita, myös valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämistä. Hanke jatkuu syksyyn 2021, ja valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä lanseerataan vuonna 2022.

”Merkistön tarkat sisällöt kuvaillaan Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmän verkkosivulla”, Sjöblom kertoo.

Osuvat taidot -hankeverkostossa on mukana yksitoista toimijaa ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista, vapaan sivistystyön toimijoista ja yhdistyksistä. TIEKEn rooli painottuu kriteerien määrittelyyn ja osaamismerkistön hallinnointiin.

”Piloteista saatava kokemus auttaa meitä kirkastamaan määritelmiä aiempaakin osuvammiksi, jotta pääsemme lanseeraamaan valtakunnallisen, yleisen ja yhtäläisen digiosaamisen todentamisjärjestelmän Suomeen”, Sjöblom lisää.

Arvioinnin ja kehittämisen väline

Lokakuun lopulla Lyly kertoo pilotin edenneen vaiheeseen, jossa tiimit peilaavat jäsentensä digiosaamisia Osuvat taidot -kriteeristöön.

”Odotamme tuloksia innokkaina. Saamme tietoa siitä, miten hyvin Osuvat taidot vastaa Helsingin kaupungin tarpeita sekä siitä, missä muodossa ryhdymme laajentamaan digiosaamisen arviointia koko konserniin.”

Lyly korostaa, että mitään päätöksiä Osuvat taidot -osaamismerkistön pysyvästä käyttöönotosta ei ole tehty. Nyt testaillaan, ja myöhemmin mietitään, minkälainen systematiikka soveltuu parhaiten Helsingin kaupungin tarpeisiin.

”Kiitos TIEKElle, joka tekee arvokasta työtä tässä haastavassa maastossa”, Lyly summaa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen
Digitaalinen taloushallinto

DUM-hanke etenee kehityspolkuihin – keskisuomalaisille yrityksille tarjolla käytännön tukea datatalouden hyödyntämiseen

Datatalouden Uudet Mahdollisuudet -hankkeessa on siirrytty seuraavaan vaiheeseen, jossa yrityksille tarjotaan konkreettista tukea datatalouden kehityspolkujen rakentamiseen. Hankkeessa on tähän mennessä mm. koulutettu ammattikorkeakoulujen opettajia Peppol-sanomien roolista datatalouden tehostamisen mahdollistajana sekä lisätty yritysten ymmärrystä datatalouden hyödyistä ja mahdollisuuksista. Nyt käynnistyvä palvelu auttaa organisaatioita viemään opit käytäntöön ja tunnistamaan omat seuraavat askeleensa.

Piia Aaltonen
Digikyvykkyys
Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 
Digikyvykkyys

Rakennusala etsii ratkaisuja datan liikkumiseen – Varasto-hankkeen työpaja avasi keskustelun digitalisaation käytännön askelista 

Rakennusala käy parhaillaan läpi merkittävää, mutta osin näkymätöntä murrosta. Alan toimijat tuottavat hankkeissaan valtavan määrän tietoa, mutta tieto liikkuu edelleen pääosin pdf-liitteinä, Excel-taulukoina ja sähköpostiketjuissa – pahimmillaan jopa ihmisten muistin varassa. Samaan aikaan vastuullisuusvaatimukset tiukentuvat, mikä lisää paineita datan järjestelmälliseen tuotantoon, seurantaan ja raportointiin.

Piia Aaltonen