Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita
Digitaalinen taloushallinto

Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita

Arvonlisäverokanta muuttuu Suomessa 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Tämä muutos vaikuttaa merkittävästi talous- ja palkkahallintoon osana hallituksen toimenpiteitä valtion talouden vakauttamiseksi. Erityisesti muutos kohdistuu taloushallinto- ja laskutusjärjestelmiin, mikä aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita.

TIEKE ja Taloushallintoliitto tekivät kyselyn alan ohjelmistotaloille selvittääkseen, kuinka valmiita ne ovat käsittelemään arvonlisäveroa desimaalin tarkkuudella. Vaikka kysymys voi vaikuttaa vähäpätöiseltä, se saattaa paljastaa yllättäviä ongelmia laajoissa järjestelmissä.

Valmius muutokseen

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 % ilmoitti, että heidän järjestelmänsä ovat jo valmiita käsittelemään arvonlisäveroa desimaalilukuna. Loput 30 % arvioi, että muutos onnistuu kesän aikana tai viimeistään syksyllä, riippuen lainsäätäjän asettamasta aikataulusta.

Haasteet rajapinnoissa ja integraatiossa

Datan siirto järjestelmien välillä on edelleen epäselvä. Vain 15 yritystä ilmoitti, että tilanne on kunnossa, 13 ei ollut vielä selvittänyt tilannetta ja 13 raportoi haasteita.

Monissa rajapinnoissa arvonlisävero on oletuksena kokonaisluku, ja desimaalierotin (piste vs. pilkku) aiheuttaa ongelmia. Taloushallinnon ohjelmien raporteissa tietokentät ovat kokonaislukuja, mikä vaatii päivityksiä.

Ohjelmistotalojen toiveet

Ohjelmistotalot korostavat lainsäätäjien puolelta aikataulutuksen ja tiedottamisen tärkeyttä. Muutoksen onnistunut toteutus vaatii huolellista valmistelua ja riittävää aikaa.

Kysely lähetettiin 132 ohjelmistotalolle, joista 47 vastasi.

Lisätietoja:

  • digivirittäjä Timo Simell, +358 43 820 0952, timo.simell@tieke.fi

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?
Tekoäly ja datatalous

Datakeskusten hyödyt eivät synny automaattisesti – Mitä datakeskukset mahdollistavat ja mitä niiltä tulee edellyttää?

Datakeskuksista käydään Suomessa vilkasta keskustelua, eikä syyttä. Ne kuluttavat energiaa, vaikuttavat paikalliseen ympäristöön ja ovat merkittäviä investointeja. Samalla ne muodostavat perustan tekoälylle, pilvipalveluille, datataloudelle ja digitaalisille palveluille, joista yhteiskunta on yhä riippuvaisempi. Datakeskukset nähdään myös osana kriittistä digitaalista infrastruktuuria.

Tekoäly ja datatalous
Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille
Tekoäly ja datatalous

Tekoälystä satelliitteihin – Teknologian kaksoiskäytöstä uusia mahdollisuuksia yrityksille

Muuttunut turvallisuusympäristö avaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia yrityksille, joiden teknologia palvelee kaupallisten ratkaisujen lisäksi myös yhteiskunnan resilienssiä ja puolustusta. Lupaavia näkymiä löytyy niin tekoälyssä, sensoreissa, autonomisessa liikkumisessa kuin energiatehokkuudessa.

Digikyvykkyys
Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta
Digikyvykkyys

Osaamista ei voi johtaa, jos sitä ei tunnisteta

Organisaation osaaminen ei aina näy tutkinnoissa, tehtävänimikkeissä tai henkilöstöjärjestelmissä. Osaamista kertyy työtehtävissä ja projekteissa, mutta myös koulutuksissa, vapaaehtoistyössä, harrastuksissa ja monissa muissa tilanteissa työelämän ulkopuolella. Kun tämä osaaminen tunnistetaan ja tehdään näkyväksi, organisaatio saa käyttöönsä kyvykkyyksiä, jotka muuten saattaisivat jäädä hyödyntämättä.

Marko Silventoinen