Mentorointiohjelma antaa nuorille taitoja toimia teknologia-alan tasa-arvon puolesta
Digikyvykkyys

Kuva: Adobe Stock

Mentorointiohjelma antaa nuorille taitoja toimia teknologia-alan tasa-arvon puolesta

Kahdeksan teknologia-alan asiantuntijaa mentoroi nuoria kaupunkidatasta, peli- ja teknologia-alan tuottajuudesta, finanssiteknologiasta ja kyberturvallisuudesta. Nuoret oppivat, kuinka voivat itse vaikuttaa teknologia-alan tasa-arvoon, ja tutustuvat alan mahdollisuuksiin.

Lastenoikeusjärjestö Plan International Suomi ja teknologia-alan työelämäverkosto Future Female käynnistävät nuorten teknologiavaikuttajien mentorointiohjelman, joka tarjoaa nuorille tietoa, taitoja sekä työkaluja toimia teknologia-alan tasa-arvoisemman tulevaisuuden puolesta.

Maaliskuussa käynnistyvään ohjelmaan on avoimen haun kautta valittu alkuvuodesta 20 nuorta, joita mentoroi kahdeksan asiantuntijaa eri teknologia-alaan liittyvistä teemoista. Teemat ovat peli- ja teknologia-alan tuottajuus, finanssiteknologia, kaupunkidata sekä kyberturvallisuus.

Mentoreina toimivat peli- ja teknologia-alan tuottajuudessa Sonja Ängeslevä (Zynga) ja Tiina Zilliacus (teknologia-alan yrittäjä, hallitusammattilainen), finanssiteknologiassa Mari Seikkula (Aktia) ja Jonna Räikkönen (Aktia), kaupunkidatassa Hanna Niemi-Hugaerts (TIEKE) ja Sanna Jokela (Gispo) sekä kyberturvallisuudessa Julia Vainio (Liikenne- ja viestintäviraston Kyberturvallisuuskeskus) ja Anu Laitila (Nixu).

Mentorointiohjelma lisää nuorten tietoisuutta teknologia-alasta ja sen tasa-arvotilanteesta Suomessa ja globaalisti. Nuoret oppivat erilaisista vaikuttamisen keinoista ja tietävät, kuinka voivat itse vaikuttaa teknologia-alan tasa-arvon puolesta yhteiskunnassa. Koulutuksen jälkeen nuorilla on syvempi ymmärrys moninaisista koulutustaustoista, rooleista ja mahdollisuuksista, joissa teknologia-alalla voi työskennellä.

Mentorointiohjelma huipentuu vaikuttamistekoihin ja -tempauksiin

Tällä hetkellä vain 6 prosenttia maailman sovelluskehittäjistä ja 20 prosenttia Suomessa tekniikan alan tutkinnon suorittaneista on naisia. Teknologia-ala tarvitsee ihmisiä erilaisista taustoista, ja siksi Plan ja Future Female haluavat nuoria mukaan oppimaan lisää tasa-arvosta ja teknologia-alasta.

Noin 2,5 kuukauden mittainen ohjelma huipentuu kansainväliseen Girls in ICT -päivään 22.4.2021, johon nuoret valmistelevat ryhmissään vaikuttamiseen liittyvän teon tai tempauksen.

Lisätiedot:

  • TIEKE: Hanna Niemi-Hugaerts
  • Plan International Suomi: vapaaehtoistoiminnan suunnittelija Maiju Tuomainen, maiju.tuomainen@plan.fi
  • Future Female: hallituksen puheenjohtaja Maija Typpi-Häkkinen, maija@futurefemale.com

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Agenttinen AI tuo kilpailuetua – jos yrityksen data ja prosessit ovat kunnossa
Tekoäly ja datatalous

Agenttinen AI tuo kilpailuetua – jos yrityksen data ja prosessit ovat kunnossa

Agenttinen tekoäly ei vain neuvo ja keskustele, vaan se suorittaa yrityksen järjestelmissä tehtäviä itsenäisesti. Yleiset kielimallit ovat tekoälyn jokamiesluokkaa. Kilpailuetu haetaan yhdistämällä yrityksen oma data, prosessit ja tekoäly.

Tekoäly ja datatalous
Kuka hyötyy, kun data liikkuu? Opit yhden käyttötapauksen arvoanalyysistä
Tekoäly ja datatalous

Kuka hyötyy, kun data liikkuu? Opit yhden käyttötapauksen arvoanalyysistä

Datan jakaminen voi tehostaa toimitusketjun toimintaa ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta hyödyt, kustannukset ja riskit eivät jakaudu toimijoiden kesken tasaisesti. DataVa-hankkeessa toteutettu arvoanalyysi avaa valmistavan teollisuuden käytännön esimerkin kautta, miten mahdollisuuksia, riskejä ja kannustimia kannattaa arvioida ennen investointipäätöksiä.

Viivi Lähteenoja
Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT ja Mbanyick Joof, LUT