GDPR2DSM-webinaarien antia: Tietosuojaviranomaisten antamat seuraamusmaksut
Digitaaliset prosessit

GDPR2DSM-webinaarien antia: Tietosuojaviranomaisten antamat seuraamusmaksut

Autamme pk-yrityksiä huolehtimaan tietosuojasta. Webinaareissa käsittelemme tietosuojaa pk-yritysten arjen, eri toimialojen sekä palveluiden kehittämisen näkökulmista.

GDPR2DSM-hanke järjesti joulukuun alussa toisen yhteistyöwebinaarin Ohjemisto- ja e-business ry:n kanssa. Webinaarin aiheena oli tietosuojaviranomaisten määräämät seuraamusmaksut Suomessa ja maailmalla. Seuraamusmaksuista olivat puhumassa tietosuojavaltuutetun toimiston ylitarkastajat Laura Varjokari ja Meeri Blomberg sekä HPP Asianajotoimiston osakas Terho Nevasalo.

Pysäköintivalvontayhtiö ei ollut toteuttanut rekisteröityjen oikeuksia  

Webinaarisarjan ensimmäisessä osuudessa Laura Varjokari kertoi tietosuojavaltuutetun toimiston huhtikuussa antamasta ParkkiPate Oy:tä koskevasta päätöksestä. Puheenvuorossa käytiin läpi seuraamusmaksun määräämiseen johtaneita rikkomuksia ja sakon arvioinnissa huomioon otettuja raskauttavia ja lieventäviä tekijöitä.  

Seuraamusmaksua koskeva ratkaisu perustui yhteentoista tietosuojavaltuutetun toimistossa vireille saatettuun asiaan. Pysäköinninvalvontayhtiö oli muun muassa kieltäytynyt rekisteröityjen oikeuksien toteuttamisesta ja kerännyt tunnistamista varten tarpeettomia tietoja. Joissakin tapauksissa rekisteröidyille oli aiheutunut rikkomuksista pysäköinninvalvontamaksun suuruinen taloudellinen vahinko.  

Seuraamuskollegio oli pitänyt yleisen tietosuoja-asetuksen tarkastusoikeuden rikkomista vakavana. Seuraamuskollegio oli katsonut, että rekisterinpitäjä oli estänyt tarkoituksellisesti pääsyn tietoihin, jotka saattoivat olla maksajaksi merkityn henkilön oikeusturvan kannalta olennaisia.   

Ammattikorkeakoulu oli kerännyt työsuhteen kannalta tarpeettomia tietoja 

Tietosuojavaltuutetun toimiston toisessa puheenvuorossa Meeri Blomberg käsitteli ammattikorkeakoululle määrättyä seuraamusmaksua. Ammattikorkeakoulu oli ottanut käyttöön työajanseurantaan varten mobiilisovelluksen, joka edellytti toimiakseen työntekijöiden sijaintitietojen keräämistä.  

Tietosuojavaltuutetun toimisto oli selvittänyt, oliko rekisterinpitäjällä laillinen peruste käsitellä työntekijöiden sijaintitietoja työaikaleimausten yhteydessä. Rekisterinpitäjän mukaan se ei hyödyntänyt sijaintia koskevaa tietoa millään tavalla ja työajan seuranta olisin voitu saadun selvityksen perusteella suorittaa tarvittaessa myös ilman sijaintitiedon käsittelyä.   

Päätöksessä todettiin, että sijaintitietojen kerääminen oli ollut työelämän tietosuojalain tarpeellisuusvaatimuksen vastaista. Pelkästään se seikka, että työaikaa koskevien leimausten tekeminen ei onnistunut sovelluksessa ilman sijaintitietojen käsittelyä, ei tehnyt niiden käsittelystä välittömästi tarpeellista siten kuin työelämän tietosuojalaissa säädetään. Koska käsittely ei ollut tarpeellista työelämän tietosuojalain nojalla, sitä ei voitu pitää tarpeellisena ja lainmukaisena myöskään yleisen tietosuoja-asetuksen nojalla.  

Ennakkotapauksia Euroopasta 

Terho Nevasalo kävi puheenvuorossaan läpi Irlannin tietosuojaviranomaisen luottotietoyhtiölle Irish Credit Bureaulle antamaa seuraamusmaksua. Asiassa oli kyse ohjelmointivirheen aiheuttamasta tietoturvaloukkauksesta.  

Irlannin tietosuojaviranomainen katsoi ratkaisussaan, että yritys ei ollut toteuttanut riittäviä toimenpiteitä tietojen täsmällisyyden varmistamiseksi.  

Toinen Nevasalon esittelemä tapaus koski ruokalähettiyhtiö Deliveroota. Italian tietosuojaviranomainen oli antanut yritykselle seuraamusmaksun muun muassa automaattista päätöksentekoa ja rekisteröityjen informointia koskevista rikkomuksista.  

Tietosuojavaltuuteun toimiston, TIEKEn ja EU:n logot

Tämän julkaisun sisältö edustaa vain kirjoittajan näkemyksiä ja tekijä on niistä yksin vastuussa. Euroopan komissio ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämän aineiston käytöstä.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä
Digikyvykkyys

Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.

Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Hanna Vuohelainen
Digikyvykkyys
Yksilön rooli teknologian murroksessa – miten vaikutat omaan tulevaisuuteesi?
Digikyvykkyys

Yksilön rooli teknologian murroksessa – miten vaikutat omaan tulevaisuuteesi?

Teknologian nopea kehitys muuttaa työtä ja arkea kiihtyvällä tahdilla. Muutos ei kosketa vain tekniikkaa, vaan vaikuttaa suoraan jokaisen toimintamahdollisuuksiin.

Miten yksilö voi säilyttää toimijuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa tässä teknologian murroksessa? Kysymys on entistä ajankohtaisempi tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden mullistaessa toimintaympäristöämme.

Viestintätoimisto Aivela
Datatalous
Euroopan teknologiariippuvuus ratkeaa vain maiden tiiviillä yhteistyöllä
Datatalous

Euroopan teknologiariippuvuus ratkeaa vain maiden tiiviillä yhteistyöllä

Euroopan teknologiariippuvuus amerikkalaisyrityksistä vaatii uutta ajattelua ja yhteistyötä. Suomella on jo vahva asema tekoälyosaamisessa ja suurteholaskennassa, mutta erityisesti pk-yritysten aktivointi digitalisaatiossa on avainasemassa kilpailukyvyn kehittämisessä. Menestys edellyttää julkisen sektorin, yritysten ja tutkijoiden tiivistä yhteistyötä sekä uudenlaisia toimintamalleja.

Viestintätoimisto Aivela