JyrkIT: Vaalitulos palveluna
Elämää tietoyhteiskunnassa

Kuva: Eetu Ahanen

JyrkIT: Vaalitulos palveluna

Miksi juuri tämän mainoksen tämä versio näytetään juuri minulle juuri nyt? Medialukutaidosta on puhuttu jo 1950-luvulta, kun median merkitys ja vaikutusvalta alettiin ymmärtää. Enää ei riittänyt, että osasi lukea ja kirjoittaa. Oli myös tiedostettava, mitä lehdistä luki ja televisiossa näki.

Pitkään huomio kiinnittyi yksittäisiin tiedotusvälineisiin. Puhuttiin esimerkiksi sanomalehtiopetuksesta, elokuvakasvatuksesta ja atk-luokista. Uudet mediat nähtiin ongelmana, etenkin kun niitä käyttivät lapset ja nuoret.

Nykyään medialukutaito on opetusohjelmissa, mutta mediakirjoitustaito ei, vaikka internet on tehnyt meistä kaikista joukkoviestijöitä. Suosituimmilla suomalaisilla tubettajilla on enemmän katsojia kuin Yleisradion pääuutislähetyksellä. Saavatko he koulusta eväät vastuulliseen journalismiin kuten lähdekritiikkiin ja lähdesuojaan?

Medialuku- ja -kirjoitustaito eivät enää riitä. Nykykansalaisen yleissivistykseen kuuluu datan ja sitä analysoivien algoritmien ymmärtäminen. Miksi juuri tämän mainoksen tämä versio näytetään juuri minulle juuri nyt?

Jos dataa voidaan hyödyntää vaaleissa, sitä varmasti hyödynnetään muuallakin.

Googlen ja PornHubin kaltaiset internetpalvelut keräävät käyttäjistään jatkuvasti dataa, josta jalostetaan tietotuotteita omaan käyttöön ja ulkopuolisille asiakkaille. Esimerkiksi Über myy dataa välittämistään kyydeistä ja Google myy Nest-termostaattiensa keräämää tietoa asuntojen lämpötiloista.

Tieto siitä, mitä meistä kerätyillä tiedoilla tehdään, löytyy palveluiden käyttöehdoista. Esimerkiksi myydäänkö tietoja ja anonymisoidaanko ne? Ja missä päin maailmaa sijaitsevassa tuomioistuimessa käyttöehtojen rikkomisesta voi nostaa kanteen.

Viime aikoina uutisotsikoita hallinnut Cambridge Analytica -yhtiö hyödyntää Facebookilta ja muista lähteistä keräämiään tietoja vaalimainonnan räätälöimiseksi yhden äänestäjän tarkkuudella. Yhtiö on itse kehunut, että sillä on hallussaan pelkästään yhdysvaltalaisista äänestäjistä jopa 5 000 erillistä tietoa. Vaalitulos palveluna!

Cambridge Analytica ei ole ensimmäinen eikä ainoa meistä kerättyjä tietoja hyödyntävä yritys. Sen toiminta Iso-Britannian Brexit-äänestyksessä ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa kuitenkin havahdutti meidät todellisuuteen. Jos dataa voidaan hyödyntää vaaleissa, sitä varmasti hyödynnetään muuallakin.

Kuinka paljon meitä manipuloidaan? Mitkä mielipiteet ovat minun omiani, mitkä minulle tehtyjä? Datan keräämistä ja hyödyntämistä ei voi kategorisesti kieltää. Ilman dataa digitaaliset palvelut eivät yksinkertaisesti toimi. Sen sijaan meidän on opittava ”lukemaan” dataa ja sitä hyödyntämiä algoritmeja. Muuten data ei palvele meitä, vaan me palvelemme dataa.

 

Tämä jyrkIT-kolumni on julkaistu Tiedosta-lehdessä 1/2018.

Lue seuraavaksi