Osaamisperusteisuus- ja arviointiosaamista kehittämässä
Uutta osaamista

Osaamisperusteisuus- ja arviointiosaamista kehittämässä

TIEKE tarjoaa yhteistyössä OAMK:n ja vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen kanssa osaamisperusteisuuteen siirtymistä tukevaa täydennyskoulutusta vapaan sivistystyön henkilöstölle.

Vapaan sivistystyön oppilaitoksia on noin 300, joiden tarjoamiin koulutuksiin osallistuu vuosittain lähes miljoona suomalaista – monet heistä useampaan koulutukseen. Nyt oppilaitokset ovat siirtymässä osaamisperusteisiin koulutuksiin, osaamisen arviointiin, tunnistamiseen ja tunnustamiseen. Tavoitteena on tukea opiskelijoiden elinikäistä oppimista ja saavutetun osaamisen hyödyntämistä osana muita koulutuksia ja työelämässä.

TIEKE tarjoaa yhteistyössä Oulun ammattikorkeakoulun ja vapaan sivistystyön keskusjärjestöjen kanssa Opetushallituksen rahoittamaa osaamisperusteisuuteen siirtymistä tukevaa täydennyskoulutusta vapaan sivistystyön henkilöstölle.

Marraskuussa käynnistyvä koulutus tukee vapaan sivistystyön oppilaitosten henkilöstöä osaamisperusteisuuden kehittämisessä. Osallistujat saavuttavat asiantuntijatasoisen osaamisen osaamisperusteisten koulutusten suunnitteluun, toteuttamiseen ja osaamisen arviointiin. Koulutuksessa paneudutaan myös osaamisperusteisuuden ja arvioinnin strategiseen kehittämiseen.

Viisi osiota – osallistua voi yhteen tai useampaan

Koulutus sisältää yhteensä kahdeksan (8) opintopisteen arvoisen, viiden osion kokonaisuuden. Osallistua voi yhteen tai useampaan osioon. Luonnollisesti parhaan hyödyn saa suorittamalla koko koulutuskokonaisuuden.

  1. Johdanto – Mitä osaamisperusteisuus on vapaassa sivistystyössä, 2 op
    Koulutusosion jälkeen osallistuja tuntee osaamisperusteisuuden periaatteet, tavoitteet ja on perehtynyt Opetushallituksen ylläpitämiin tietopalveluihin.
  2. Osaamisperusteisten koulutusten osaamistavoitteet ja arviointikriteerit, 1 op
    Koulutusosion jälkeen osallistuja osaa suunnitella ja laatia osaamisperusteisia koulutuskuvauksia ja opetussuunnitelmia.
  3. Onnistu osaamisen arvioijana, 2 op
    Koulutusosion jälkeen osallistuja tietää osaamisen arviointiprosessin eri vaiheet ja osaa arvioida opiskelijoiden osaamista.
  4. Osaamisperusteisuuden kehittäminen ja koordinointi, 1 op
    Koulutusosion jälkeen osallistuja tuntee osaamisperusteisten järjestelmien kehittämisen osa-alueita strategisen johtamisen ja kehittämisen näkökulmista.
  5. Pedagoginen kehittäminen osaamisperusteisissa koulutuksissa, 2 op
    Koulutusosion jälkeen osallistuja tuntee osaamisperusteisuutta tukevia oppimisympäristöjä ja toimintamalleja.

Kaikki koulutusosiot sisältävät valmistelevan ennakkotehtävän, verkossa toteuttavia koulutuspäiviä ja kehittämistehtävän. Kehittämistehtäviä työstetään myös koulutuspäivien aikana, osin oppilaitosmuodoittain. Lisäksi kehittämistyötä tuetaan erillisillä sparraustapaamisilla.

Konkreettisia tuloksia hyötykäyttöön

Koulutuksen tuloksena syntyy osaamisperusteisuutta ja osaamisen arviointia kehittäviä toimintatapoja, materiaaleja ja hyviä käytänteitä. Konkreettiset, oppilaitoksia hyödyttävät tulokset syntyvät koulutuksen aikaisten kehittämistöiden myötä. Kehittämistyöt voivat olla esimerkiksi oppaita, strategioita, mitoituslaskureita tai osaamisperusteisia koulutuskuvauksia.

Osaaminen osoitetaan osaamismerkein

Osallistuja saa jokaisesta hyväksytysti suoritetusta koulutusosiosta digitaalisen osaamismerkin. Kaikki osiot hyväksytysti suorittanut henkilö saa lisäksi metamerkin, joka kokoaa yhteen kaikki viisi osiota.

Koulutuken osaamismerkki

Lue seuraavaksi

Uutta osaamista
Arviointiopas tueksi osaamisperusteisten koulutusten kehittämiseen
Uutta osaamista

Arviointiopas tueksi osaamisperusteisten koulutusten kehittämiseen

Muuttuva työelämä ja sen monimuotoisuus edellyttävät jatkuvaa oppimista. Vapaan sivistystyön koulutuksissa syntyy osaamista, jolla on merkitystä opiskeluissa tai työuralla. Koulutuksia kuvataankin jatkossa osaamisperusteisesti, jotta niitä voidaan mitata ja arvioida.

Merja Sjöblom
Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.