Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Suomen suurimman työnantajan pilotista TIEKE saa arvokasta tietoa valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen.

Edessä on mittava urakka, kun Suomen suurin työnantaja ryhtyy määrittelemään digitaalisen palvelukykynsä nykytilaa. Helsingin kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksissa työskentelee 38 000 ihmistä 1 200 eri ammatissa.

Organisaatiossa, joka digitalisoituvalla 2020-luvulla haluaa tarjota maailman toimivimmat puitteet metropolin jatkuvasti kasvavalle asukasmäärälle, digitaitoja tarvitaan monenlaisissa tehtävissä raitiovaununkuljettajasta terveyskeskusääkäriin, luokanopettajasta suurtalouskokkiin, maanmittausinsinööristä jalkahoitajaan, pormestarista kaavoitusarkkitehtiin, sosiaalityöntekijästä puutarhuriin, viemärisukeltajasta orkesteriviulistiin  – muun muassa.

Osuvat taidot pilotin perustaksi

Helsingin kaupungin johtava HR-asiantuntija Sanna Lyly kertoo syksyllä 2020 käynnistetystä pilotista, jossa selvitetään menetelmät ja määritellään käytännöt, joilla vaadittavat digiosaamiset on fiksuinta todentaa.

Pilottiin osallistuu parinsadan henkilön heterogeeninen joukko työntekijöitä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimesta, kaupunkiympäristöstä, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä kaupunginkansliasta.

Ennen kuin pilottia päästiin toteuttamaan, Lylyn haasteena oli miettiä digiosaamisen arviointiin soveltuva kriteeristö.

”Helpotus oli suuri, kun näin TIEKEn verkkosivuilla Osuvat taidot -hankkeen viisiportaisen kriteeristön. Sen määritelmät tuntuivat soveltuvan tavoitteisiimme, joten otin yhteyttä TIEKEen ja kysyin, voimmeko ottaa Osuvat taidot pilottimme perustaksi. Kriteeristön avulla määrittelemme yleiskuvan osaamisista, joita voidaan edellyttää kaikilta työntekijöiltä.”

TIEKE työstää kriteeristöä

TIEKEssä Osuvat taidot -hankkeesta vastaava Merja Sjöblom ilahtui Lylyn yhteydenotosta, ja vastasi myöntävästi, koska uskoo Helsingissä toteutettavan pilotin edistävän paitsi kaupungin tavoitteita, myös valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämistä. Hanke jatkuu syksyyn 2021, ja valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä lanseerataan vuonna 2022.

”Merkistön tarkat sisällöt kuvaillaan Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmän verkkosivulla”, Sjöblom kertoo.

Osuvat taidot -hankeverkostossa on mukana yksitoista toimijaa ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista, vapaan sivistystyön toimijoista ja yhdistyksistä. TIEKEn rooli painottuu kriteerien määrittelyyn ja osaamismerkistön hallinnointiin.

”Piloteista saatava kokemus auttaa meitä kirkastamaan määritelmiä aiempaakin osuvammiksi, jotta pääsemme lanseeraamaan valtakunnallisen, yleisen ja yhtäläisen digiosaamisen todentamisjärjestelmän Suomeen”, Sjöblom lisää.

Arvioinnin ja kehittämisen väline

Lokakuun lopulla Lyly kertoo pilotin edenneen vaiheeseen, jossa tiimit peilaavat jäsentensä digiosaamisia Osuvat taidot -kriteeristöön.

”Odotamme tuloksia innokkaina. Saamme tietoa siitä, miten hyvin Osuvat taidot vastaa Helsingin kaupungin tarpeita sekä siitä, missä muodossa ryhdymme laajentamaan digiosaamisen arviointia koko konserniin.”

Lyly korostaa, että mitään päätöksiä Osuvat taidot -osaamismerkistön pysyvästä käyttöönotosta ei ole tehty. Nyt testaillaan, ja myöhemmin mietitään, minkälainen systematiikka soveltuu parhaiten Helsingin kaupungin tarpeisiin.

”Kiitos TIEKElle, joka tekee arvokasta työtä tässä haastavassa maastossa”, Lyly summaa.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub