Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein
Digikyvykkyys

Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein

Vuoden 2022 alusta valtakunnallisen digitaitomerkistön osaamismerkkejä on myönnetty yli 26 000 kappaletta! Standardoitu osaamisen osoittamisen tapa sopii niin henkilöstön osaamisen tunnistamiseen kuin opiskelijoille tai kenelle tahansa omaa osaamistaan kehittävälle.

Valtakunnallisen digitaitomerkistön avulla digiosaaminen on helppo todentaa. Pienempiin osaamiskokonaisuuksiin pilkotut osaamisvaatimukset ja osaamisen osoittaminen merkkihakemuksin motivoivat etenemään askel kerrallaan eteenpäin. Jokainen osaamismerkki on itsessään osaamisen todiste, jaettuna vaikkapa linkkinä CV:ssä tai sertifikaattina LinkedInissä.

Digitaitomerkistön myönnetyt osaamismerkit, 1/2022–5/2023

Valtakunnallinen merkistö varmistaa kaikille yhteneväiset arviointikriteerit

Valtakunnallisen digitaitomerkistön ehdoton etu on se, että osaamisen todentaminen ja arviointi on merkin myöntäjästä riippumatta aina täsmälleen sama. Näin ns. loppukäyttäjä eli vaikka työnantaja voi luottaa siihen, että osaaminen on osoitettu valtakunnallisen standardin mukaisesti.

Digitaitomerkistön osaamismerkit voi suorittaa myös ruotsiksi ja englanniksi. Jokainen merkkejä myöntävä organisaatio päättää, mitä kielivaihtoehtoja tarjoavat merkkien suorittajille.

Merkkejä hyödynnetään monipuolisesti eri kohderyhmillä

Merkkejä myöntäviä organisaatioita on jo 40: ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, vapaan sivistystyön toimijoita sekä kuntia ja muita organisaatioita.

Merkkejä myönnetään niin opiskelijoille eri oppilaitostasoilla kuin opettajille ja muiden organisaatioiden henkilöstölle, digitukijoille ja kenelle tahansa oman osaamisen kehittämisestä ja tunnustamisesta kiinnostuneelle. Olemmekin keränneet merkistön käyttökokemuksia verkkosivuillemme, jotta erilaiset käyttötavat helpottavat merkistön käyttöönoton suunnittelua muissakin organisaatioissa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta
Tekoäly ja datatalous

Niin kauan kun energiatieto on hajallaan, hyödyt jäävät saamatta

Taloyhtiöissä syntyy jo nyt paljon tietoa sähköstä, lämmöstä, vedestä ja kiinteistön käytöstä. Ongelma ei kuitenkaan ole datan puute. Ongelma on se, että tieto on hajallaan eri järjestelmissä, eri toimijoilla ja eri muodoissa. Siksi se päätyy harvoin arjen päätöksenteon tueksi. Kun tieto ei siirry käyttöön, energiatehokkuus jää helposti raportoinnin tasolle, eikä poikkeamiin päästä kiinni ajoissa.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa
Tekoäly ja datatalous

Data Spaces Alliance Finland edistää data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa

Allianssi kokoontui toukokuussa 2026 tarkastelemaan data-avaruuksien kehitystä, datatalouden roolia sekä niiden kytkentää tulevaan hallitusohjelmaan ja kansallisiin strategioihin. Tapaaminen toi yhteen yritysten, julkisen sektorin ja TKI-toimijoiden asiantuntijoita yhteisen tavoitteen äärelle vauhdittamaan datatalouden kasvua ja data-avaruuksien käyttöönottoa Suomessa.

Hanna Vuohelainen
Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Rakennusalan mahdollisuus: 30 prosenttia pois kustannuksista ja ovi auki Eurooppaan

Ruotsissa isot rakennusyhtiöt ovat laskeneet, että pystyvät säästämään noin 30 prosenttia rakentamiskustannuksista toimivan datan ja digitaalisen toimitusketjun avulla. Suomessa on kaikki edellytykset samaan. Alan pk-yrityksille viesti on selvä: kyky hyödyntää dataa koko toimitusketjussa on nyt kilpailuetu, kohta myös selviytymisen edellytys.