TIEKEn hallituksen puheenjohtajaksi Demos Helsingin Johannes Anttila 
Elämää tietoyhteiskunnassa

TIEKEn hallituksen puheenjohtajaksi Demos Helsingin Johannes Anttila 

TIEKEn jäsenistön syyskokouksessa valittiin uuden puheenjohtajan lisäksi hallituksen jäseniksi Laura Ylä-Sulkava Business Finlandilta ja apulaisprofessori Kimmo Karhu Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitokselta. Uudet jäsenet vahvistavat hallitusta henkilöstön osaamisen kehittämiseen sekä data- ja alustatalouteen liittyvällä osaamisellaan.

TIEKEn hallituksen uusi puheenjohtaja Johannes Anttila on toiminut jo vuoden 2022 hallituksen varsinaisena jäsenenä. Hänen lisäkseen hallituksessa jatkavat Juhani Heikka (Istekki), Risto Holmala (SOK), Mika Honkanen (Digi- ja väestotietovirasto), Jan Juslén (Väylävirasto), Heidi Kock (Haaga-Helia ammattikorkeakoulu), Joonas Mikkilä (Suomen Yrittäjät) ja Minna Vakkilainen (Kesko).
 
Erovuorossa ollut Ilkka Lakaniemi (Aalto-yliopisto) jätti tehtävänsä hallituksen puheenjohtajana. Suuret kiitokset Ilkalle panoksesta TIEKEn eteen kuluneiden vuosien aikana! Ilkan ajatuksiin tietoyhteiskuntakehityksestä voit tutustua TIEKEn 40-vuotisjuhlajulkaisun haastattelussa.

Muina erovuoroisina paikastaan luopuivat hallituksen jäsenet Marianna Saarinen (CGI Suomi) ja Mervi Ylitalo sekä häntä sijaistanut Kim Katainen (Työväen Sivistysliitto TSL). TIEKE kiittää myös Mariannaa, Merviä ja Kimiä yhteistyöstä digikyvykkään, vastuullisen ja ihmisläheisen tietoyhteiskunnan eteen.  

Tutustu puheenjohtajaan ja uusiin hallituksen jäseniin 

Johannes Anttila (VTM) on vanhempi asiantuntija ja hallituksen jäsen ajatushautomo Demos Helsingissä. Työssään hän keskittyy erityisesti teknologioiden yhteiskunnallisiin vaikutuksiin, teknologiapolitiikkaan, digitaaliseen hallintoon sekä uudenlaisiin teknologian hallinta- ja regulaatiomalleihin. Edistääkseen reilua ja kestävää teknologiapolitiikka ja teknologian kehitystä Johannes on työskennellyt niin eri maiden ministeriöiden, maailman suurimpien teknologiayhtiöiden, eurooppalaisen tutkijakentän kuin YK- järjestöjen kanssa.  

“Teknologinen kehitys, yhteiskunnan vihreä ja digitaalinen kaksoissiirtymä sekä laajasti tietopolitiikka ja datatalous ovat koko suomalaisen ja eurooppalaisten yhteiskuntien kehityksen keskiössä tulevina vuosina. TIEKEllä on keskeinen rooli tässä muutoksessa – haluamme rakentaa kestävää, ihmisläheistä, uudistuvaa ja kilpailukykyistä tietoyhteiskuntaa”, Joonas sanoo.

Johanneksen puheenjohtajakauteen kuuluu esimerkiksi uuden TIEKEn strategian lanseeraus vuosille 2023–2025. ”Odotan innolla, että pääsen puheenjohtajana kuuntelemaan, keskustelemaan ja käärimään hihat yhdessä TIEKEn jäsenten sekä koko TIEKEn porukan kanssa yhteisen tavoitteen eteen. Toivon, että voimme yhdessä rakentaa entistä keskustelevamman ja kunnianhimoisen TIEKEn – suomalaisen ja eurooppalaisen vaikuttajan, verkottajan ja vauhdittajan.” 

Johannes Anttila (vas.), Laura Ylä-Sulkava ja Kimmo Karhu.

Laura Ylä-Sulkava on Business Finlandin henkilöstöjohtaja, joka on vastuussa myös organisaationsa digitalisaation edistämisen työstä yhdessä IT- ja kehitysyksikön kanssa. Laura on työskennellyt HR-johdossa myös muun muassa TietoEvryssä ja Tekesissä. Kansainvälisen HR-johtamisen ja muutosjohtamisen ammattilainen on kokenut organisaatiokulttuurin rakentaja ja uskoo aitoon kohtaamiseen, avoimuuteen ja iloon.  
 
TIEKEn hallitustyöskentelyltä Laura odottaa avointa keskustelua, raikkaita ideoita ja lisäarvon tuottamista tiekeläisille.  

Kimmo Karhu on Aalto-yliopiston tuotantotalouden laitoksen Strateginen johtaminen, teknologia ja innovaatio -apulaisprofessori. Hän on tutkinut esimerkiksi alustataloutta ja -strategioita sekä niihin liittyvän markkinadynamiikan matemaattista mallinnusta. Kimmo on toiminut muun muassa Helsingin kaupungin tiedolla johtamisen päällikkönä 2020–2021, jossa hän vastasi kaupungin datastrategian toimeenpanosta.   
 
TIEKEn hallitustyöskentelyssä Kimmo on kiinnostunut edistämään erityisesti sitä, miten alustataloutta voisi valjastaa digitalouden ulkopuolella suomalaisen teollisuuden ja yhteiskunnan käyttöön. Lisäksi Kimmo on kiinnostunut nostamaan esiin kvanttilaskennan roolia, jonka hyödyntämiskohteista ja vaikutuksista digitalisaatiokehitykselle tulisi pohtia etupainotteisesti.

Lue seuraavaksi