Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein
Digikyvykkyys

Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein

Vuoden 2022 alusta valtakunnallisen digitaitomerkistön osaamismerkkejä on myönnetty yli 26 000 kappaletta! Standardoitu osaamisen osoittamisen tapa sopii niin henkilöstön osaamisen tunnistamiseen kuin opiskelijoille tai kenelle tahansa omaa osaamistaan kehittävälle.

Valtakunnallisen digitaitomerkistön avulla digiosaaminen on helppo todentaa. Pienempiin osaamiskokonaisuuksiin pilkotut osaamisvaatimukset ja osaamisen osoittaminen merkkihakemuksin motivoivat etenemään askel kerrallaan eteenpäin. Jokainen osaamismerkki on itsessään osaamisen todiste, jaettuna vaikkapa linkkinä CV:ssä tai sertifikaattina LinkedInissä.

Digitaitomerkistön myönnetyt osaamismerkit, 1/2022–5/2023

Valtakunnallinen merkistö varmistaa kaikille yhteneväiset arviointikriteerit

Valtakunnallisen digitaitomerkistön ehdoton etu on se, että osaamisen todentaminen ja arviointi on merkin myöntäjästä riippumatta aina täsmälleen sama. Näin ns. loppukäyttäjä eli vaikka työnantaja voi luottaa siihen, että osaaminen on osoitettu valtakunnallisen standardin mukaisesti.

Digitaitomerkistön osaamismerkit voi suorittaa myös ruotsiksi ja englanniksi. Jokainen merkkejä myöntävä organisaatio päättää, mitä kielivaihtoehtoja tarjoavat merkkien suorittajille.

Merkkejä hyödynnetään monipuolisesti eri kohderyhmillä

Merkkejä myöntäviä organisaatioita on jo 40: ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, vapaan sivistystyön toimijoita sekä kuntia ja muita organisaatioita.

Merkkejä myönnetään niin opiskelijoille eri oppilaitostasoilla kuin opettajille ja muiden organisaatioiden henkilöstölle, digitukijoille ja kenelle tahansa oman osaamisen kehittämisestä ja tunnustamisesta kiinnostuneelle. Olemmekin keränneet merkistön käyttökokemuksia verkkosivuillemme, jotta erilaiset käyttötavat helpottavat merkistön käyttöönoton suunnittelua muissakin organisaatioissa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla
Tekoäly ja datatalous

Energiatehokkuus alkaa perustiedoista ja kasvaa datakerroksen avulla

Miten rakennusten energiatehokkuutta voidaan parantaa yhtä aikaa arjen teoilla ja pitkän aikavälin digiratkaisuilla? Energiatehokkuus syntyy sekä perussäädöistä että datan älykkäästä hyödyntämisestä. Kun järjestelmien toiminta ymmärretään pintaa syvemmältä ja oikea tieto saadaan koottua eri lähteistä päätöksenteon tueksi, avautuu todellinen optimointipotentiaali.

KIRAHub
Vastuullisuus
Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen
Vastuullisuus

Uusi työkalu ohjelmistojen virrankulutuksen mittaamiseen

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista. Oikealla suunnittelulla ICT-alan hiilijalanjälkeä voidaan ohjelmistoissa pienentää jopa 80 prosentilla. Ilmastotoimia hankaloittava tekijä on kuitenkin päästömallien ja konkreettisten mittareiden puute. Uusi PowerGoblin-työkalu auttaa ratkaisemaan ongelmaa ohjelmistojen energiankulutuksen osalta. Työkalulla voi mitata ohjelmiston käytöstä syntyvää virrankulutusta sekä asiakasohjelmistoissa että palvelimissa.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä
Digikyvykkyys

Suomen tietoyhteiskunta ja teknologiakehitys vaativat uudenlaista yhteistyötä

Miltä näyttää tietoyhteiskunta vuonna 2026? Suomen menestys ja kestävä teknologiakehitys nojaavat tekoälyn ja datan vastuulliseen hyödyntämiseen, julkisen ja yksityisen sektorin uudenlaiseen yhteistyöhön sekä osaamisen vahvistamiseen. Nämä teemat nousivat esiin TIEKEn jäsentapahtumassa, jossa yritykset ja asiantuntijat muotoilivat yhdessä tietoyhteiskunnan kehityksen yhteistä suuntaa. Perinteiset toimintamallit eivät enää riitä: teknologiamuutos vaatii syvempää transformaatiota ja rohkeutta kokeilla uusia yhteiskehittämisen malleja.

Viestintätoimisto Aivela