Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Suomen suurimman työnantajan pilotista TIEKE saa arvokasta tietoa valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen.

Edessä on mittava urakka, kun Suomen suurin työnantaja ryhtyy määrittelemään digitaalisen palvelukykynsä nykytilaa. Helsingin kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksissa työskentelee 38 000 ihmistä 1 200 eri ammatissa.

Organisaatiossa, joka digitalisoituvalla 2020-luvulla haluaa tarjota maailman toimivimmat puitteet metropolin jatkuvasti kasvavalle asukasmäärälle, digitaitoja tarvitaan monenlaisissa tehtävissä raitiovaununkuljettajasta terveyskeskusääkäriin, luokanopettajasta suurtalouskokkiin, maanmittausinsinööristä jalkahoitajaan, pormestarista kaavoitusarkkitehtiin, sosiaalityöntekijästä puutarhuriin, viemärisukeltajasta orkesteriviulistiin  – muun muassa.

Osuvat taidot pilotin perustaksi

Helsingin kaupungin johtava HR-asiantuntija Sanna Lyly kertoo syksyllä 2020 käynnistetystä pilotista, jossa selvitetään menetelmät ja määritellään käytännöt, joilla vaadittavat digiosaamiset on fiksuinta todentaa.

Pilottiin osallistuu parinsadan henkilön heterogeeninen joukko työntekijöitä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimesta, kaupunkiympäristöstä, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä kaupunginkansliasta.

Ennen kuin pilottia päästiin toteuttamaan, Lylyn haasteena oli miettiä digiosaamisen arviointiin soveltuva kriteeristö.

”Helpotus oli suuri, kun näin TIEKEn verkkosivuilla Osuvat taidot -hankkeen viisiportaisen kriteeristön. Sen määritelmät tuntuivat soveltuvan tavoitteisiimme, joten otin yhteyttä TIEKEen ja kysyin, voimmeko ottaa Osuvat taidot pilottimme perustaksi. Kriteeristön avulla määrittelemme yleiskuvan osaamisista, joita voidaan edellyttää kaikilta työntekijöiltä.”

TIEKE työstää kriteeristöä

TIEKEssä Osuvat taidot -hankkeesta vastaava Merja Sjöblom ilahtui Lylyn yhteydenotosta, ja vastasi myöntävästi, koska uskoo Helsingissä toteutettavan pilotin edistävän paitsi kaupungin tavoitteita, myös valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämistä. Hanke jatkuu syksyyn 2021, ja valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä lanseerataan vuonna 2022.

”Merkistön tarkat sisällöt kuvaillaan Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmän verkkosivulla”, Sjöblom kertoo.

Osuvat taidot -hankeverkostossa on mukana yksitoista toimijaa ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista, vapaan sivistystyön toimijoista ja yhdistyksistä. TIEKEn rooli painottuu kriteerien määrittelyyn ja osaamismerkistön hallinnointiin.

”Piloteista saatava kokemus auttaa meitä kirkastamaan määritelmiä aiempaakin osuvammiksi, jotta pääsemme lanseeraamaan valtakunnallisen, yleisen ja yhtäläisen digiosaamisen todentamisjärjestelmän Suomeen”, Sjöblom lisää.

Arvioinnin ja kehittämisen väline

Lokakuun lopulla Lyly kertoo pilotin edenneen vaiheeseen, jossa tiimit peilaavat jäsentensä digiosaamisia Osuvat taidot -kriteeristöön.

”Odotamme tuloksia innokkaina. Saamme tietoa siitä, miten hyvin Osuvat taidot vastaa Helsingin kaupungin tarpeita sekä siitä, missä muodossa ryhdymme laajentamaan digiosaamisen arviointia koko konserniin.”

Lyly korostaa, että mitään päätöksiä Osuvat taidot -osaamismerkistön pysyvästä käyttöönotosta ei ole tehty. Nyt testaillaan, ja myöhemmin mietitään, minkälainen systematiikka soveltuu parhaiten Helsingin kaupungin tarpeisiin.

”Kiitos TIEKElle, joka tekee arvokasta työtä tässä haastavassa maastossa”, Lyly summaa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela