Julkishankkijoiden näkökulmia kestävään ICT:hen
Digitaaliset prosessit

Julkishankkijoiden näkökulmia kestävään ICT:hen

Haastattelemamme julkisen sektorin asiantuntijat ovat motivoituneita tekemään ilmasto- ja ympäristöystävällisiä ICT-hankintoja. He tarvitsevat kuitenkin lisää konkreettista tukea.

MitViDi-hankkeen blogeissa asiantuntijat avaavat digilaitteiden ja -päästöjen mittaamiseen liittyviä kysymyksiä ja kertovat työkaluista, joita kehitetään vihreämpien digihankintojen tekemisen tueksi.

MitViDi-hankkeessa selvitimme kevään 2022 aikana, miten julkiset hankintayksiköt huomioivat ilmasto- ja ympäristövaikutuksia ohjelmistohankinnoissaan. Haastattelimme neljää julkista hankintayksikköä ja kahta kilpailuttamisessa avustavaa organisaatiota. Kaikki haastatellut henkilöt olivat kilpailuttamisen tai ohjelmistohankintojen asiantuntijoita. Hyödynnämme haastatteluja kehittäessämme sähköistä työkalua, jonka avulla julkisen sektorin hankkijat voivat arvioida ohjelmistohankintojen kestävyyttä.

Haastatteluiden perusteella voi todeta, että ICT-ala suhtautuu omiin ilmasto- ja ympäristövaikutuksiinsa vakavasti ja on innokas vähentämään päästöjään. Toisaalta ICT-hankintojen ammattilaisilla näyttäisi olevan vielä käytössään kovin rajallisesti tietoa, tukea ja työkaluja, jotta he voisivat huomioida kestävyyden julkisten ohjelmistohankintojen vaatimuksissa.

Ohjelmistohankintojen nykytilasta

Pyysimme haastateltavia kuvailemaan ohjelmistohankintaprosessejaan ja sitä, minkälaisia vaatimuksia he hankintoihin haastatteluhetkellä sovelsivat. Haastateltavien mukaan julkisissa ohjelmistohankinnoissa valitaan yhä useammin toimittajan tarjoama pilvipalvelu sen sijaan, että ohjelmistot olisivat ostajan omalla palvelimella. Toinen kehityssuunta koski haastattelujen mukaan sitä, että itse ohjelmistohankinnoista siirrytään kokonaispalveluhankintaan, eli ohjelmisto palveluna -ratkaisuihin. Vastuu ohjelmiston toiminnasta lankeaa siis yhä enemmän toimittajan harteille ostajan nauttiessa ohjelmiston toiminnallisuuksista ja palvelusta. Ohjelmistohankintojen määräävinä vaatimuksina saatetaan nähdä toiminnallisuuksien ja käytettävyyden ohella hinta ja käyttökustannukset.

Toisaalta julkiset ohjelmistohankinnat ovat usein monimutkaisia ja pitkiä prosesseja, joita koskevat monenlaiset vaatimukset. Nämä vaatimukset voivat koskea esimerkiksi tietoturvan, tietosuojan tai saavutettavuuden riittävää huomioimista. Ohjelmistohankintojen kilpailutusprosessit kestävät usein kauan, esimerkiksi yli vuoden, ja niiden vaatimusmäärittely koetaan vaativana tehtävänä. Kuten eräs haastateltava nosti esille, kehittyy ICT-ala nopeasti ja ICT-hankinnoilla on tärkeä rooli organisaatioiden toiminnan uudistamisessa ja tehostamisessa. ICT-hankintoihin kohdistuu siis monenlaisia vaatimuksia, jotka luovat painetta prosessien onnistumiselle. 

Mitä julkiset hankkijat ovat tehneet huomioidakseen ICT-hankintojen ilmasto- ja ympäristövaikutukset?

ICT-alan kestävyyttä voi tarkastella monesta eri näkökulmasta, kuten taloudellisesta, sosiaalisesta ja ekologisesta. Toisaalta voidaan tarkastella käytettävien laitteiden kuten tietokoneiden, ohjelmistojen, konesalipalveluiden tai verkkoyhteyksien kestävyyttä. Myös palveluntarjoajan oma vastuullisuustyö aina yksittäisen koodarin vaikutuksiin voidaan ottaa huomioon alan kestävyyttä tarkasteltaessa. MitViDi-hankkeessa kestävyyden teemaa on rajattu koskemaan erityisesti ohjelmistojen käytöstä aiheutuvia ilmastovaikutuksia. Tuloksia tarkastellessa tulee kuitenkin muistaa ohjelmistojen kytkökset ICT-alan kaikkiin osa-alueisiin.

Haastattelujen perusteella hankkijoilla näyttäisi olevan eniten kokemusta tarjouspyynnöistä, joissa tarjoajia pyydetään kuvailemaan, kuinka he itse toimivat ympäristön kannalta vastuullisesti. Toimittajia on esimerkiksi pyydetty toimittamaan osana tarjousasiakirjoja selvityksiä siitä, miten he ottavat ympäristöasiat huomioon yrityksen toiminnassa. Hankintayksiköillä on myös kokemusta erilaisten ympäristö- ja johtamissertifikaattien vaatimisesta hankintavaiheessa, mutta nämäkin vaatimukset kohdistuvat tarjoajan omaan toimintaan. Tarjoajat puolestaan tuovat tarjouksessaan esille, miten he täyttävät sertifikaattien kuvaukset ja vaatimukset sekä minkälaisia tavoitteita ja visioita heillä on tiettyjen arvojen täyttämiseksi. Parissa haastattelussa nostettiin esille, että on myös tavallista käyttää hankintasopimuksissa niin sanottuja yleislausekkeita, jotka velvoittavat toimittajaa täyttämään viranomaisvaatimukset esimerkiksi ympäristön osalta. 

Näyttäisi siltä, että myös ICT-laitteille asetettavista ympäristövaatimuksista on hyvin kokemusta. Eräs haastateltava nosti esille kattavasti hyödyllisiä näkökulmia siitä, mitä esimerkiksi laitehankinnoissa tulisi ottaa huomioon. Hankittavien laitteiden kohdalla voidaan muun muassa vaatia pitkiä takuuaikoja, korjauspalvelua ja päivityksiä. Lisäksi voidaan vaatia, että laitteet pääsevät uudelleen käyttöön tai että toimittaja kierrättää laitteet asianmukaisesti. Näiden vaatimusten ansiosta laitteistoa tarvitsee uusia harvemmin ja päästöt pienenevät. Lisäksi vaatimuksia voi asettaa myös haitallisten aineiden vähentämiselle tuotantoketjussa.

Pari haastateltavaa nosti esille elinkaaren aikaiset kustannukset (TCO, Total Cost of Ownership) -analyysin käyttämisen laadullisena vaatimuksena. TCO-analyysin avulla hahmotetaan hankinnan elinkaaren aikaisia kustannuksia eli sitä, millaisia kustannuksia hankittava tavara tai palvelu aiheuttaa koko sen elinkaaren aikana.

Kestävyys kiinnostaa ja puhututtaa hankkijoita

Haastattelujen perusteella voidaan todeta, että ohjelmistohankinnoissa ilmasto- ja ympäristönäkökulman huomioiminen on vasta aluillaan. Oli kuitenkin erittäin positiivista huomata, että haastateltavien kanssa käymämme keskustelut ohjelmistojen kestävyydestä olivat todella monipuolisia ja kehittämishalua löytyi. Visioimme myös yhdessä haastateltavien kanssa sitä, mitä kestävyyskriteerejä MitViDissä-hankkeessa kehitteillä oleva työkalu voisi huomioon. Lisäksi keskustelimme siitä, miten ohjelmiston vasteajan nosto ja nopeuden lisääminen esimerkiksi turhaa koodia ja kirjastoja karsimalla voisi vähentää ohjelmiston ympäristövaikutuksia. Nopeasti käyttäjän pyyntöihin vastaava ohjelmisto tai verkkopalvelu ei oletusarvoisesti suorita raskasta laskentaa eikä siten kuluta tarpeettomasti energiaa.

Esille nousivat myös muut ilmasto- ja ympäristöystävälliset ohjelmointikäytäntöihin liittyvät toimet, kuten ohjelmistokehysten ja -kirjastojen tarkoituksenmukainen käyttö sekä tietokantahakujen optimointi. Lisäksi pohdimme, miten tallennuksen tiiviys, tehokkuus ja säästeliäs käyttäminen, samoin kuin pilvipalvelujen kapasiteetin hallinta ja helppo skaalattavuus, liittyvät ohjelmiston ilmasto- ja ympäristövaikutuksiin. Näiden ymmärtämiseen ja taitamiseen toivottiin kehitystyötä tekeville jopa henkilökohtaista vihreän koodaamisen sertifikaattia, saavutettavuussertifikaattien tapaan.

Hankkijat kaipaavat lisää ilmasto- ja ympäristövaatimuksia hankintojen kohteille kuten ohjelmistoille sen sijaan, että erilaiset soveltuvuusvaatimukset kohdistuvat toimittajiin.

Pohdimme haastateltavien kanssa, miten tarjoajan henkilöstöä koskevaa vihreän koodaamisen standardia tai henkilökohtaista sertifikaattia voitaisiin vaatia julkisessa kilpailutuksessa. Ylipäätään vihreän koodauksen (green coding) käsite herätti paljon ajatuksia haastateltavissa henkilöissä. Vihreällä koodauksella pyritään minimoimaan ohjelmistojen energiankulutusta, johon vaikuttavan esimerkiksi ohjelmointikielen valinta, datan prosessointi, tietoliikenne, palvelimet, lähdekoodi ja käytetty tiedostomuoto.

Julkisten ICT-hankintojen ympäristökriteereistä löydät lisätietoa Heidi Ilmastin opinnäytetyöstä.

​Eräs keino säästää ohjelmiston kehitys- ja ylläpitotyöhön kuluvia resursseja on hankkia samoja sovelluksia ja yhteisiä alustoja muiden hankintayksiköiden kanssa. Esimerkiksi eräs avoimen lähdekoodin sovellukseen räätälöity uusi ominaisuus voidaan toteuttaa yhteistyönä ja jakaa muiden käyttäjien kanssa.

Myös konesalien ja palvelinten ilmasto- ympäristövaikutuksista kävimme todella mielenkiintoisia keskusteluja lähes jokaisessa haastattelussa. Teema oli selvästi pohdituttanut hankkijoita jo ennen haastatteluja. Haastateltavien mukaan palvelinten ja konesalien kohdalla olisi tärkeää keskittyä esimerkiksi sähkön kulutukseen ja alkuperään sekä siihen, miten hukkalämpöä voitaisiin hyödyntää.

Mittareista vaatimuksiksi

Haastatteluistamme ilmenee, että hankkijat kaipaavat lisää ilmasto- ja ympäristövaatimuksia hankintojen kohteille kuten ohjelmistoille sen sijaan, että erilaiset soveltuvuusvaatimukset kohdistuvat toimittajiin. Erityisesti haastatteluissa nousi esiin mittaamisen vaikeus. Ilmaston ja ympäristön huomioiminen ohjelmistohankinnoissa vaatii mittareita, jotka kääntyisivät tarjouspyynnöissä hyödynnettäviksi pakollisiksi tai pisteytettäviksi vaatimuksiksi. Motivaatio tällaisten vaatimusten hyödyntämiseen vaikuttaa korkealta.

Kiinnostuitko? Tilaa uutiskirje ja seuraa MitViDi-hankkeen julkisten hankintojen ohjelmistohankinnoille luotavan arviointikehikon syntymistä.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi