Julkisten ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – mittareita kestäviin hankintoihin tarvitaan
Vastuullisuus

Julkisten ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – mittareita kestäviin hankintoihin tarvitaan

Teknologialla voidaan vähentää toimintamme kasvihuonepäästöjä merkittävästi, mutta mitä ympäristövaikutuksia itse ICT-järjestelmillä kuten ohjelmistoilla ja sovelluksilla on ja miten ne voidaan ottaa huomioon julkisissa järjestelmähankinnoissa? Mukana kooste jo olemassa olevista kriteereistä ja julkaisuista.

Suomessa käytetään vuosittain noin 35–47 miljardilla euroa erilaisiin julkisiin hankintoihin, joten vähähiilisyyden huomioon ottamisella hankinnoissa on suuri merkitys julkisen sektorin ilmastovaikutuksiin. Vähähiilisillä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan päästövähennyksiin pyrkiviä valintoja hankittaessa erilaisia tuotteita ja palveluja. 

Julkisia hankintoja säädellään EU:n hankintadirektiivillä ja kansallisilla hankintalaeilla, jotka sallivat ympäristönäkökohtien huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Tarkemmin sanottuna ympäristöä koskevat vaatimukset ovat yhdenvertaisia muiden vaatimusten kanssa. Hankintadirektiivi tai hankintalaki ei myöskään aseta ylärajaa sille, miten paljon ympäristöominaisuuksia voidaan suhteessa kustannuksiin tai hintaan painottaa. Ympäristövaatimukset voivat olla ehdottomia tai niistä voidaan antaa tarjousten vertailussa lisäpisteitä. Hankintadirektiivi- ja laki sallivat myös kolmannen osapuolen myöntämien ympäristömerkkien käyttämisen tarjouspyynnössä osana hankinnalle osoitettuja vaatimuksia. 

Ympäristökriteerejä laitteistoille jo on

Erityisesti ICT-laitteistojen hankintaan on kehitetty ympäristökriteerejä. Esimerkiksi EU:n Green Public Procurement (GPP) -ohjeistus sisältää monipuoliset kriteeristöt ympäristön huomioon ottaviin laitehankintoihin. Euroopan komission GPP-kriteerit eli vihreät hankintakriteerit huomioivat tietokoneiden, monitorien, taulutietokoneiden ja älypuhelinten​ kuin myös datakeskusten, palvelinhuoneiden ja pilvipalveluiden ympäristövaikutuksia.

Myös Suomen valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva on luonut ympäristökriteerejä IT- ja toimistolaitteille. Nämä kriteerit huomioivat esimerkiksi laitteiden käyttöiän pidentämisen vaatimalla laitteille pitkää takuuaikaa ja varaosien saatavuutta. Ympäristömerkeistä saksalainen Blue Angel ja pohjoismainen Joutsenmerkki sisältävät myös ympäristökriteerejä toimiston IT-laitteille. 

Ohjelmistot tarvitsevat omat kriteerinsä

Näyttää kuitenkin siltä, että ohjelmistohankinnoille ympäristökriteerejä ei juurikaan ole.  Liikenne- ja viestintäministeriön raportti Ekologisesti kestävällä digitalisaatiolla ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin vuodelta 2020 nostaa esille, että vaikka laitehankinnoille löytyy ympäristökriteerejä, ICT-järjestelmähankinnoille vastaavanlaiset kriteerit puuttuvat lähes täysin. Raportin mukaan tietoa ja mahdollisuuksia vertailla esimerkiksi hankittavan järjestelmän sähkönkulutusta tulisi kehittää. 

MitViDi – Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin -hankkeen tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen ja luoda mittareita ja niiden pohjalta kriteerejä kestävämpien ICT-järjestelmähankintojen tukemiseen. Hankkeen työ rakentuu aiemman Green ICT -tutkimuksen ja viitekehyksien varaan. Esimerkiksi Karlskronan manifesti vuodelta 2015 tuo esiin ohjelmistojen kestävyyden tutkimuksen yhteiset periaatteet. Saksan ympäristöministeriön vuonna 2020 julkaisema opas ja sitä edeltävä tutkimustyö ottavat ensimmäisiä askeleita ympäristövaikutusten huomioimiseen julkisissa ohjelmistohankinnoissa. Näkökulmana näissä on ollut erityisesti laitteiden ja ohjelmiston vaikutus laitteiden sähkönkulutukseen. 

Saksan ympäristöministeriön Guide on Green Public Procurement of Software (2020)​ -opas perustuu Eva Kern ja muiden (2018) Sustainable software products, Towards assessment criteria for resource and energy efficiency artikkelissa esitettyyn malliin, joka ottaa huomioon ohjelmistojen ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajalta. Kirjoittajat nostavat esille, että huonosti ohjelmoitu sovellus voi kuluttaa neljä kertaa enemmän energiaa kuin hyvin tehty​ ja että ohjelmiston laitteistolta edellytettävässä tehokkuudessa voi olla huomattavia eroja: Huono ohjelmisto voi esimerkiksi johtaa siihen, että laitteisto on korvattava uudella.

Opas pitää sisällään yhteensä 12 kriteeriä, joilla voidaan arvioida hankittavien ohjelmistojen kestävyyttä. Ohjelmiston pitäisi esimerkiksi kuluttaa mahdollisimman vähän laitteistoresursseja (kuten energiaa), ohjelmisto ei saisi myöskään vanhentaa laitteistoa tai muita ohjelmistoja ennenaikaisesti tai se ei saisi itse vanhentua liian aikaisin. 

MitVidi-mittareista apuja kestäviin ICT-julkishankintoihin

Lue lisää MitViDi-hankkeessa keväällä 2022 kartoitetuista ICT-järjestelmien huomioimiseen tarkoitetuista työkaluista ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – Hankintaohjeita ja -kriteerejä -esityksestä. Koontiesitys antaa apua julkisille hankkijoille kestävien ICT-hankintojen tekemiseen sekä luo pohjan hankkeessa kehitettävälle työkalulle. Työkalulla voidaan ottaa huomioon erityisesti ICT-järjestelmien kuten ohjelmistojen ja sovellusten ympäristövaikutukset julkisissa hankinnoissa. Kartoitustyöhön on osallistunut Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijoita ja opiskelijoita.

ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – Hankintaohjeita ja -kriteerejä

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa
Ajankohtaista

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo
Ajankohtaista
Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 
Ajankohtaista

Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Hanna Niemi-Hugaerts
Vastuullisuus
Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 
Vastuullisuus

Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

Marja Matinmikko-Blue