Onko digitalisaatio ympäristölle uhka vai mahdollisuus?
Uutta osaamista

Kuva: Miikka Pirinen

Onko digitalisaatio ympäristölle uhka vai mahdollisuus?

Digitalisaatiolle asetetaan kovia odotuksia kiertotalouteen siirtymisessä ja päästöjen vähentämisessä. Kokonaisuus on kuitenkin monimutkainen, ja tietoa tarvitaan lisää.

Digitalisaatiolle asetetaan kovia odotuksia kiertotalouteen siirtymisessä ja päästöjen vähentämisessä. Kokonaisuus on kuitenkin monimutkainen, ja tietoa tarvitaan lisää.

Koronakriisi on vauhdittanut digiloikkaa suomalaisilla työpaikoilla ja kodeissa. Toistuvat Teams-palaverit, vanhat kädet ja Netflix-vinkit ovat olleet vuoden vakiopuheenaiheita.

Digitaalisten palvelujen käytön ympäristövaikutuksesta on puhuttu vähemmän. Etätyö on tuonut mukanaan ympäristöhyötyjä, mutta digiloikka on vauhdittanut myös digitalisaatiota, joka ei aiheuta ympäristöhyötyjä, vaan kuormittaa ympäristöä.

Vastauksia kaivataan seuraaviin viiteen kysymykseen.

1. Miten ICT-infrastruktuuri vaikuttaa energiankulutukseen?

Digiloikka lisää datan kulutusta ja uusien digitaalisten palveluiden määrää. Kasvu näkyy sekä tietoliikenneverkoissa siirretyn että datakeskuksissa säilytetyn ja prosessoidun datan määrissä. Samalla kasvaa sähkön kulutus, mutta miten paljon?

2. Mitä informaatiosektorin tuotanto- ja arvoketjuista oikeastaan tiedetään?

Suomalaiskuluttajan surffailun voi näkyä datakeskuksessa toisella puolella maailmaa. Tällä hetkellä ei tiedetä edes sitä, miten suuri osa suomalaisten kulutuksesta ja siihen liittyvistä ympäristövaikutuksista ulkoistetaan maamme rajojen ulkopuolelle.

3. Riittävätkö arvokkaat luonnonvarat laitteiden määrän lisääntyessä?

Älypuhelimesta löytyy keskimäärin 180 grammaa erilaisia materiaaleja ja 70 eri alkuainetta. Materiaalit eivät päädy hyötykäyttöön, sillä elektroniikkajäte on maailman nopeimmin kasvava jätelaji ja sen määrä kasvaa 7 prosenttia vuodessa. Tällä hetkellä vain 17 prosenttia maailmassa tuotetusta elektroniikkajätteestä kierrätetään asianmukaisesti.

Tähän kysymykseen osaamme siis jo vastata: luonnonvarat eivät riitä nykymenolla. Kiertotalous tarjoaa ratkaisuja.

4. Osaammeko arvioida ICT:n hiilikädenjälkeä ja hiilijalanjälkeä?

ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutusten arviointi, vertailu ja kehityksen seuraaminen on haastavaa, koska arvioinnissa tarvittavia tietoja ei ole tällä hetkellä saatavilla.

5. Riittääkö puhdas sähkö?

Internet-liikenne kasvaa, samoin laitteiden määrä. Mitä enemmän sähkönkulutus maailmassa kasvaa, sitä haasteellisempaa on kaiken tarvittavan sähkön tuottaminen päästöttömästi. Aurinkopaneelien ja tuulivoimaloiden valmistamiseen tarvitaan myös kriittisiä ja arvokkaita metalleja.

Näitä kysymyksiä puidaan Tietoyhteiskunta-akatemian keskustelussa ”Onko digitalisaatio ympäristölle uhka vai mahdollisuus?”. Pohjustusta aiheeseen voit lukea Sitran sivuilta >>

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
ViDA – EU:n arvonlisäverotuksen digiloikka
Digitaalinen taloushallinto

ViDA – EU:n arvonlisäverotuksen digiloikka

Euroopan unionin arvonlisäverojärjestelmä on siirtymässä kohti digiaikaa. ViDA (VAT in the Digital Age) -uudistus tuo mukanaan merkittäviä muutoksia, joiden tavoitteena on modernisoida ALV-käytäntöjä ja yhtenäistää sähköinen laskutus, jolloin reaaliaikainen raportointi koko EU:n alueella paranee. Uudistuksella halutaan myös vähentää ALV-petoksia, edistää talousdatan reaaliaikaista seurantaa sekä keventää yritysten hallinnollista taakkaa pitkällä aikavälillä erityisesti rajat ylittävässä kaupassa.

Nina From
Digikyvykkyys
Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!
Digikyvykkyys

Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen.

Nina From
Vastuullisuus
Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?
Vastuullisuus

Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?

Kestävyyssiirtymän toteuttaminen edellyttää laajaa, poikkitieteellistä, ja sektorirajat ylittävää systeemitason muutosta ja uudenlaista osaamista. Kiertotalous on yksi ratkaisuista ylikuluttavan lineaaritalouden vaihtoehdoksi. Yhteiskunnan kaikilla sektoreilla tarvitaan kiertotalousosaamista ja mittareita osaamisen tunnistamiseen, jotta saadaan kuva siitä, kuinka pitkällä siirtymässä kohti kestävää kiertotaloutta ollaan.

Nani Pajunen ja Merja Sjöblom