Julkisten ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – mittareita kestäviin hankintoihin tarvitaan
Digitaaliset prosessit

Julkisten ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – mittareita kestäviin hankintoihin tarvitaan

Teknologialla voidaan vähentää toimintamme kasvihuonepäästöjä merkittävästi, mutta mitä ympäristövaikutuksia itse ICT-järjestelmillä kuten ohjelmistoilla ja sovelluksilla on ja miten ne voidaan ottaa huomioon julkisissa järjestelmähankinnoissa? Mukana kooste jo olemassa olevista kriteereistä ja julkaisuista.

Suomessa käytetään vuosittain noin 35–47 miljardilla euroa erilaisiin julkisiin hankintoihin, joten vähähiilisyyden huomioon ottamisella hankinnoissa on suuri merkitys julkisen sektorin ilmastovaikutuksiin. Vähähiilisillä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan päästövähennyksiin pyrkiviä valintoja hankittaessa erilaisia tuotteita ja palveluja. 

Julkisia hankintoja säädellään EU:n hankintadirektiivillä ja kansallisilla hankintalaeilla, jotka sallivat ympäristönäkökohtien huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Tarkemmin sanottuna ympäristöä koskevat vaatimukset ovat yhdenvertaisia muiden vaatimusten kanssa. Hankintadirektiivi tai hankintalaki ei myöskään aseta ylärajaa sille, miten paljon ympäristöominaisuuksia voidaan suhteessa kustannuksiin tai hintaan painottaa. Ympäristövaatimukset voivat olla ehdottomia tai niistä voidaan antaa tarjousten vertailussa lisäpisteitä. Hankintadirektiivi- ja laki sallivat myös kolmannen osapuolen myöntämien ympäristömerkkien käyttämisen tarjouspyynnössä osana hankinnalle osoitettuja vaatimuksia. 

Ympäristökriteerejä laitteistoille jo on

Erityisesti ICT-laitteistojen hankintaan on kehitetty ympäristökriteerejä. Esimerkiksi EU:n Green Public Procurement (GPP) -ohjeistus sisältää monipuoliset kriteeristöt ympäristön huomioon ottaviin laitehankintoihin. Euroopan komission GPP-kriteerit eli vihreät hankintakriteerit huomioivat tietokoneiden, monitorien, taulutietokoneiden ja älypuhelinten​ kuin myös datakeskusten, palvelinhuoneiden ja pilvipalveluiden ympäristövaikutuksia.

Myös Suomen valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva on luonut ympäristökriteerejä IT- ja toimistolaitteille. Nämä kriteerit huomioivat esimerkiksi laitteiden käyttöiän pidentämisen vaatimalla laitteille pitkää takuuaikaa ja varaosien saatavuutta. Ympäristömerkeistä saksalainen Blue Angel ja pohjoismainen Joutsenmerkki sisältävät myös ympäristökriteerejä toimiston IT-laitteille. 

Ohjelmistot tarvitsevat omat kriteerinsä

Näyttää kuitenkin siltä, että ohjelmistohankinnoille ympäristökriteerejä ei juurikaan ole.  Liikenne- ja viestintäministeriön raportti Ekologisesti kestävällä digitalisaatiolla ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin vuodelta 2020 nostaa esille, että vaikka laitehankinnoille löytyy ympäristökriteerejä, ICT-järjestelmähankinnoille vastaavanlaiset kriteerit puuttuvat lähes täysin. Raportin mukaan tietoa ja mahdollisuuksia vertailla esimerkiksi hankittavan järjestelmän sähkönkulutusta tulisi kehittää. 

MitViDi – Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin -hankkeen tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen ja luoda mittareita ja niiden pohjalta kriteerejä kestävämpien ICT-järjestelmähankintojen tukemiseen. Hankkeen työ rakentuu aiemman Green ICT -tutkimuksen ja viitekehyksien varaan. Esimerkiksi Karlskronan manifesti vuodelta 2015 tuo esiin ohjelmistojen kestävyyden tutkimuksen yhteiset periaatteet. Saksan ympäristöministeriön vuonna 2020 julkaisema opas ja sitä edeltävä tutkimustyö ottavat ensimmäisiä askeleita ympäristövaikutusten huomioimiseen julkisissa ohjelmistohankinnoissa. Näkökulmana näissä on ollut erityisesti laitteiden ja ohjelmiston vaikutus laitteiden sähkönkulutukseen. 

Saksan ympäristöministeriön Guide on Green Public Procurement of Software (2020)​ -opas perustuu Eva Kern ja muiden (2018) Sustainable software products, Towards assessment criteria for resource and energy efficiency artikkelissa esitettyyn malliin, joka ottaa huomioon ohjelmistojen ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajalta. Kirjoittajat nostavat esille, että huonosti ohjelmoitu sovellus voi kuluttaa neljä kertaa enemmän energiaa kuin hyvin tehty​ ja että ohjelmiston laitteistolta edellytettävässä tehokkuudessa voi olla huomattavia eroja: Huono ohjelmisto voi esimerkiksi johtaa siihen, että laitteisto on korvattava uudella.

Opas pitää sisällään yhteensä 12 kriteeriä, joilla voidaan arvioida hankittavien ohjelmistojen kestävyyttä. Ohjelmiston pitäisi esimerkiksi kuluttaa mahdollisimman vähän laitteistoresursseja (kuten energiaa), ohjelmisto ei saisi myöskään vanhentaa laitteistoa tai muita ohjelmistoja ennenaikaisesti tai se ei saisi itse vanhentua liian aikaisin. 

MitVidi-mittareista apuja kestäviin ICT-julkishankintoihin

Lue lisää MitViDi-hankkeessa keväällä 2022 kartoitetuista ICT-järjestelmien huomioimiseen tarkoitetuista työkaluista ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – Hankintaohjeita ja -kriteerejä -esityksestä. Koontiesitys antaa apua julkisille hankkijoille kestävien ICT-hankintojen tekemiseen sekä luo pohjan hankkeessa kehitettävälle työkalulle. Työkalulla voidaan ottaa huomioon erityisesti ICT-järjestelmien kuten ohjelmistojen ja sovellusten ympäristövaikutukset julkisissa hankinnoissa. Kartoitustyöhön on osallistunut Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijoita ja opiskelijoita.

ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – Hankintaohjeita ja -kriteerejä

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi