Yritykset ovat olennainen osa uutta osaamisjärjestelmää
Uutta osaamista

Yritykset ovat olennainen osa uutta osaamisjärjestelmää

Ihmisten osaaminen on yrityksen keskeisin menestystekijä. Kääntäen se voi olla myös pahin kompastuskivi.

KOMPASTUSKIVIÄ ON VALITETTAVASTI ILMAANTUNUT yhä useamman pienen ja keskisuuren yrityksen kiitoradalle. Uusimman barometrin mukaan yli puolet yrityksistä kokee osaavan työvoiman puutteen rajoittavan kasvua. Merkittävä kasvun este osaajavaje on 14 prosentille.

TILANNE ON HEIKENTYNYT vuoden takaisesta. Noususuhdanne selittää tätä osin. Pohjimmiltaan kyse on kuitenkin rakenteellisesta ongelmasta. Uusi teknologia murtaa teollisen talouden työnkuvia ja liiketoimintamalleja. Näin se asettaa uusia tieto- ja taitovaateita kaikille yrityksen työntekijöille aina pomoista duunareihin.

TYÖNJA YRITTÄJYYDEN MURROS ETENEE salakavalan nopeasti ja on vaikeasti ennakoitavissa. Kun digitalisaation asettamaan laadulliseen osaamishaasteeseen yhdistetään työikäisen väestön hupeneminen, ollaan todella visaisen pulman äärellä.

OSAAMISTASEEN VAHVISTAMINEN edellyttää ensinnäkin uusia muutoskykyisiä osaajia, joita on aktiivisesti haettava myös maan rajojen ulkopuolelta. Uusien tekijöiden rekrytointi ei kuitenkaan riitä, vaan vähintään yhtä tärkeää on kerran taseeseen kiinnitetyn inhimillisen pääoman jatkuva huoltaminen.

TYÖN JA OHJATUN OPPIMISEN lähentyminen ei ole vaihtoehto vaan välttämättömyys. Siksi koulutuksen ja tutkimuksen on asetuttava pysyväksi osaksi työyhteisöjen arkea: oppi- ja tutkimuslaitosten on tarjottava räätälöityjä ratkaisuja yritysten ja ihmisten kehittymiseen. Oppimisteknologian kehittäjillä ja muilla oppimis- ja innovaatiopalveluiden tarjoajilla on oltava yhä keskeisempi rooli uutta osaamista kasvattavissa ekosysteemeissä.

YRITYSTEN LÄHTÖKOHDAT  uuden laajapohjaisen osaamisjärjestelmän rakentamiseen ovat kohtuulliset. Ammatillisen oppilaitoksen kanssa yhteistyötä tekee joka neljäs, korkeakoulun tai tutkimuslaitoksen kanssa lähes joka viides yritys. Yrityksistä 56 prosenttia kertoo kouluttavansa henkilöstöään.

TYÖURAN AIKAISESTA OPPIMISESTA yritykset kantavat nyt suurimman vastuun. Yritysten voimavarat ovat kuitenkin rajalliset. Mitä pienemmästä yrityksestä on kyse, sitä ohuemmat ovat taloudelliset ja muut osaamisen kehittämiseen käytössä olevat resurssit.

MYÖS YKSILÖIDEN ON YMMÄRRETTÄVÄ VASTUUNSA ja nähtävä osaamisen edistäminen investointina. Tähän ryhmään lukeutuvat luonnollisesti myös yrittäjät.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Digitaalinen taloushallinto
Tulevat vuodet tietävät muutoksia verkkolaskutukseen
Digitaalinen taloushallinto

Tulevat vuodet tietävät muutoksia verkkolaskutukseen

Digitaalisen taloushallinnon saralla on odotettavissa suuria harppauksia tulevien vuosien aikana. Verkkolaskufoorumin vuotuinen syysseminaari pureutui aiheeseen marraskuussa 2024.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.