Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein
Digikyvykkyys

Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein

Vuoden 2022 alusta valtakunnallisen digitaitomerkistön osaamismerkkejä on myönnetty yli 26 000 kappaletta! Standardoitu osaamisen osoittamisen tapa sopii niin henkilöstön osaamisen tunnistamiseen kuin opiskelijoille tai kenelle tahansa omaa osaamistaan kehittävälle.

Valtakunnallisen digitaitomerkistön avulla digiosaaminen on helppo todentaa. Pienempiin osaamiskokonaisuuksiin pilkotut osaamisvaatimukset ja osaamisen osoittaminen merkkihakemuksin motivoivat etenemään askel kerrallaan eteenpäin. Jokainen osaamismerkki on itsessään osaamisen todiste, jaettuna vaikkapa linkkinä CV:ssä tai sertifikaattina LinkedInissä.

Digitaitomerkistön myönnetyt osaamismerkit, 1/2022–5/2023

Valtakunnallinen merkistö varmistaa kaikille yhteneväiset arviointikriteerit

Valtakunnallisen digitaitomerkistön ehdoton etu on se, että osaamisen todentaminen ja arviointi on merkin myöntäjästä riippumatta aina täsmälleen sama. Näin ns. loppukäyttäjä eli vaikka työnantaja voi luottaa siihen, että osaaminen on osoitettu valtakunnallisen standardin mukaisesti.

Digitaitomerkistön osaamismerkit voi suorittaa myös ruotsiksi ja englanniksi. Jokainen merkkejä myöntävä organisaatio päättää, mitä kielivaihtoehtoja tarjoavat merkkien suorittajille.

Merkkejä hyödynnetään monipuolisesti eri kohderyhmillä

Merkkejä myöntäviä organisaatioita on jo 40: ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, vapaan sivistystyön toimijoita sekä kuntia ja muita organisaatioita.

Merkkejä myönnetään niin opiskelijoille eri oppilaitostasoilla kuin opettajille ja muiden organisaatioiden henkilöstölle, digitukijoille ja kenelle tahansa oman osaamisen kehittämisestä ja tunnustamisesta kiinnostuneelle. Olemmekin keränneet merkistön käyttökokemuksia verkkosivuillemme, jotta erilaiset käyttötavat helpottavat merkistön käyttöönoton suunnittelua muissakin organisaatioissa.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa
Vastuullisuus

Suomessa kehitetyt ohjelmistokriteerit auttavat huomioimaan ympäristökestävyyden ohjelmistohankinnoissa

Suomessa on kehitetty tiettävästi maailman ensimmäiset ympäristökestäviin ohjelmistohankintoihin tarkoitetut kriteerit. Kriteerit tarjoavat organisaatioille käytännön työkalun ohjelmistojen ympäristövaikutusten arviointiin ja ympäristökestävyyden huomioimiseen osana hankintaprosessia.

Marko Silventoinen
Miten energiadata muuttuu energiansäästöksi ja uudeksi liiketoiminnaksi?

Miten energiadata muuttuu energiansäästöksi ja uudeksi liiketoiminnaksi?

Kiinteistöissä syntyy jatkuvasti energiadataa. Yksittäinen data ei kuitenkaan vielä merkitse paljoakaan, mutta siitä tulee arvokasta, jos tietoa onnistutaan hyödyntämään yli järjestelmä- ja organisaatiorajojen. Energiadatan parempi jakaminen voi tukea niin energiansäästöä kuin uusien palveluiden ja liiketoiminnan kehittämistä. Miten energiadatan liiketoimintaekosysteemi voi tukea tätä kehitystä?

Ella Niemi-Sitte
Ella Niemi-Sitte
Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.