Voimmeko vuonna 2030 todeta tyytyväisinä, että verkkohyökkäykset, viestintäteknologian ympäristöjalanjälki, digipalvelujen epätasainen saavutettavuus ja globaalien alustatoimijoiden ylivalta ovat jääneet historiaan?
Näin toivoo johtava tutkija ja datatieteilijä Katja Bego. Hänen käsialaansa on syyskuussa 2020 julkaistu, EU:n Horizon 2020 -rahoituksella toteutettu raportti Next Generation Internet (NGI), jossa määritellään internetin uudet toimintaperiaatteet, toteutuspolitiikka ja infrastruktuuri.
”Strategia tarjoaa työkaluja Euroopan komissiolle, kun se ryhtyy rakentamaan Eurooppaan ihmislähtöistä, kestävää ja turvallista digitaalista ympäristöä”, brittiläisessä innovaatiosäätiö ja ajatushautomo Nestassa työskentelevä Bego kertoo.
”Verkon demokratisoituminen laajentaa digitaalisen talouden mahdollisuuksia, kun nykyistä useammat toimijat pääsevät mukaan kilpailuun.”
Katja Bego, Nesta
Harvainvallan tilalle demokratia
Muutaman eurooppalaisen yliopiston ja Nestan tuottaman raportin mukaan tulevaisuuden internet menestyy viiden tukipilarin varassa. Ensimmäinen pilari on demokratia, mikä tarkoittaa nykyisen, muutamille globaaleille yrityksille kasautuneen vallan murtamista. Kansalaisten on saatava oikeudet omaan dataansa ja identiteettinsä sekä äänensä kuuluviin uusien innovaatioiden kehittämisessä.
”Verkon demokratisoituminen laajentaa myös digitaalisen talouden toimintamahdollisuuksia, kun nykyistä useammat toimijat pääsevät kilpailuun mukaan tasavertaisina kumppaneina”, Bego lisää.
Toinen tukipilari on tehokas ulkoisten uhkien torjunta – ihmiskeskeistä internetiä eivät vahingoita esimerkiksi kyberrikollisten ennalta-arvaamattomat hyökkäykset.
Kolmas tukipilari on ekologinen kestävyys.
”Mikäli haluamme, että digitalisaatio palvelee ilmastokriisin torjuntaa ja Euroopan Green Dealia, meidän on varmistettava se, ettei itse teknologia tarpeettomasti kuluta luonnonvaroja. Laitteista on valmistettava kestäviä ja kiertotalouteen soveltuvia.”
Luottamus vähentää riskejä
Neljäntenä tukipilarina Bego mainitsee luottamuksen. Mikäli NGI-strategian tavoitteet toteutuvat, vajaan kymmenen vuoden kuluttua voimme hoitaa asioitamme verkossa ilman pelkoa raha- tai identiteettivarkauksista, ja mikä tärkeintä: luottamus vahvistaa sosiaalista koheesiota ja vähentää geopoliittisien konfliktien riskiä.
Viides kivijalka on osallisuus eli digitaalinen ympäristö on avoin kaikille. Raportin mukaan tavoite tarkoittaa paitsi sosiaalisten ja taloudellisten kynnysten poistamista myös palvelujen tarjoamista valtakielien lisäksi vähemmistöjen kielillä.
Datalompakko ja journalismia
Next Generation Internet (NGI) – raportissa määritellään käytännön toimia, joilla viiden tukijalan visio toteutuu.
Konkreettinen esimerkki on jokaisen eurooppalaisen oma datalompakko, jonka avulla kansalainen hallinnoi digitaalista identiteettiään ja henkilötietojaan. Toinen käytännön ratkaisu on edullinen, tehokas laajakaista, jota kansalaiset osaavat käyttää turvallisesti.
Valeuutisten ja poliittisen trollauksen vaikutuksia taklataan korkeatasoisella journalismilla ja tietovirroilla, joiden rahoittamiseksi ehdotetaan perustettavaksi erityinen säätiö News Innovation Fund.
Sertifiointi varmistaa laadun
Investoinneilla on tuettava eurooppalaista, kiertotalouteen perustuvaa hiilineutraalia teknologiatuotantoa. Käyttäjille tarjotaan tietoa energiankulutuksesta ja muista henkilökohtaisen digikäyttäytymisen ympäristövaikutuksista, ehdotetaan Next Generation Internet (NGI) – raportissa.
”Euroopasta tulee vihreän digiteknologian edelläkävijä. Maailmalla Made in Europe -brändi tarkoittaa luotettavuutta, ekologisuutta ja ihmislähtöisyyttä”, Bego kommentoi.
Jotta kunnianhimoinen etiikka toteutuu eri alueilla laitteista sisältöön, verkkoinfrasta käyttäjien osaamiseen, on laatua arvioitava. Strategiassa ehdotetaan perustettavaksi Euroopan komission alainen auditointijärjestelmä, jonka mukainen sertifiointi on edellytys mukaanpääsyyn eurooppalaiseen, uuden sukupolven internetiin.
Tekee hyvää kaikille
Ei enempää eikä vähempää: datan pitää tuottaa hyötyä kaikille riippumatta asuinpaikasta, tulotasosta, koulutuksesta tai maailmankatsomuksesta. Maailman konesaleihin kumuloituva digitaalinen raaka-aine on valjastettava parantamaan elämänlaatua, lisäämään hyvinvointia ja poistamaan pahoinvointia.
Lontoossa kymmenisen vuotta toiminut Open Data Institute (ODI) tavoittelee reilun pelin digitaalista tulevaisuutta yhdessä yritysten, poliittisten päättäjien, kansalaisjärjestöjen ja tutkimusorganisaatioiden kanssa.
”Tiukasti datareviirilleen juuttunut organisaatio jää jälkeen kilpailijoistaan, jotka ennakkoluulottomasti avaavat rajojaan muille kehittääkseen lisäarvoa tuovia innovaatioita.”
David Tarrant, Open Data Institute
Muutos vaatii työtä
ODI:n ohjelmajohtaja, muun muassa tavallisten kansalaisten datalukutaito-ohjelmaa ja data-ammattilaisten eettistä sertifiointia kehittävä tohtori David Tarrant toteaa, että meneillään on vaihe, jossa data muuttuu hankalasti hahmotettavasta, vain harvojen hallittavasta, monien mielestä pelottavastakin resurssista ja vallankäytön välineestä arkiseksi, helposti hyötykäyttöön taipuvaksi ja demokraattiseksi materiaaliksi.
”Itsestään muutos ei tietenkään tapahdu. Datan valjastaminen palvelemaan taloudellisia ja teknologisia innovaatioita sekä yhteisöjen hyvinvointia vaatii runsaasti työtä.”
Visiokseen ODI määrittelee maailman, jossa data palvelee kaikkia.
Tällaisessa maailmassa ihmiset voivat luottaa siihen, että organisaatiot käsittelevät heidän dataansa eettisesti ja että hyödyt datan hyödyntämisestä jakautuvat reilusti.
”Tavoite on mahdollinen, kun dataa voidaan mahdollisimman tehokkaasti hyödyntää. Samalla on tietysti suojeltava ihmisten yksityisyyttä, yritysten liikesalaisuuksia ja kansallista turvallisuutta. Meidän on löydettävä oikea tasapaino, ja sen puolesta ODI nimenomaan työskentelee”, Tarrant taustoittaa.
Tositarinoita onnistumisista
Irrottaessaan epäluulon sumuverhoa datan ympäriltä Tarrant kertoo tositarinoita jo saavutetuista menestyksistä. Hän on havainnut, etteivät ihmiset välttämättä oivalla, että nimenomaan data on perusta, jolle onnistumisia rakennetaan.
Esimerkit ulottuvat ihmiskunnan menneisyydestä oman aikamme akuutteihin tarpeisiin.
”Kanadasta löydetyt viikinkiasutukset tuovat uutta näkökulmaa historiaan, eri maa-ainesten vedenläpäisykyvyn vertailu auttaa viininviljelijöitä optimoimaan tuotto-odotuksia, rokoteteknologian uskomattoman nopea harppaus tarjosi lääkkeen koronapandemian selätykseen – kun pystymme käsittelemään valtavaa, eri lähteistä saatavaa datamassaa tehokkaasti, tarkasti ja nopeasti, tuloksena syntyy konkreettisia ratkaisuja haasteiden haltuunottoon eri elämänalueilla.”
Datamustasukkaisuus on Tarrantin mielestä valitettavan tavallinen, täysin turha ja haitallinen ilmiö.
”Tiukasti datareviirilleen juuttunut organisaatio jää jälkeen kilpailijoistaan, jotka ennakkoluulottomasti avaavat rajojaan muille kehittääkseen yhdessä kaikille osapuolille lisäarvoa tuovia innovaatioita. ”
Luonnonvarojakin kuluu turhaan, kun eri tahojen tuottamat päällekkäiset aineistot kuormittavat palvelimia ja kuluttavat energiaa.
Kriisitila julistettu
Lokakuussa 2019 perustettu yhteenliittymä FutureDotNow ei ujostele määritellessään kansalaisten digiosaamisen nykytilaa vaan ilmoittaa verkkosivuillaan kylmäävän totuuden: The UK faces a digital skills crisis.
Yhteenliittymän taustalla on yli 150 yritystä ja muuta organisaatiota, jotka ovat huolissaan tulevaisuudesta yhteiskunnan digitalisoituessa vauhdikkaasti.
”Haluamme kannustaa koko yhteiskuntaa toimintamalleihin, jotka johtavat pysyvään kulttuurinmuutokseen.”
Liz Williams, FutureDotNow
Kriisitilan julistamiselle löytyy perusteita FutureDotNow -yhteisön julkaisemista luvuista: jopa 36 prosenttia Yhdistyneen kuningaskunnan työvoimasta eli yli 11 miljoonaa ihmistä on vailla verkkoasioinnissa ja työtehtävien hoitamisessa tarvittavaa perusosaamista. Työnantajan tarjoamaa tieto- ja viestintäteknologiakoulutusta vuonna 2020 oli saanut 23 prosenttia työvoimasta. Reilu 10 miljoonaa ihmistä tarvitsee apua verkkoasiointiin ja älylaitteen käyttämiseen.
FutureDotNow muistuttaa, ettei riittämätön digiosaaminen ole ainoastaan sosiaalista epäarvoisuutta aiheuttava yhteiskunnallinen ongelma, vaan vakavasti yritysten tuottavuutta, muutoskykyä ja menestystä rapauttava rakenteellinen heikkous – uuden teknologian edessä kompuroiva organisaatio on kuin lataamaton älykännykän akku, jossa virtaa ei riitä arjessa tarvittavien sovellusten käyttämiseen.
Syrjäytyneet parhaassa työiässä
FutureDotNow korostaa, että mitä useampi putoaa digitalisaation kelkasta, sitä enemmän osaamisen puute vahingoittaa saarivaltion kilpailukykyä ja tuottavuutta. Valtaosa edistyksellisen teknologian potentiaalista jää hyödyntämättä, kun eri aloilla tarvittavia digitaitoja on vain harvoilla.
Toiminnallaan FutureDotNow tähtää digitaalisesti yhdistyneeseen kuningaskuntaan, jossa koko väestöllä on käytössään riittävä välineistö ja osaaminen. Tällaisessa yhteisössä kukoistaisivat sekä talous että kansakunta.
Mutta miten visiota kohti kuljetaan, kun reaalitodellisuudessa miljoonat ihmiset ovat kokonaan verkon ja älylaitteiden ulottumattomissa, ja vailla minkäänlaista motivaatiota muuttaa asennoitumistaan digitalisaatiolle myönteiseksi?
Elinkeinoelämän näkökulmasta traagiseksi tilanteen tekee se, että 40 prosenttia digisyrjäytyneistä on parhaassa työiässä.
FutureDotNow-yhteisön muutosvoima perustuu näkemykseen, jonka mukaan ongelma on ratkaistava siellä, missä haitatkin ovat suurimmat. Julkisten organisaatioiden – esimerkiksi kaupunkien ja korkeakoulujen – lisäksi jäseniä ovat lukuisat eri alojen yritykset, muun muassa IBM, Marks& Spencer ja Deloitte.
Ilmaista koulutusta kaikille
Oman kortensa kekoon kantaa muun muassa FutureDotNow -yhteisön jäsen Accenture tarjoamalla useita maksuttomia kursseja verkossa. Yhtiön mukaan lähes 160 000 oppijaa osallistui kursseille koronapandemian sulkutilan aikana.
Kurssivalikoimasta omansa löytää niin vasta-alkaja kuin konkari; teemat vaihtelevat päivittäisasioinnista web-analytiikkaan, työelämän perustaidoista sosiaalisen median pelisääntöihin. Syksyllä 2021 valikoimassa on yhdeksän kurssia.
Lloyds-pankkikonserni kertoo tuhansien ihmisten löytäneen ilmaiset Lloyds Bank Academy -valmennukset. Kursseilla voi vahvistaa yleisiä henkilökohtaisessa arjessa tarvittavia taitoja, liike-elämän osaamista sekä hyväntekeväisyysorganisaatioiden menestykselle keskeisiä kompetensseja.
Kahden kerroksen väkeä
”Kansakunta on jakautunut kahteen kerrokseen; heihin, joilla on kyky menestyä digitalisoituvassa maailmassa ja heihin, joilta perustaidot puuttuvat”, kommentoi FutureDotNow-yhteisön toiminnanjohtaja Liz Williams.
Tilanteeseen on puututtava ja kuilua kurottava umpeen, jotta ihmiset selviytyvät arjessa ja yritykset bisneshaasteissaan.
”Olennaista on laaja yhteistyö. FutureDotNow:n toiminta perustuu yhteistyöhön liike-elämän toimijoiden kanssa. Yhdessä tuotamme käytännön ratkaisuja, joilla vahvistamme kansakunnan menestymisen digitaalista perustaa.”
Artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran Tiedosta-lehdessä 2/2021.
Juttuun on haastateltu ODI:n David Tarrantia. Katja Begon näkemykset on poimittu Nestan verkkosivuilta. FutureDotNow-osuus on käännös yhteisön verkkosivuilta ja Liz Williamsin kommentti saatu sähköpostitse.
EU:n parlamentissa teknologian rinnalla satsauksia pelisääntöihin, turvallisuuteen ja osaamiseen
EU valmistelee parhaillaan uusia sääntöjä digitaalisille palveluille edistämään kilpailukykyä, innovointia ja kasvua.
Tavoitteena on myös vahvistaa verkkoturvallisuutta, puuttua laittomaan sisältöön verkossa ja varmistaa sanan- ja lehdistönvapauden sekä demokratian suojelu verkossa.
Parlamentti haluaa uusien sääntöjen varmistavan, että tekoälyä käytetään eettisesti.
Parlamentti hyväksyi huhtikuussa 2021 säännöt, joilla halutaan estää terroristisen sisällön leviäminen verkossa.
Mepit myös tukivat uuden Euroopan kyberturvallisuuskeskuksen perustamista toukokuussa 2021. Keskus parantaa Euroopan valmiutta torjua kyberuhkia. Parlamentti haluaa, että Euroopan osaamisohjelma huomioi digitaitojen kouluttamistarpeet; 42 % EU:n kansalaisista ei hallitse digitaitojen perusteita.
