Digiosaaminen on jatkuvasti muuttuva maasto. Yhteiskunnan digitaalinen kehitys on nopeaa, ja yksilöiden sekä yhteisöjen haaste on pysyä digitalisaatiokehityksessä mukana. Yksilöiden tuleekin kehittää digitaitojaan läpi elämän ja yhteisöjen lähestyä osaamista strategisesti. Silloin koko yhteiskunnassa voidaan hyödyntää täysimääräisesti digitalisaation tarjoamat mahdollisuudet.
TIEKEn digiosaamisen vauhdittaja Merja Sjöblom“Teknologia edistää ja tukee oppimista, ja oppimisen tulee olla digitalisoituvassa maailmassa jatkuvaa. Jo lapsuudessa tulisi saada valmiudet kehittää digitaitoja. Jokaisella tulisi olla geneeriset perustaidot, miten hyödyntää esimerkiksi tekoälyä tai toimia tietoturvallisesti.”
Jotta yhteiskunta voi menestyä, työikäisten ihmisten digiosaamista koskevat oppimistarpeet tulee tunnistaa niin Suomessa kuin kansainvälisesti. Lisäksi tarvitaan työvälineitä ja menetelmiä, joiden avulla eri tavoin karttuva osaaminen on mahdollista tehdä näkyväksi ja saada laajasti hyötykäyttöön.
“Digitaitoja tulisi käsitellä valtakunnallisen mallin mukaan. Kun ihmiset vaihtavat alaa, olisi helppoa osoittaa, mitä he osaavat. Tähän tarvitaan yleispätevä malli, jonka avulla tunnistetaan osaaminen”, Sjöblom sanoo.
Selvitys: Miten koulutuksen ulkopuolinen osaaminen saadaan näkyväksi?
Yhteentoimivia tapoja osaamisen tunnistamiseksi on jo kehitetty. Haasteeseen on tarttunut esimerkiksi valtioneuvoston osaamisen tunnistamisen työryhmä Työikäisten osaamisen tunnistaminen -hankkeessa.
Työryhmän tehtävä on kehittää työvälineitä virallisen koulutusjärjestelmän ulkopuolella hankitun osaamisen tunnistamiseen. Työryhmä hankki aiheesta selvityksen, jonka tekevät Demos Helsinki, Innolink ja TIEKE.
Selvityksen mukaan osaamisen tunnistamiseen on jo paljon erillisiä työkaluja, mutta kokonaisuus on edelleen täsmentymätön. Jotta nykyiset työkalut ja toimintamallit otetaan käyttöön, pitää osaamisen tunnistamisen olla yritysten strategiassa asti.
Digitaaliset osaamismerkit ovat oiva tapa tunnistaa ja sanoittaa osaamista. Osaamisen tunnistamisen työryhmä suosittelikin väliraportissaan osaamismerkkien kehittämistä.
Kiertotalouden osaamismerkistö on kestävän kasvun moottori
Esimerkki uudesta ja akuutista työelämän tarpeesta on kiertotalouteen liittyvä osaaminen, joten valtioneuvoston työryhmä on käynnistänyt siihen liittyvän osaamismerkistön selvitystyön ja pilotoinnin. Tavoitteena on osaamismerkistö, jonka avulla tunnistetaan ja tehdään näkyväksi työelämässä tarvittavaa kiertotalousosaamista.
TIEKEn Sjöblom kertoo, että kiertotalouden osaamismerkistö palvelee erityisesti niitä työnantajia, jotka haluavat kasvattaa organisaationsa kiertotalousosaamista, koska ovat uudistamassa organisaatiotaan kohti kiertotaloutta.
“Osaamismerkistön avulla saadaan kattava kuva organisaation kiertotalousosaamisen nykytilasta ja kehittämistarpeista”, Sjöblom kiteyttää.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Jenni Larjomaa toteaa, että esimerkiksi rakennusala, kemian ala ja teknologiateollisuus ovat tärkeitä kiertotalouden toimijoita.
Työ- ja elinkeinoministeriön erityisasiantuntija Jenni Larjomaa“Pyrkimyksenä on, että työpaikoilla pilotoidaan näitä osaamismerkkejä. Läpi elämän jatkuva oppiminen ja osaamismerkkien hyödyntäminen ovat tärkeitä Suomen kestävän kasvun kannalta.”
Larjomaan mukaan valtioneuvoston Työikäisten osaamisen tunnistamisen -hankkeen haaste on tulosten jalkauttaminen.
“Teemme loppuraportin tuloksista ensi syksynä. Jalkauttamisessa paljon on kiinni siitä, miten tuota raporttia käytetään.”
Data-avaruudet mullistavat datan jakamisen ja hyödyntämisen
Osaamismerkit ovat yksi yksilöiden osaamisdatan tyyppi. Organisaatioiden välistä osaamisdatan jakamista taas helpottavat data-avaruudet.
Data-avaruudet ovat parhaimmillaan laajoja kansallisrajat ylittäviä yhteisiä data-alueita, jotka liittyvät esimerkiksi osaamista, terveyttä, julkishallintoa, maataloutta tai terveyttä koskevaan dataan. Data-avaruuksien tavoite on edistää datan jakamista ja valjastaa näin datan arvo Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyödyksi.
Myös data-avaruuksien kohdalla datan jakamisesta saatavaan hyötyyn ja käyttötapauksiin on syytä kiinnittää huomiota, Headain markkinointijohtaja Anu Passi-Rauste toteaa. Hän kertoo, että teknisen kehittämisen rinnalla jopa tärkeämpää on testata ja kokeilla erilaisia osaamiseen liittyviä data-avaruuden ratkaisuja sekä levittää tuloksia laajempaan käyttöön.
Headain markkinointijohtaja Anu Passi-Rauste“Data-avaruuksien teknisen toteutuksen parissa työskennellään parhaillaan kovaa vauhtia. Sen rinnalla avainasia on yhteinen tahtotila, jolla jalkautetaan datan jakamisen ja vaihtamisen toimintamalli.”
Suomi voisi olla osaamisdata-avaruuden kehittämisessä edelläkävijä
Suomessa myös TIEKE työskentelee data-avaruuteen liittyvien teemojen parissa ja tuo esiin yritysten data-avaruuksiin liittyviä tarpeita sekä auttaa yrityksiä hyödyntämään data-avaruuksia.
DS4Skills (Data Space for Skills) rakensi pohjan osaamisdatan data-avaruudelle ja datan jakamisen toimintamallille. Tässä työssä oli mukana suomalaisia toimijoita. Nyt on käynnissä uusia laajoja kehitysprojekteja varsinaisten osaamisdata-avaruuksien toteuttamiseen.
Headain Passi-Rausten mukaan Suomi voi olla jopa edelläkävijä osaamisdata-avaruuden kehittämisessä.
Headain markkinointijohtaja Anu Passi-Rauste”On tärkeää, että opimme koko ajan uutta digitaalisuudesta. Kuinka hallitaan esimerkiksi uusin tekoäly ja osoitetaan siihen liittyvä osaaminen. Data-avaruudet luovat luotettavan infran, joka helpottaa ja nopeuttaa datan jakamista ekosysteemissä ja arvon tuottamista datasta eri palveluiden avulla. Viime kädessä tämä auttaa ja palvelee ihan jokaista.”
Digikompassi: esimerkki EU-tason yhteisestä digiosaamisen kehittämisestä
Osaamisen data-avaruus on yksi esimerkki siitä, miten EU panostaa digitaalisen osaamisen kehittämiseen ja tunnistamiseen. Toinen merkittävä esimerkki on digikompassi: työkalu, joka antaa EU-tasolla suuntaviivat digitaaliseen siirtymään. Siihen on koottu tavoitteet, jotka edistävät koko yhteiskunnan digitalisoitumista.
Suomen digikompassi ohjaa maamme digitalisaatiokehitystä. Digikompassiin on koottu tavoitteet yhteiskunnan digitalisaation edistämiseksi. Tavoitteet on jaettu neljään kokonaisuuteen, jotka ovat osaaminen, infrastruktuuri, julkiset palvelut sekä yritykset.
Sjöblomin mukaan myös digikompassin kohdalla kokonaisuuden vieminen ruohonjuuritasolle on vasta kehitysasteella.
“Digikompassi on tehty ministerityöryhmän ohjauksessa ja julkaistu jo, mutta ei vielä tehokkaasti jalkautettu, eli tämän kanssa täytyy tehdä töitä”, Sjöblom kertoo.
Myös oppilaitosten vastattava uusiin osaamistarpeisiin
Digitalisaatio asettaa myös oppilaitokset uusien haasteiden eteen, kun ilmenee uusia osaamisalueita, joihin oppilaitosten pitäisi pyrkiä vastaamaan. Lisäksi oppilaitoksissa olisi hyvä saada esiin muualla kuin koulutusjärjestelmässä kertyvä osaaminen.
Ympäristö- ja energiatekniikan lehtori Henna Knuutila Turun ammattikorkeakoulusta kertoo, että heidän oppilaitoksessaan osaamista saadaan esiin yritysyhteistyössä, täydennyskoulutuksessa, alumniyhteistyössä sekä kehitys- ja tutkimushankkeissa.
Turun ammattikorkeakoulun lehtori Henna Knuutila“Pystymme vastaamaan tällä hetkellä hyvin tarpeisiin, joita elinkeinopuolelta tulee. Teemme nopealla aikataululla tutkimus- ja kehitystyötä sekä kiertotalouskoulutusta. Pyrimme myös ennakoimaan ja miettimään, mitä osaamista organisaatioissa tarvitaan esimerkiksi viiden vuoden kuluttua.”
Teknologiasta sekä vaadetta uuden oppimiseen että ratkaisuja osaamisen kehittämiseen
- Digitaalinen osaaminen on jatkuvaa oppimista, sillä digitalisaatio kehittyy nopeasti.
- Digiosaamisen kehityksen tulee tapahtua niin oppilaitoksissa kuin työpaikoilla ja vapaa-ajallakin.
- Jokaisella tulee olla valmiudet hyödyntää teknologiaa, kuten tekoälyä, ja toimia tietoturvallisesti.
- Osaamisen tunnistaminen vaatii yhteisöiltä strategista ajattelua, dataa ja käytännön työkaluja.
- Oppilaitosten tehtävä on vastata työpaikkojen uusiin osaamistarpeisiin ja tunnistaa myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella kertynyttä osaamista.
- Suomessa tarvitaan yleispätevää mallia, joka helpottaa osaamisen tunnistamista esimerkiksi alaa vaihdettaessa.
Työkaluja digitaalisen osaamisen edistämiseen
- Osaamismerkit on käytännönläheinen työkalu osaamisen tunnistamiseen, sanoittamiseen ja näyttämiseen.
- Data-avaruudet on yhteisesti sovittujen periaatteiden ja pelisääntöjen muodostama kokonaisuus, joka on tarkoitettu datan jakamiseen ja vaihtoon mm. osaamisessa.
- Digikompassi on työkalu, joka antaa suuntaviivat digitaaliseen siirtymään EU:ssa.
- Valtioneuvoston osaamisen tunnistamisen työryhmän myötä on jo kehitetty työvälineitä osaamisen tunnistamiseen myös koulutusjärjestelmän ulkopuolella. Työryhmän tilaama, Demos Helsingin, Innolinkin ja TIEKEn toteuttama Selvitys osaamisen tunnistamisen hyvistä käytänteistä -hanke päättyy pian. Hankkeen loppuraportti johtopäätöksineen julkaistaan maaliskuussa ja tuloksista kerrotaan TIEKEn AamuAreenalla perjantaina 15.3. klo 8.30. Hankkeen väliraportin tuloksista voit lukea jo nyt TIEKEn sivuilla julkaistusta artikkelista.
