Avainsana: logistiikka

Logistiikka-alan kilpailukyky riippuu yhä enemmän datan ja digitalisaation hyödyntämisestä. Yritysten on ensisijaisen tärkeää kartoittaa digikyvykkyytensä ja ottaa käyttöön oikeat työkalut, jotta ne voivat pysyä kilpailijoiden tahdissa ja täyttää sääntelyn vaatimukset. TIEKE tarjoaa logistiikka-alan yrityksille ratkaisuja, joiden avulla ne voivat parantaa digitaalista osaamistaan, tehostaa toimintaansa ja varmistaa työhyvinvoinnin.

Sisälogistiikka, kuten kaikki muutkin alat, digitalisoituu vauhdilla, jolloin inventaariot ja rahtikirjat siirtyvät paperilta ruuduille ja toimintaa ohjataan yhä useammin tietojärjestelmillä. Samalla EU:n uusi CSRD-vastuullisuusdirektiivi tuo liiketoimintaan uusia kestävän kehityksen raportointivaatimuksia, jotka arvoketjujen kautta tulevat koskemaan myös pk-yrityksiä. Vaikka digitalisaatio ja kestävä kehitys voivat vaikuttaa isojen organisaatioiden, julkishallinnon ja sääntelyn tuomalta pakkopullalta, voi digitalisaatio todellisuudessa kuitenkin avata ovia kestävän kehityksen edistämiseen. Kestävä kehitys avaa taas osaltaan ovia työhyvinvointiin, turvallisuuteen ja säästöihin.

Sisälogistiikka on läsnä kaikkialla, missä tavaraa liikkuu tai kauppaa käydään. Ala digitalisoituu ja automatisoituu nopealla vauhdilla, jolloin tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle digikyvykkyyden lisäämiseksi. TIEKEn ja LAB-ammattikorkeakoulun juuri käynnistyneessä LogDigiS-hankkeessa edistämme sisälogistiikan pienyritysten digiosaamista, työhyvinvointia ja tuottavuutta digitaalisessa murroksessa.

LogDigiS-hanke edistää sisälogistiikan pienyritysten digiosaamista, työhyvinvointia ja tuottavuutta digitaalisessa murroksessa. Sisälogistiikka-ala digitalisoituu ja automatisoituu nopealla vauhdilla, jolloin tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle digikyvykkyyden lisäämiseksi.

Kuinka vähentää kuljetusten viimeiseen metrin kuluvaa aikaa? TIEKEn ja Forum Virium Helsingin LoSaDa-hanke kehitti kestopulmaan ratkaisuja vuosina 2020–2022.

Miksi tavarakuljetukset kaupungeissa myöhästyvät niin usein ja kuinka haastetta voi ratkoa? Tutustu Logistiikan saavutettavuus -hankkeen tallenteisiin ja julkaisuihin tällä sivulla.

Digitalisaatio on tuonut sähköiset ajolistat, navigaattorit ja kuittauskapulat ammattikuljettajan arkeen. Kuljetusten viimeisen metrin haasteisiin joudutaan silti yhä kehittämään ratkaisuja.

Tutustumme ammattikuljettajien hiljaiseen tietoon, joka yleensä puuttuu logistiikka-alan ajojärjestelmistä. Logistiikan saavutettavuusdata -hanke tuo tätä tietoa kuuluviin avoimen dataratkaisun kautta, johon kuljettajat voivat täydentää tietoa kaupungissa liikkumisesta.

Hanke kehittää datamallia, jonka avulla tavarankuljettajat ja lähetit saavat ajomääräysten yhteydessä tietoa vaikkapa alueen tietöistä, asiakkaan porttikonkien leveydestä tai tavarantoimittajien sisäänkäynneistä.

Mihin voin jättää jakeluautoni, kun vien lähetyksen vastaanottajalle? Onko lähetyksen vastaanottajan lähellä tietöitä, jotka on huomioitava ajoreittiä suunniteltaessa? Missä isossa taloyhtiössä sijaitsee se ulko-ovi, josta lähetys olisi kannettava vastaanottajalle?

Pohjoisen kasvuvyöhykkeen pilotti tuottaa sähköisen työkalun ajoneuvokaluston ympäristövaikutusten hallintaan.

Espoo käynnisti Tampereen, Turun ja Oulun kanssa projektin Vähähiilinen liikkuminen liikennehubeissa. Vähähiilisessä liikenteessä tarvitaan tietoliikenneyhteyksiä sekä aina mukana kulkevia puhelimia.

Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalalla vuodesta 2016 lähtien toiminut Noora Lähde on oikea henkilö kertomaan, minkälaista hyötyä yhteiskunnan pelisäännöistä vastaava organisaatio saa TIEKEn jäsenyydestä.

Bestfact-hankkeessa luotiin EU-alueen käyttöön EDIFACT- ja UBL/XML-pohjaisten sanomien soveltamisohjeet neljälle logistiikan alan keskeisimmälle tietovirralle sekä tiedonsiirtosuositus logistiikan alalle.

Raskaan kuljetuskaluston eCall-hankkeessa selvitettiin Suomen kuljetuskaluston tilaa ja kuljetusliikkeiden mahdollisuuksia ottaa eCall-järjestelmä käyttöönsä. Hankkeessa pyrittiin myös vaikuttamaan EU-tasolla siten, että Suomen tarpeet huomioidaan asetuksia laadittaessa.