Koronavuosi vauhditti järjestöjen digikehitystä ja valmensi tulevaan
Uutta osaamista

Koronavuosi vauhditti järjestöjen digikehitystä ja valmensi tulevaan

Järjestödigi selvitti järjestöjen, liittojen ja yhdistysten digitalisaation, digiosaamisen, viestinnän ja sosiaalisen median kehitystä Suomessa jo neljättä kertaa. Vuosi 2020 ei jättänyt kenellekään epäselväksi digitalisaation merkitystä.

Järjestödigi 2020 -kartoituksen tulokset on julkaistu. Järjestödigi tarjoaa vinkkejä, tietoa ja oivalluksia suomalaisten järjestöjen digitalisaation, osaamisen ja viestinnän kehittämiseksi pienistä paikallisyhdistyksistä suuriin liittoihin. Vuosittain tehtävä tulosten vertailu tarjoaa ainutlaatuista tietoa digitalisaation, digiosaamisen ja viestinnän kehityksestä erilaisissa järjestöissä. 

Järjestöt näkevät digin hyödyt

Järjestödigi-kartoitus osoitti jälleen, että digitalisaatiosta on hyötyä suomalaisille järjestöille. Se on helpottanut niin viestintää kuin muuta toimintaa järjestössä. Esimerkiksi laskuttaminen, jäsenpalvelut ja järjestön sisäinen työskentely helpottuvat huomattavasti digitaalisten välineiden avulla. 

Digitalisaatio on kuitenkin kovin suuri kokonaisuus hallittavaksi. Järjestöillä ei useinkaan riitä resurssit kaikkeen siihen, mitä voisi tehdä. Suunnitelmat, strategiat ja mittaaminen ovat arkipäivää vain murto-osalla järjestöistä. 

Yleisesti ottaen voi sanoa, että mitä suurempi järjestö, sitä pidemmällä digitalisaation kanssa ollaan. Valtakunnallisissa järjestöissä ja liitoissa on esimerkiksi palkattujen työntekijöiden ansiosta enemmän resursseja ja osaamista myös digitalisaation ja viestinnän hoitamiseen. Näissä järjestöissä on myös enemmän kanavia ja työkaluja käytössä. 

Jalka pois digijarrulta

Kun vuonna 2019 vielä jarruteltiin digikehityksen kanssa, ei vuosi 2020 jättänyt kenellekään epäselväksi digitalisaation merkitystä. Kuluneen vuoden aikana on tapahtunut muutosta niin järjestöjen asenteissa, osaamisessa kuin toiminnan järjestämisessä. 

Yksi suurista muutoksista tänä vuonna on ollut tapahtumien järjestäminen. Järjestöjen toimintaa on viety kokonaan verkkoon ja etäosallistumismahdollisuuksia on lisätty.

Verkkokokoustyökalujen käyttö on lisääntynyt, ja samalla verkkokokous- ja webinaariosaaminen nähdään tarpeellisempana kuin aiemmin. Kun viime vuonna joka kolmas ajatteli, ettei verkkokokousosaamista tarvita, tänä vuonna näin arveli enää joka kymmenes.

Nähtäväksi jää, muuttavatko kokoontumisrajoitusten puitteissa kehitetyt uudet toimintamuodot pysyvästi järjestöjen tapahtumakulttuuria. Vastauksissa kuitenkin näkyy, kuinka pakotettu digiloikka nähdään positiivisena asiana. Uusiin toimintatapoihin ollaan tyytyväisiä, ja niitä halutaan kehittää edelleen. 

Saavutettavuustahtoa

Toinen ajankohtainen aihe järjestöille on saavutettavuuslainsäädäntö. Tieto on saavuttanut järjestöjä hitaasti. Kaikille järjestöille ei ole selvää, kuinka paljon saavutettavuuslainsäädäntö heitä velvoittaa. Toisaalta halukkuutta panostaa verkkopalveluiden saavutettavuuteen löytyy myös järjestöistä, joita lainsäädäntö ei koske. 

Selvää on, ettei digitalisaation kanssa tulla valmiiksi, eikä uuden opettelu päättynyt tähän. Vuoden 2020 parasta antia lienee positiivisempi asenne digitalisaatiota kohtaan sekä suurempi halu kehittyä tällä saralla myös ensi vuonna.

Toivottavasti Järjestöidigin tulosraportissa esitetyt tulokset herättävät ajatuksia ja auttavat järjestöjen tulevaisuuspohdinnoissa!

Lue seuraavaksi

Digitaaliset prosessit
Verkkolaskutuksen tehokas käyttöönotto ja yhtenäistäminen – välttämättömyys suomalaisille yrityksille
Digitaaliset prosessit

Verkkolaskutuksen tehokas käyttöönotto ja yhtenäistäminen – välttämättömyys suomalaisille yrityksille

Suomi on ollut verkkolaskutuksen edelläkävijä jo pitkään, ja nykyään monesta Euroopan maasta tullaan Suomeen tutkimaan, miten toimimme verkkolaskutuksen saralla. Haastavaa maassamme on erilaisten verkkolaskutusformaattien määrä. Kolme verkkolaskutuksen asiantuntijaa kertovat, miten suomalaisyritysten kannattaisi reagoida eurooppalaisen standardin mukaiseen verkkolaskutukseen. Heidän keskeinen viestinsä on, että yritysten tulisi siirtyä verkkolaskutukseen, ja verkkolaskutuksen formaatteja tulisi saada yhtenäisemmäksi.

Viestintätoimisto Aivela
Digitaalinen taloushallinto
Peppol on avain tehokkaaseen, rajat ylittävään laskutukseen
Digitaalinen taloushallinto

Peppol on avain tehokkaaseen, rajat ylittävään laskutukseen

Verkkolaskuvisiossa 2030 on määritelty, että Peppol-verkkolaskutuksen käyttöä pyritään helpottamaan Suomessa. Peppol-muotoinen verkkolasku helpottaa rajat ylittävää laskutusta, ja se onkin tärkeässä asemassa kansainvälisen kaupan ja liiketoiminnan tehostamisessa. Tämä artikkeli käsittelee Peppolin merkitystä ja tulevaisuuden näkymiä suomalaisessa verkkolaskutusympäristössä.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 
Digikyvykkyys

Syyskokous valitsi TIEKEn hallituksen tulevalle kaudelle 

Marraskuussa pidetty syksyn yhdistyskokous valitsi uuden hallituksen. Kokouksessa vahvistetun toimintasuunnitelman mukaan TIEKE jatkaa vuonna 2024 työtä digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden edistämisen parissa.

Hanna Vuohelainen
Hanna Vuohelainen