Artikkeli on ilmestynyt ensimmäisen kerran TIEKEn Matkaeväitä digitaaliseen tulevaisuuteen -julkaisussa. Tutustu sähköiseen julkaisuun sen omalla sivulla tai tilaa painettu julkaisu.
Digikehityksen kokonaisvaltaisuus on siirtänyt katseita mahdollisuuksien tunnistamiseen ja tuonut verkostohankkeet organisaatioiden arkeen.
Tehtävämme on vahvistaa suomalaisyritysten kilpailukykyä digitalisaation keinoilla. Haluamme poistaa raja-aitoja niin, että kaikkien menestysedellytykset paranevat”, kiteyttää vuodesta 1993 TIEKEssä työskennellyt Jari Salo.
Ilmapiiri tukee muutosta
Yritysten toimintaympäristöä Salo kuvailee kolmella määritelmällä: vauhdikkaasti kehittyvät teknologiat, moniulotteiset toimitusketjut ja jatkuvasti kiristyvä kilpailu. Päivittäinen työ on selvitysten, tutkimusten, oppaiden ja valmennusten tuottamista, verkostojen muodostamista ja hankkeiden organisointia. ”Yhdessä toimialajärjestöjen ja yritysten kanssa viemme kehitystä eteenpäin.”
Kun Salolta kysyy, mikä hänen mielestään on TIEKEn tärkein saavutus suomalaisen elinkeinoelämän käytäntöjen kehittäjänä, vastaus tulee empimättä.
”Kyllä se on yleinen ajattelutapa. Eri tahoilla ymmärretään sekä digitalisoinnin että standardoinnin merkitys tuottavan liiketoiminnan perustana.”
Konkreettisia hyötyjä
TIEKEllä on pitkät perinteet liikenteen, teollisuuden, tavaralogistiikan ja satamien digitalisaation edistäjänä.
Viime vuosina palveluja on tuotettu myös pk-yrityksille. Esimerkkinä Salo mainitsee ilmaiseksi verkosta ladattavan Verkkokauppaoppaan, joka käytännönläheisesti neuvoo, minkälaisia seikkoja verkkokaupan perustamisessa on otettava huomioon. Teemat ulottuvat asiakaspalvelusta tietoturvaan, sähköisen kaupankäynnin strategiasta toimitus- ja maksutapoihin.
Korona-aikana peruste DigiTähti-hankkeen antia ovat muun muassa matkailu- ja ravintola-alan yritysten tarpeita palvelevan verkkokauppa-alustan koulutukset. Webinaareissa on perehdytty muun muassa internetin hyödyntämiseen markkinoinnissa, digitaalisten työkalujen haltuunottoon omassa liiketoiminnassa sekä palvelumuotoilun merkitykseen digitaalisessa liiketoiminnassa.
”Hankkeita suunniteltaessa on otettava huomioon se, että mitä pienempi yritys, sitä useammin kehitystyötä tehdään oman ydinbisneksen ohessa. Pienillä ei ole samanlaista väljyyttä allokoida aikaa ja rahaa innovointiin kuin isoilla”, Salo toteaa.
Kokonaisvaltainen muutos
”Hankkeissa pk-yrityksiä ja yrittäjiä autetaan tunnistamaan uusien teknologioiden mahdollisuuksia ja opastetaan ottamaan haltuun digitalisaation hyötyjä omaa liiketoimintaa tehokkaimmin palvelevalla tavalla. Sisällöt ja toimenpiteet suunnitellaan joustavasti arkeen nivottaviksi”, Salo kiteyttää.
Kesällä 2019 päättynyt TuotTo– ja parhaillaan meneillään oleva DigiHyöty ovat pk- ja mikroyrityksille suunnattuja hankkeita, joissa TTS Työtehoseura ja Työterveyslaitos (TTL) ovat TIEKEn kumppaneina.
”Yhteistyö sujuu luontevasti, sillä katsomme kehitystarpeita eri näkökulmista. Kaikki hankekumppanit ovat vahvoja omilla alueillaan, joten pystymme tarjoamaan yrityksille kokonaisvaltaista tukea prosessien digitalisointiin. Työterveyslaitos painottaa työprosessien ja työn organisoinnin näkökulmaa”, sanoo TTL:n vanhempi asiantuntija Arja Ala-Laurinaho.
Hän huomauttaa, ettei digitalisaatio ole pelkästään teknologian implementointia. Kysymyksessä on muutos, joka vaikuttaa toiminnan eri osa-alueisiin: muun muassa johtamiseen, työkäytäntöihin ja tehtävien sisältöihin.
Sooloilun tilalle standardi
”On hienoa, että pk- ja mikroyritysten osuus hankkeissa kasvaa. Digitalisaatioinnostusta on osaltaan nostattanut koronapandemia. Yhtäkkiä verkkokaupan perustaminen alkoi kiinnostaa niitäkin yrittäjiä, jotka aiemmin rakensivat bisneksensä myymälän ovesta astuvan asiakkaan varaan”, toteaa TIEKEssä muun muassa sanomastandardointihankkeissa vaikuttava Heikki Laaksamo.
Laaksamon mielestä toimialojen ja yritysten kannattaa mieluummin osallistua yhteishankkeisiin. Se on näppärämpää kuin tilanne, jossa itse kukin tontillaan ryhtyy määrittelemään omaa terminologiaansa toimitusketjun eri osapuolten järjestelmissä liikkuviin digitaalisiin asiakirjoihin.
”Tyypillisesti toimitusketjun viivästykset ja virheet johtuvat siitä, ettei vastaanottajan järjestelmä ymmärrä lähettäjän dokumenttia, esimerkiksi tarjouspyyntöä, tarjousta tai tilausta.”
Ihminen keskittyy laatuun
Laaksamo huomauttaa, ettei prosessien digitalisointia ja dokumentoinnin standardointia pidä katsoa pelkästään teknis-taloudellisesta perspektiivistä. Inhimillinen tekijä painaa vaakakupissa vähintään yhtä paljon.
”Kun automaatio toimii moitteetta ja koneet suorittavat rutiineja, henkilöstö voi keskittyä laatuun; strategiaan, johtamiseen, tuotekehitykseen ja asiakaspalveluun. Mitä vähemmän resursseja tuhlautuu järjestelmäongelmista tai virheellisistä tiedoista johtuviin selvittelyihin, ydinosaamisen oksia riittää tärkeimpään eli sen ydinosaamisen hiomiseen ja myymiseen”, Laaksamo painottaa.
Ajan puute haittaa kehittämistä
- Yrittäjien mielestä suurimpia digitaalisen osaamisen kehittämisen haasteita ovat ajan puute ja sopivan toteutustavan löytäminen.
- Eniten pk-yrityksissä digitalisoidaan myynnin ja markkinoinnin prosesseja.
- 60 % käyttää pilvipalveluja.
- Moni aikoo arvioida 5G-teknologian, automatiikan ja tekoälyn hyötyjä.
- TIEKEn digitaalisten prosessien hankkeista löydät lisätietoa hankesivulta
