Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita
Digitaalinen taloushallinto

Desimaaliluvun käyttöönotto arvonlisäverokannassa aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita

Arvonlisäverokanta muuttuu Suomessa 25,5 prosenttiin 1.9.2024. Tämä muutos vaikuttaa merkittävästi talous- ja palkkahallintoon osana hallituksen toimenpiteitä valtion talouden vakauttamiseksi. Erityisesti muutos kohdistuu taloushallinto- ja laskutusjärjestelmiin, mikä aiheuttaa ohjelmistotaloille päivityshaasteita.

TIEKE ja Taloushallintoliitto tekivät kyselyn alan ohjelmistotaloille selvittääkseen, kuinka valmiita ne ovat käsittelemään arvonlisäveroa desimaalin tarkkuudella. Vaikka kysymys voi vaikuttaa vähäpätöiseltä, se saattaa paljastaa yllättäviä ongelmia laajoissa järjestelmissä.

Valmius muutokseen

Kyselyyn vastanneista yrityksistä 70 % ilmoitti, että heidän järjestelmänsä ovat jo valmiita käsittelemään arvonlisäveroa desimaalilukuna. Loput 30 % arvioi, että muutos onnistuu kesän aikana tai viimeistään syksyllä, riippuen lainsäätäjän asettamasta aikataulusta.

Haasteet rajapinnoissa ja integraatiossa

Datan siirto järjestelmien välillä on edelleen epäselvä. Vain 15 yritystä ilmoitti, että tilanne on kunnossa, 13 ei ollut vielä selvittänyt tilannetta ja 13 raportoi haasteita.

Monissa rajapinnoissa arvonlisävero on oletuksena kokonaisluku, ja desimaalierotin (piste vs. pilkku) aiheuttaa ongelmia. Taloushallinnon ohjelmien raporteissa tietokentät ovat kokonaislukuja, mikä vaatii päivityksiä.

Ohjelmistotalojen toiveet

Ohjelmistotalot korostavat lainsäätäjien puolelta aikataulutuksen ja tiedottamisen tärkeyttä. Muutoksen onnistunut toteutus vaatii huolellista valmistelua ja riittävää aikaa.

Kysely lähetettiin 132 ohjelmistotalolle, joista 47 vastasi.

Lisätietoja:

  • digivirittäjä Timo Simell, +358 43 820 0952, timo.simell@tieke.fi

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Agenttinen AI tuo kilpailuetua – jos yrityksen data ja prosessit ovat kunnossa
Tekoäly ja datatalous

Agenttinen AI tuo kilpailuetua – jos yrityksen data ja prosessit ovat kunnossa

Agenttinen tekoäly ei vain neuvo ja keskustele, vaan se suorittaa yrityksen järjestelmissä tehtäviä itsenäisesti. Yleiset kielimallit ovat tekoälyn jokamiesluokkaa. Kilpailuetu haetaan yhdistämällä yrityksen oma data, prosessit ja tekoäly.

Tekoäly ja datatalous
Kuka hyötyy, kun data liikkuu? Opit yhden käyttötapauksen arvoanalyysistä
Tekoäly ja datatalous

Kuka hyötyy, kun data liikkuu? Opit yhden käyttötapauksen arvoanalyysistä

Datan jakaminen voi tehostaa toimitusketjun toimintaa ja avata uusia liiketoimintamahdollisuuksia, mutta hyödyt, kustannukset ja riskit eivät jakaudu toimijoiden kesken tasaisesti. DataVa-hankkeessa toteutettu arvoanalyysi avaa valmistavan teollisuuden käytännön esimerkin kautta, miten mahdollisuuksia, riskejä ja kannustimia kannattaa arvioida ennen investointipäätöksiä.

Viivi Lähteenoja
Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT