Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein
Digikyvykkyys

Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein

Vuoden 2022 alusta valtakunnallisen digitaitomerkistön osaamismerkkejä on myönnetty yli 26 000 kappaletta! Standardoitu osaamisen osoittamisen tapa sopii niin henkilöstön osaamisen tunnistamiseen kuin opiskelijoille tai kenelle tahansa omaa osaamistaan kehittävälle.

Valtakunnallisen digitaitomerkistön avulla digiosaaminen on helppo todentaa. Pienempiin osaamiskokonaisuuksiin pilkotut osaamisvaatimukset ja osaamisen osoittaminen merkkihakemuksin motivoivat etenemään askel kerrallaan eteenpäin. Jokainen osaamismerkki on itsessään osaamisen todiste, jaettuna vaikkapa linkkinä CV:ssä tai sertifikaattina LinkedInissä.

Digitaitomerkistön myönnetyt osaamismerkit, 1/2022–5/2023

Valtakunnallinen merkistö varmistaa kaikille yhteneväiset arviointikriteerit

Valtakunnallisen digitaitomerkistön ehdoton etu on se, että osaamisen todentaminen ja arviointi on merkin myöntäjästä riippumatta aina täsmälleen sama. Näin ns. loppukäyttäjä eli vaikka työnantaja voi luottaa siihen, että osaaminen on osoitettu valtakunnallisen standardin mukaisesti.

Digitaitomerkistön osaamismerkit voi suorittaa myös ruotsiksi ja englanniksi. Jokainen merkkejä myöntävä organisaatio päättää, mitä kielivaihtoehtoja tarjoavat merkkien suorittajille.

Merkkejä hyödynnetään monipuolisesti eri kohderyhmillä

Merkkejä myöntäviä organisaatioita on jo 40: ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, vapaan sivistystyön toimijoita sekä kuntia ja muita organisaatioita.

Merkkejä myönnetään niin opiskelijoille eri oppilaitostasoilla kuin opettajille ja muiden organisaatioiden henkilöstölle, digitukijoille ja kenelle tahansa oman osaamisen kehittämisestä ja tunnustamisesta kiinnostuneelle. Olemmekin keränneet merkistön käyttökokemuksia verkkosivuillemme, jotta erilaiset käyttötavat helpottavat merkistön käyttöönoton suunnittelua muissakin organisaatioissa.

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Digitaalinen taloushallinto
Tulevat vuodet tietävät muutoksia verkkolaskutukseen
Digitaalinen taloushallinto

Tulevat vuodet tietävät muutoksia verkkolaskutukseen

Digitaalisen taloushallinnon saralla on odotettavissa suuria harppauksia tulevien vuosien aikana. Verkkolaskufoorumin vuotuinen syysseminaari pureutui aiheeseen marraskuussa 2024.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.