Digitaalinen vastuullisuus on riskienhallintaa – ja hyvää bisnestä 
Vastuullisuus

Digitaalinen vastuullisuus on riskienhallintaa – ja hyvää bisnestä 

Digitalisaatio vaatii IT-yrityksiltä uudenlaista vastuullisuutta, vihreää koodia ja kyberturvallisuutta. TIEKE edistää vastuullista ICT-kehitystä digitalisoituvassa yhteiskunnassa. Minna Kröger Elisalta ja Janne Kalliola Exovelta avasivat TIEKElle näkemyksiään vastuullisuudesta tänään ja huomenna.

Digitalisoituvassa yhteiskunnassa ICT-toimiala on ratkaisu moniin ympäristöongelmiin. IT-kehitys ja ohjelmistot ovat mahdollistaneet monilla toimialoilla huiman tuottavuusloikan ja ympäristöparannuksen, jota kutsutaan hiilikädenjäljeksi. IT-alan positiivinen hiilikädenjälki on vähentänyt huimasti päästöjä, matkustamisen tarvetta tai vaikkapa paperin kulutusta. ICT-ala on kuitenkin myös osa ongelmaa.  

”Bitit eivät kuitenkaan ole mikään rajaton resurssi. Tarvitaan sähköä ja laitteita, jotka pyörittävät ohjelmistoja”, Elisan yritysvastuujohtaja Minna Kröger toteaa.  

Arviot ICT-alan osuudesta koko maailman sähkönkulutuksesta vaihtelevat neljästä kymmeneen prosenttiin.  

”ICT:n osuus globaaleista hiilidioksidipäästöistä on arviolta 3 prosenttia. Se tarkoittaa yli 1,5 miljardin tonnin hiilidioksidipäästöjä vuodessa. Se on aivan mieletön luku, sanoo ohjelmistoyritys Exoven kasvujohtaja Janne Kalliola

Ohjelmistoyrittäjä Kalliola havahtui pohtimaan alansa ympäristövastuuta jo vuosia sitten. Yhä enemmän asioita tehdään koodilla, mutta samalla ohjelmistoista on tullut teollisuudenala, jonka energiankulutus ja päästöt osoittavat yläviistoon.  

”Moni asia tehdään valitettavan tehottomasti”, Kalliola toteaa. 

Sitä mukaa kun ohjelmointiympäristöjen rajoitteet ovat poistuneet ja laskentateho kasvanut, on ohjelmistojen laatu aikojen saatossa heikentynyt. Se näkyy turhana energiakulutuksena.

Yritysvastuun edelläkävijä 

140-vuotiaan Elisan verkkosivuja selatessa ei voi olla törmäämättä sanaan vastuullisuus. Yritysvastuujohtajan ylpeydenaihe on se, että Elisasta tuli yli kymmenen vuoden työn tuloksena vuonna 2020 hiilineutraali yritys. Yritys kierrättää konesalien hukkalämmön hyötykäyttöön, käyttää vain uusiutuvaa sähköä ja leikkaa verkkojensa energiankulutusta. 

”Olemme vuodesta 2016 parantaneet energiatehokkuutta Suomen mobiiliverkoissamme 78 prosenttia”, Minna Kröger kertoo.  

Ilmastotavoitteet ovat vain yksi puoli Elisan vastuullisuustyöstä. Minna Kröger puhuu pitkään yrityksen digitaalisesta vastuusta. 

”Elisalla digitaalisen vastuun tärkeät peruspilarit ovat ihmisten yksityisyyden turvaaminen ja kyberturvallisuudesta huolehtiminen. Se on meille tärkeää, koska olemme aivan ytimessä luomassa digitaalista tulevaisuutta”, Kröger kertoo.  

”Asiakkaat haluavat nykyisin varmistaa, että heidän hankkimansa digitaaliset tuotteet ja palvelut on tuotettu vastuullisesti”, Elisan yritysvastuujohtaja Minna Kröger kertoo.

Esimerkiksi korona-aikaan Suomi loisti kansainvälisissä tilastoissa yhtenä maista, joissa menetettiin vähiten työpäiviä pandemian takia. Avainasemassa olivat toimivat tietoverkot. 

”Meillä pystyttiin siirtymään etätöihin, kun yhteydet toimivat”, Kröger kertoo.  

Kröger muistuttaa, että datan avulla voidaan ratkoa monia sosiaalisen ja kestävän kehityksen haasteita. Esimerkiksi operaattorien anonymisoitu matkapuhelinten sijaintidata on kullanarvoista niin koronaviruksen leviämisen tutkijoille kuin liikennesuunnittelijoille.  

Toisaalta datan hyödyntäminen tuo mukanaan suuren vastuun.  

”Kun me käytämme dataa, ovat yksilön oikeudet keskeisiä. Jos dataa käytetään päätöksenteossa, hallinnon pitää olla läpinäkyvää.” 

Elisa onkin laajentanut eettisiä periaatteitaan koskemaan myös dataa. Yrityksen datan ja tekoälyn eettiset periaatteet velvoittavat käyttämään dataa niin, että se ”tehostaa myönteisiä sosiaalisia muutoksia sekä kestävää ja ekologista vastuullisuutta”. Jos dataa käsittelee tekoäly, pitää järjestelmien olla reiluja ja ketään syrjimättömiä. 


Minna Kröger kertoo lisää Elisan vastuullisuustyöstä TIEKEn Suuntana digikyvykäs ja vastuullinen Suomi -tilaisuudessa 8.2.2023.

Vihreä koodi alkutaipaleella 

Miksi vastuullisuudesta on tullut asia, jota yksikään ICT-yritys ei enää voi sivuuttaa? 

”Digitaalinen vastuullisuus on yritykselle tietenkin riskienhallintaa, mutta ennen kaikkea mahdollisuus. Kantamalla digitaalista vastuuta syntyy parempaa liiketoimintaa”, toteaa Minna Kröger.  

”Paras aika taklata ilmastonmuutos oli 1980-luvulla. Toiseksi paras aika on nyt”, sanoo Janne Kalliola.  

”Paras aika taklata ilmastonmuutos oli 1980-luvulla. Toiseksi paras aika on nyt.”

Janne Kalliola

Esimerkiksi ohjelmistoalan ilmastotyössä ollaan vielä alkutaipaleella. Kalliola vertaa nykyistä ohjelmistotuotantoa pikamuotiin, jonka senkin haitallisiin ympäristövaikutuksiin on vasta herätty. Kalliolan kirjoittaman Vihreä koodi -kirjan perushavainto on, että nykyisin koodia tehdään nopeasti, ei nopeaksi.  

Tilanne oli toinen 1980-luvulla, kun Kalliola aloitti ohjelmoinnin VIC 20:llä. 

”Pakko oli paras opettaja. Tuolloin oli pakko tehdä napakkaa koodia, koska laitteet olivat niin tehottomia.” 

Koodi oli pakosta vihreää, sillä koodin tehokkuus merkitsee myös pientä energiankulutusta. Nykyohjelmistot taas ovat raskaita, koska sovellusten tehokkuuteen ei ole aikoihin tarvinnut kiinnittää erityistä huomiota. Pilvipalveluista voi hankkia rajattomasti laskentakapasiteettia kohtuukustannuksin ja verkossa riittää siirtokapasiteettia.  

Vihreä koodi -kirjaan on koottu käytännön neuvot koodaajille, ohjelmistojen suunnittelijoille ja ostajille taisteluun höttöistä ja energiasyöppöä ohjelmointia vastaan. 

Vihreä koodi -kirjan kirjoittaja, Exoven kasvujohtaja Janne Kalliola toivoo, että ostajat suosisivat hiiliviisaita digikumppaneita.

Ohjelmistohankinnoissa vastuullisuuskriteerit loistavat edelleen poissaolollaan. Kalliola kertoo törmänneensä urallaan vain kahteen tarjouspyyntöön, jossa oli huomioitu koodin ekologisuus. 

”Ne pitäisi ottaa mukaan, joko keppinä tai porkkanana.” 

Ohjelmistojen ostajat ja kehittäjät voivat myös tehdä yhdessä merkittäviä ympäristötekoja keskittymällä ohjelmistojen hiilikädenjälkeen.  

”Jos softa vähentää vaikkapa teräsvalssaamon energiankulutusta prosentilla, sillä on suuri vaikutus”, Kalliola toteaa.  

Energiaa säästävät ohjelmistot ovat myös hyvää liiketoimintaa. Elisa myy esimerkiksi IES (Intelligent Energy Saver) –koneoppimisen ratkaisua, joka vähentää teleoperaattoreiden verkon energiankäyttöä ja päästöjä 14 prosenttia.  Exove on kaupallistanut yhdessä kumppaninsa kanssa hiilineutraalin webbipalvelupaketin, jossa sekä ohjelmistotuotanto että palvelun hostaus on hiilineutraalia.  

Janne Kalliola ja MyData-yhteisön hallituksen puheenjohtaja Viivi Lähteenoja pohtivat digitaalisen vastuullisuuden eri puolia TIEKEn ICT -projektipäällikkö Antti Sipilän kanssa.

Kohti reilua tietoyhteiskuntaa 

Mutta millaiselta näyttää tulevaisuuden vastuullinen tietoyhteiskunta, johon olemme matkalla? 

”Voisi sanoa, että se käyttää energiaa vain silloin, kun se tuottaa arvoa”, Janne Kalliola pohtii.  

Esimerkiksi nykyinen verkkomainonta haukkaa internetin sähkönkäytöstä jopa 10 prosentin siivun, ja kryptovaluuttojen louhinnan hiilijalanjälki on sekin huima. 

Reilu tietoyhteiskunta myös suojelee heikompaa osapuolta eli yksittäistä ihmistä.  

”Yritysten pitää olla avoimia tarkoitusperissään, esimerkiksi kertoa käyttäjille ymmärrettävästi, että käytämme dataasi näihin kolmeen asiaan”, Kalliola sanoo.  

Myös Minna Krögerin toiveissa on ihmisläheinen digitaalinen yhteiskunta, jossa jokainen pääsee osallistumaan ja tuomaan oman panoksensa. 

”Me haluamme olla luomassa oikeudenmukaista ja osallistavaa yhteiskuntaa, jossa digitaalisia palveluja voi käyttää ilman huolta yksityisyyden menettämisestä tai kyberhyökkäyksistä”, Minna Kröger toteaa.  

TIEKE perusti vuonna 2022 Green ICT -ekosysteemin. Uudenmaan liiton koordinoimasta REACT-EU-rahastosta rahoitettu verkosto edistää kestävää ICT-kehitystä ja kiertotaloutta ilmastonmuutoksen ja luontokadon vaikutusten torjumiseksi. Kalliola tervehtii ilolla TIEKEn hanketta koko ekosysteemin osaamistason nostamiseksi. Hänen toiveensa on nostaa Suomi alan edelläkävijäksi. Esimerkiksi julkishallinto voisi vaatia omissa ohjelmistohankinnoissaan vihreää koodia.  

”Tämän TIEKE voisi ottaa yhdeksi tavoitteeksi, muuttaa julkisen sektorin hankintakriteerejä vihreämpään suuntaan.” 

Tähän TIEKE on jo tarttunut käynnissä olevassa MitViDi-hankkeessa. Se luo mittareita nykyistä kestävämpiin julkisen sektorin ICT-hankintoihin.  

Myös Minna Kröger toivoo TIEKEltä aktiivista roolia ICT-alan vastuullisuusasioissa.  

”TIEKE voi näyttää suuntaa, tuoda asiantuntijoita kertomaan mitä voi tehdä, jakaa tietoa ja nostaa ymmärrystä.” 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Näytä, mitä osaat: Digitaalinen osaamismerkistö tekee osaamisesta näkyvää
Digikyvykkyys

Näytä, mitä osaat: Digitaalinen osaamismerkistö tekee osaamisesta näkyvää

Teknologian kehitys vaatii jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. TIEKEn ylläpitämä valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa käytännöllisen välineen digitaitojen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Se auttaa yksilöitä urasuunnittelussa ja yrityksiä henkilöstön osaamisen tunnistamisessa.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa
Digikyvykkyys

Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa

Digitalisaatiokehityksen nopea tahti korostaa, kuinka tärkeää on oppia jatkuvasti uusia taitoja ja tunnistaa osaaminen. Osaamisen tunnistaminen vaatii strategista ajattelua, osaamista koskevaa dataa, konkreettisia käytännön työkaluja ja yhteistyötä. Hyviä esimerkkejä osaamisen tunnistamisen malleista ja työkaluista ovat osaamismerkit, data-avaruudet ja digikompassi.

Viestintätoimisto Aivela
Vastuullisuus
Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?
Vastuullisuus

Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?

Vastuullisuusraportointi ja vastuullisuusdata ovat olennainen osa organisaation liiketoiminnan kehittämistä ja sen vaikutusten arvioimista yhteiskunnassa. Vuosi 2024 on lainsäädännöllisesti merkittävä vastuullisuusraportoinnin kannalta, sillä uusi CSRD-direktiivi velvoittaa organisaatioita vastuullisuutensa raportointiin.

Suvi Alatalo