Avainsana: digiosaaminen

Kesästä 2023 alkaen digiosaaminen osoitetaan Digitaitojen osaamismerkeillä TIEKEn tutkintojen sijaan.

Aiemmin suoritetut tutkinnot ovat edelleen arvokas todiste osaamisesta, mutta uusia tutkintoja ei voi enää suorittaa.

DiKATA-hankkeessa tavoitellaan kaikille riittävää digiosaamista. Digitaitotasoihin perustuvan avoimen ja maksuttoman verkkokurssin avulla voi kehittää omaa digiosaamistaan ja ansaita osaamismerkkejä.

Tiviittori on verkkopohjainen työkalu digitaalisen osaamisen arviointiin. Se sisältää mittareita tieto- ja viestintätekniikan (tvt) perustaidoista syvälliseen tietotyöosaamiseen.

InPromptu-hanke edistää tieto- ja viestintäteknistä perusosaamista. Valmennuksia järjestetään valtakunnallisesti yhteistyössä työttömien yhdistysten kanssa.

VS-digi-hankkeessa kehitettiin vapaan sivistystyön oppilaitosten toimintamalleja digitalisaatiota hyödyntäen sekä jaettiin ja kasvatettiin digitaalista osaamista.

Osuvat taidot -hankkeessa kehitetään valtakunnallista osaamismerkkijärjestelmää työelämässä ja opiskeluissa tarvittaville digitaidoille. OAMK koordinoi tätä 11 hanketoimijan voimin toteuttavaa hanketta.

Ammatillisen koulutuksen reformin myötä ammatilliset osaamispalvelut pystyvät vastaamaan aiempaa joustavammin yksilön ja työelämän tarpeisiin. Rahoitusleikkaukset syövät kuitenkin perustaa hyvältä uudistukselta.

Osuvat taidot -hanke on saanut myönteisen rahoituspäätöksen. Hankkeessa kehitetään osaamismerkkijärjestelmä varmistamaan tietotekniikkaa soveltavia ongelmanratkaisutaitoja.

Digitaaliset perustaidot ovat nykyisin välttämättömiä kansalaistaitoja, jotka sujuvoittavat arkipäivää kauppalistan laatimisesta veroilmoituksen tekoon. Myös työelämässä edellytetään teknologian tuomien sovellusten hallintaa.

Digiosaaminen on pohja työelämässä toimimiselle, koulutukseen osallistumiselle sekä henkilökohtaisten ja yhteiskunnallisten asioiden hoitamiselle verkossa. Tasavertainen…

Ihmiset tarvitsevat aikaa ja levollista ilmapiiriä uuden omaksumiseen. Tulos on sitä parempi, mitä tunnollisemmin ideariihessä kypsyteltyjä malleja testataan käytännössä.

Ihmisten osaaminen on yrityksen keskeisin menestystekijä. Kääntäen se voi olla myös pahin kompastuskivi.

Kun alanvaihto kohtaa yhä useampaa, työkalupakkiin tarvitaan myös tutkintoa lyhyempiä kokonaisuuksia.

Tavoite on vaativa ja edellyttää määrätietoista ja tavoitteellista uudistumista oppimisympäristön kaikilla tasoilla. Työtä on tehtävänä, mutta lähtökohta kansainvälisessä vertailussa on hyvä.

Perinteinen tutkinto ei ole enää kuin lupa tulla täydennyskoulutukseen. Tarvitaan uusia oppimisen tapoja ja rakenteita. Kun Suomi kehittää työvoiman osaamisen ylläpitämisessä toimivia teknisiä ja yhteiskunnallisia ratkaisuja, niille riittää kysyntää muuallakin.