Kategoria: Uutta osaamista

Syksyn yhdistyskokous valitsi uuden hallituksen. Puheenjohtajana jatkaa kolmannelle kaudelle valittu Ilkka Lakaniemi. Vuosi 2020 tulee TIEKEssä olemaan verkostotoiminnan kehittämisen aikaa.

Tietotekniikka-alalle tarvitaan kipeästi lisää naisia.

Ihmiset ja digitaaliset alustat ovat kiehtova yhdistelmä. Me vuorovaikutamme erilaisilla alustoilla ympäri maailman, mutta silti organisaatioitamme määrittävä kulttuuri rakentuu suurelta osin fyysisten kohtaamisten kautta.

Elokuussa käynnistyneessä Osuvat taidot -hankkeessa rakentuu valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä työelämässä ja opiskeluissa tarvittaville digitaidoille.

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n toiminnanjohtajaksi on valittu Hanna Niemi-Hugaerts. Hän siirtyy tehtävään joulukuun alussa Helsingin kaupungin innovaatioyhtiö Forum Virium Helsingin IoT-ohjelman johtajan tehtävästä TIEKEn nykyisen toiminnanjohtajan Kirsti Timperin jäädessä eläkkeelle.

Digitalisaatiossa on kyse organisaatiokulttuurin muutoksesta, ja se on tunnetusti vaikeaa.

Digitalisaation ajatellaan olevan teknologinen kysymys. Todellisuudessa teknologia on vain väline, digitalisaation työkalu. Teknologian asemesta digitalisaatiossa on kyse tiedon hallinnasta, sähköisistä toimintaprosesseista ja viime kädessä meistä ihmisistä.

Ylen Oppiminen-verkkopalvelun Media- ja digitaidot -osiosta löytyy muun muassa ohjeita valeuutisten tunnistamiseen ja lasten digikasvatukseen sekä vinkkejä Instagram-tarinointiin, Facebookin yksityisasetusten määrittelyyn ja WhatsAppin tehokäyttöön.

Teknologiateollisuuden Women in Tech -verkosto tarjoaa roolimalleja ja menestymisen reseptejä niin tutkimus- kuin yritysmaailmaan.

Arviolta noin miljoonan työikäisen taitoja ja osaamista on päivitettävä ammattien mullistuksessa. Eri mallit ja aloitteet osoittavat, että toimia tarvitaan nopeasti.

Koulutuksellinen tasa-arvo, kansakunnan jatkuva oppiminen ja Suomen osaamistason kohottaminen ovat tavoitteita, joiden toteuttamisessa avoin yliopisto kantaa ison vastuun.

Kansainvälisessä selvityksessä etsittiin taloudellisia kannustimia ja käytännön menetelmiä työikäisen väestön jatkuvan oppimisen mahdollistamiseksi.

Aiemmin riitti, että yritys julkaisi osaamisvaatimukset sisältävän työpaikkailmoituksen ja jäi odottamaan hakemuksia. Osaajapula on saanut rekrytoijat tiivistämään yhteispeliä markkinoinnin kanssa.

Sitran selvitys piirtää kuvan Suomen koulutusinvestointien painopisteistä ja rahalähteistä. Arvioissa otetaan huomioon myös erilaiset tuet. Tiedosta-lehti poimi selvityksestä keskeiset kokonaisluvut ja johtopäätökset.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.