Avainsana: data

JÄRKEVÄ-hankkeessa selvitimme järjestöjen toimintaa digitalisaation hyödyntäjinä ja edistäjinä niin paikallisesti kuin alueellisesti. Näin hankkeen jälkeen tiedämme paremmin, minkälainen rooli järjestöillä on digin ja tietotalousosaamisen välittäjänä maaseuduilla.

Tietopolitiikka, luottamus, sääntely, tietotilinpäätös, ihminen ytimessä ja muutoksen arvoperusta– muun muassa näistä teemoista keskusteltiin TIEKEn Tietoyhteiskunta-akatemiassa 17.3.2021.

Kahdeksan teknologia-alan asiantuntijaa mentoroi nuoria kaupunkidatasta, peli- ja teknologia-alan tuottajuudesta, finanssiteknologiasta ja kyberturvallisuudesta. Nuoret oppivat, kuinka voivat itse vaikuttaa teknologia-alan tasa-arvoon, ja tutustuvat alan mahdollisuuksiin.

Toisin kuin joskus lehtiä lukiessa tuntuu, Suomi on oikeasti hyvä digitalisaatiossa. Meillä on toteutettu digitalisaatiota jo kymmeniä vuosia – ennen kuin koko termiä on edes keksitty.

Digitalisaation ajatellaan olevan teknologinen kysymys. Todellisuudessa teknologia on vain väline, digitalisaation työkalu. Teknologian asemesta digitalisaatiossa on kyse tiedon hallinnasta, sähköisistä toimintaprosesseista ja viime kädessä meistä ihmisistä.

DigiPort-hankkeessa haetaan tehokkuutta ja uusia liiketoimintamahdollisuuksia satamiin käyttäen hyväksi digitaalisuutta ja avointa tietoa.

Datasta oivalluksia ja bisnestä -hanke yhdisti data-analytiikkaa ja palvelumuotoilua ja loi yhdessä yritysten kanssa uusia palveluja ja uutta liiketoimintaa. Puolitoistavuotinen hanke päättyi, mutta verkosto jatkaa matkalla kohti datataloutta ja hyvinvointia.

Datalla sinänsä ei ole yritykselle juuri mitään arvoa, mutta jalostettuna sen arvo moninkertaistuu. Sisäistä ja ulkoista dataa hyödyntämällä rakennetaan uusia, asiakaslähtöisiä palveluita ja tuotteita. Samalla lisätään yrityksen kilpailukykyä ja tuottavuutta.

Miksi juuri tämän mainoksen tämä versio näytetään juuri minulle juuri nyt? Medialukutaidosta on puhuttu jo 1950-luvulta, kun median merkitys ja vaikutusvalta alettiin ymmärtää. Enää ei riittänyt, että osasi lukea ja kirjoittaa. Oli myös tiedostettava, mitä lehdistä luki ja televisiossa näki.

MyData2018-seminaarissa Helsingissä esiteltiin henkilökohtaisten tietojen (datan) käsittelyä, haasteita ja mahdollisuuksia. Yksi näkökulma henkilökohtaiseen dataan oli jokaisen ihmisen oikeuksia dataan ja mitä sillä käytännössä tarkoitetaan.

Tietoa käytetään ja tiedolla johdetaan tulevaisuudessa kaikkialla organisaatioissa. Kaupan alalla tieto on uusi normaali, sanoo K-ryhmän asiakastietojohtaja 
Minna Vakkilainen.

Elämme dataryntäyksen kulta-aikaa. Yritykset keräävät dataa enemmän kuin koskaan aiemmin, analyysityökalut muuttuvat yhä helppokäyttöisemmiksi ja demokratisoituvat. Datan perusteella päätöksiä tekevät päihittävät hihojaan ravistelevat perstuntumapäättäjät.

Moni voi yllättyä siitä, mistä Google ja Facebook saavat tulonsa. Tiedämme toki, mitä ne tekevät, mutta ymmärrämmekö aidosti niiden liiketoimintamalleja? Voisiko rehti suomalainen pk-yritys ottaa aineksia omaan toimintaansa isoilta globaaleilta datamenestyjiltä?

Tampereen yliopisto kouluttaa data-analytiikan osaajia korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattuna työvoimakoulutuksena. Työllistymisprosentti koulutuksen jälkeen on ollut varsin hyvä.

Turussa ja Porissa yritysten menestysedellytyksiä vahvistetaan yhdessä naapureiden kanssa. Osaajapulaan etsitään luovia ratkaisuja, sillä alueelle syntyy jopa 30 000 uutta työpaikkaa seuraavan viiden vuoden aikana.