Julkisten ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – mittareita kestäviin hankintoihin tarvitaan
Vastuullisuus

Julkisten ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – mittareita kestäviin hankintoihin tarvitaan

Teknologialla voidaan vähentää toimintamme kasvihuonepäästöjä merkittävästi, mutta mitä ympäristövaikutuksia itse ICT-järjestelmillä kuten ohjelmistoilla ja sovelluksilla on ja miten ne voidaan ottaa huomioon julkisissa järjestelmähankinnoissa? Mukana kooste jo olemassa olevista kriteereistä ja julkaisuista.

Suomessa käytetään vuosittain noin 35–47 miljardilla euroa erilaisiin julkisiin hankintoihin, joten vähähiilisyyden huomioon ottamisella hankinnoissa on suuri merkitys julkisen sektorin ilmastovaikutuksiin. Vähähiilisillä julkisilla hankinnoilla tarkoitetaan päästövähennyksiin pyrkiviä valintoja hankittaessa erilaisia tuotteita ja palveluja. 

Julkisia hankintoja säädellään EU:n hankintadirektiivillä ja kansallisilla hankintalaeilla, jotka sallivat ympäristönäkökohtien huomioimisen julkisissa hankinnoissa. Tarkemmin sanottuna ympäristöä koskevat vaatimukset ovat yhdenvertaisia muiden vaatimusten kanssa. Hankintadirektiivi tai hankintalaki ei myöskään aseta ylärajaa sille, miten paljon ympäristöominaisuuksia voidaan suhteessa kustannuksiin tai hintaan painottaa. Ympäristövaatimukset voivat olla ehdottomia tai niistä voidaan antaa tarjousten vertailussa lisäpisteitä. Hankintadirektiivi- ja laki sallivat myös kolmannen osapuolen myöntämien ympäristömerkkien käyttämisen tarjouspyynnössä osana hankinnalle osoitettuja vaatimuksia. 

Ympäristökriteerejä laitteistoille jo on

Erityisesti ICT-laitteistojen hankintaan on kehitetty ympäristökriteerejä. Esimerkiksi EU:n Green Public Procurement (GPP) -ohjeistus sisältää monipuoliset kriteeristöt ympäristön huomioon ottaviin laitehankintoihin. Euroopan komission GPP-kriteerit eli vihreät hankintakriteerit huomioivat tietokoneiden, monitorien, taulutietokoneiden ja älypuhelinten​ kuin myös datakeskusten, palvelinhuoneiden ja pilvipalveluiden ympäristövaikutuksia.

Myös Suomen valtion kestävän kehityksen yhtiö Motiva on luonut ympäristökriteerejä IT- ja toimistolaitteille. Nämä kriteerit huomioivat esimerkiksi laitteiden käyttöiän pidentämisen vaatimalla laitteille pitkää takuuaikaa ja varaosien saatavuutta. Ympäristömerkeistä saksalainen Blue Angel ja pohjoismainen Joutsenmerkki sisältävät myös ympäristökriteerejä toimiston IT-laitteille. 

Ohjelmistot tarvitsevat omat kriteerinsä

Näyttää kuitenkin siltä, että ohjelmistohankinnoille ympäristökriteerejä ei juurikaan ole.  Liikenne- ja viestintäministeriön raportti Ekologisesti kestävällä digitalisaatiolla ilmasto- ja ympäristötavoitteisiin vuodelta 2020 nostaa esille, että vaikka laitehankinnoille löytyy ympäristökriteerejä, ICT-järjestelmähankinnoille vastaavanlaiset kriteerit puuttuvat lähes täysin. Raportin mukaan tietoa ja mahdollisuuksia vertailla esimerkiksi hankittavan järjestelmän sähkönkulutusta tulisi kehittää. 

MitViDi – Mittarit vihreän digitalisaation julkisiin ICT-hankintoihin -hankkeen tavoitteena on vastata tähän tarpeeseen ja luoda mittareita ja niiden pohjalta kriteerejä kestävämpien ICT-järjestelmähankintojen tukemiseen. Hankkeen työ rakentuu aiemman Green ICT -tutkimuksen ja viitekehyksien varaan. Esimerkiksi Karlskronan manifesti vuodelta 2015 tuo esiin ohjelmistojen kestävyyden tutkimuksen yhteiset periaatteet. Saksan ympäristöministeriön vuonna 2020 julkaisema opas ja sitä edeltävä tutkimustyö ottavat ensimmäisiä askeleita ympäristövaikutusten huomioimiseen julkisissa ohjelmistohankinnoissa. Näkökulmana näissä on ollut erityisesti laitteiden ja ohjelmiston vaikutus laitteiden sähkönkulutukseen. 

Saksan ympäristöministeriön Guide on Green Public Procurement of Software (2020)​ -opas perustuu Eva Kern ja muiden (2018) Sustainable software products, Towards assessment criteria for resource and energy efficiency artikkelissa esitettyyn malliin, joka ottaa huomioon ohjelmistojen ympäristövaikutuksia koko niiden elinkaaren ajalta. Kirjoittajat nostavat esille, että huonosti ohjelmoitu sovellus voi kuluttaa neljä kertaa enemmän energiaa kuin hyvin tehty​ ja että ohjelmiston laitteistolta edellytettävässä tehokkuudessa voi olla huomattavia eroja: Huono ohjelmisto voi esimerkiksi johtaa siihen, että laitteisto on korvattava uudella.

Opas pitää sisällään yhteensä 12 kriteeriä, joilla voidaan arvioida hankittavien ohjelmistojen kestävyyttä. Ohjelmiston pitäisi esimerkiksi kuluttaa mahdollisimman vähän laitteistoresursseja (kuten energiaa), ohjelmisto ei saisi myöskään vanhentaa laitteistoa tai muita ohjelmistoja ennenaikaisesti tai se ei saisi itse vanhentua liian aikaisin. 

MitVidi-mittareista apuja kestäviin ICT-julkishankintoihin

Lue lisää MitViDi-hankkeessa keväällä 2022 kartoitetuista ICT-järjestelmien huomioimiseen tarkoitetuista työkaluista ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – Hankintaohjeita ja -kriteerejä -esityksestä. Koontiesitys antaa apua julkisille hankkijoille kestävien ICT-hankintojen tekemiseen sekä luo pohjan hankkeessa kehitettävälle työkalulle. Työkalulla voidaan ottaa huomioon erityisesti ICT-järjestelmien kuten ohjelmistojen ja sovellusten ympäristövaikutukset julkisissa hankinnoissa. Kartoitustyöhön on osallistunut Turun ammattikorkeakoulun asiantuntijoita ja opiskelijoita.

ICT-hankintojen ilmastovaikutukset – Hankintaohjeita ja -kriteerejä

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Uusi verkkosivusto auttaa ymmärtämään tietosuojaa harrastuksissa
Digikyvykkyys

Uusi verkkosivusto auttaa ymmärtämään tietosuojaa harrastuksissa

Harrastustoiminnan tietosuojaan liittyvä ohjeistava materiaalipaketti on julkaistu tällä viikolla osoitteessa tietosuojaharrastuksissa.fi. Sivuston materiaaleja on kehitetty syksystä 2022 alkaen tietosuojavaltuutetun toimiston ja TIEKEn yhteisessä GDPR4CHLDRN-hankkeessa. Harrastustoimintaa järjestävät yhdistykset, harrastavat lapset ja nuoret, nuorten vanhemmat ja hankkeen ohjausryhmä ovat osallistuneet hankkeeseen antamalla arvokasta palautetta tuotettuihin materiaaleihin läpi koko kehitysprosessin ajan.

Mikko Eloholma
Digikyvykkyys
Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   
Digikyvykkyys

Monimuotoisuuden johtaminen vaatii tietoisuutta ja sitoutumista   

Johtajien monimuotoisuusosaaminen on avainasemassa inklusiivisten työyhteisöjen rakentamisessa. Muutoksen toteuttaminen vaatii monimuotoisuuden edistämistä tukevien koulutusten kehittämistä. Ilman johdon sitoutumista monimuotoisuuden tuomat edut jäävät saavuttamatta.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Monimuotoisuus edistää innovaatioita ja kilpailukykyä  
Digikyvykkyys

Monimuotoisuus edistää innovaatioita ja kilpailukykyä  

Monimuotoisuus on noussut keskeiseksi teemaksi työelämässä, ja ICT-ala voi toimia suunnannäyttäjänä muiden toimialojen monimuotoisuustyölle. Netlightin Talent Manager Julius Hurrin ja FIBS ry:n Yritysvastuuasiantuntija Greta Anderssonin mukaan monimuotoisuus edistää innovointia ja parantaa päätöksentekoa. Menestyäkseen monimuotoisuustyössä yritysten on sitouduttava pitkäjänteiseen prosessiin, jossa johdon tuki ja konkreettiset toimet ovat avainasemassa.

Viestintätoimisto Aivela