Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein
Digikyvykkyys

Yhä useamman digiosaaminen todennetaan osaamismerkein

Vuoden 2022 alusta valtakunnallisen digitaitomerkistön osaamismerkkejä on myönnetty yli 26 000 kappaletta! Standardoitu osaamisen osoittamisen tapa sopii niin henkilöstön osaamisen tunnistamiseen kuin opiskelijoille tai kenelle tahansa omaa osaamistaan kehittävälle.

Valtakunnallisen digitaitomerkistön avulla digiosaaminen on helppo todentaa. Pienempiin osaamiskokonaisuuksiin pilkotut osaamisvaatimukset ja osaamisen osoittaminen merkkihakemuksin motivoivat etenemään askel kerrallaan eteenpäin. Jokainen osaamismerkki on itsessään osaamisen todiste, jaettuna vaikkapa linkkinä CV:ssä tai sertifikaattina LinkedInissä.

Digitaitomerkistön myönnetyt osaamismerkit, 1/2022–5/2023

Valtakunnallinen merkistö varmistaa kaikille yhteneväiset arviointikriteerit

Valtakunnallisen digitaitomerkistön ehdoton etu on se, että osaamisen todentaminen ja arviointi on merkin myöntäjästä riippumatta aina täsmälleen sama. Näin ns. loppukäyttäjä eli vaikka työnantaja voi luottaa siihen, että osaaminen on osoitettu valtakunnallisen standardin mukaisesti.

Digitaitomerkistön osaamismerkit voi suorittaa myös ruotsiksi ja englanniksi. Jokainen merkkejä myöntävä organisaatio päättää, mitä kielivaihtoehtoja tarjoavat merkkien suorittajille.

Merkkejä hyödynnetään monipuolisesti eri kohderyhmillä

Merkkejä myöntäviä organisaatioita on jo 40: ammatillisia oppilaitoksia, ammattikorkeakouluja, vapaan sivistystyön toimijoita sekä kuntia ja muita organisaatioita.

Merkkejä myönnetään niin opiskelijoille eri oppilaitostasoilla kuin opettajille ja muiden organisaatioiden henkilöstölle, digitukijoille ja kenelle tahansa oman osaamisen kehittämisestä ja tunnustamisesta kiinnostuneelle. Olemmekin keränneet merkistön käyttökokemuksia verkkosivuillemme, jotta erilaiset käyttötavat helpottavat merkistön käyttöönoton suunnittelua muissakin organisaatioissa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä
Tekoäly ja datatalous

DATASTEP-hanke tukemaan Uudenmaan pk-yritysten datalähtöistä kehitystä

Pk-yrityksissä datan hyödyntäminen on yhä alkuvaiheessa, mikä hidastaa kansainvälisesti skaalautuvien ratkaisujen syntyä ja näkyy Uudellamaalla datalähtöisten kasvuyritysten vähäisyytenä. Juuri käynnistynyt DATASTEP-hanke vahvistaa pk-yritysten datatalousosaamista sekä TKI-toimijoiden roolia datalähtöisen liiketoiminnan tukena. Tavoitteena on vauhdittaa yritysten kasvua ja lisätä alueen vetovoimaa teknologiatoimijoille.

Suvi Alatalo
Digikyvykkyys
Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 
Digikyvykkyys

Paikallisista koulutunneista valtakunnalliseksi ilmiöksi – DatatAItaja-hanke valmensi nuoria tekoälyaikaan 

Lapset ja nuoret elävät maailmassa, jossa tekoäly ja algoritmit ohjaavat yhä enemmän arkea ja verkossa toimimista, mutta ymmärrys niiden toiminnasta ja riskeistä ei synny itsestään. DatatAItaja-hanke vastasi tähän tarpeeseen tuomalla tekoäly- ja datalukutaidon lähelle nuoria, heidän opettajia ja nuorten vanhempia sekä luokkahuoneissa että valtakunnallisesti avoimen verkkomateriaalin kautta.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi
Tekoäly ja datatalous

Kun data alkaa puhua, energiansäästö muuttuu käytännöksi

Mihin energia oikeasti kuluu – ja mistä pitäisi aloittaa, jos tavoitteena on energiansäästö? Tämä teksti kokoaa yhteen Datalla energiansäästöä -hankkeen asiantuntijapuheenvuoroissa esiin nousseita havaintoja siitä, miten energiadatan avulla voidaan johtaa energiatehokkuutta käytännössä, miten data jalostuu päätöksenteon tueksi ja miten se kytkeytyy arjen toimintaan.

Marko Silventoinen