JyrkIT: Vaalitulos palveluna
Tekoäly ja datatalous

Kuva: Eetu Ahanen

JyrkIT: Vaalitulos palveluna

Miksi juuri tämän mainoksen tämä versio näytetään juuri minulle juuri nyt? Medialukutaidosta on puhuttu jo 1950-luvulta, kun median merkitys ja vaikutusvalta alettiin ymmärtää. Enää ei riittänyt, että osasi lukea ja kirjoittaa. Oli myös tiedostettava, mitä lehdistä luki ja televisiossa näki.

Pitkään huomio kiinnittyi yksittäisiin tiedotusvälineisiin. Puhuttiin esimerkiksi sanomalehtiopetuksesta, elokuvakasvatuksesta ja atk-luokista. Uudet mediat nähtiin ongelmana, etenkin kun niitä käyttivät lapset ja nuoret.

Nykyään medialukutaito on opetusohjelmissa, mutta mediakirjoitustaito ei, vaikka internet on tehnyt meistä kaikista joukkoviestijöitä. Suosituimmilla suomalaisilla tubettajilla on enemmän katsojia kuin Yleisradion pääuutislähetyksellä. Saavatko he koulusta eväät vastuulliseen journalismiin kuten lähdekritiikkiin ja lähdesuojaan?

Medialuku- ja -kirjoitustaito eivät enää riitä. Nykykansalaisen yleissivistykseen kuuluu datan ja sitä analysoivien algoritmien ymmärtäminen. Miksi juuri tämän mainoksen tämä versio näytetään juuri minulle juuri nyt?

Jos dataa voidaan hyödyntää vaaleissa, sitä varmasti hyödynnetään muuallakin.

Googlen ja PornHubin kaltaiset internetpalvelut keräävät käyttäjistään jatkuvasti dataa, josta jalostetaan tietotuotteita omaan käyttöön ja ulkopuolisille asiakkaille. Esimerkiksi Über myy dataa välittämistään kyydeistä ja Google myy Nest-termostaattiensa keräämää tietoa asuntojen lämpötiloista.

Tieto siitä, mitä meistä kerätyillä tiedoilla tehdään, löytyy palveluiden käyttöehdoista. Esimerkiksi myydäänkö tietoja ja anonymisoidaanko ne? Ja missä päin maailmaa sijaitsevassa tuomioistuimessa käyttöehtojen rikkomisesta voi nostaa kanteen.

Viime aikoina uutisotsikoita hallinnut Cambridge Analytica -yhtiö hyödyntää Facebookilta ja muista lähteistä keräämiään tietoja vaalimainonnan räätälöimiseksi yhden äänestäjän tarkkuudella. Yhtiö on itse kehunut, että sillä on hallussaan pelkästään yhdysvaltalaisista äänestäjistä jopa 5 000 erillistä tietoa. Vaalitulos palveluna!

Cambridge Analytica ei ole ensimmäinen eikä ainoa meistä kerättyjä tietoja hyödyntävä yritys. Sen toiminta Iso-Britannian Brexit-äänestyksessä ja Yhdysvaltojen presidentinvaaleissa kuitenkin havahdutti meidät todellisuuteen. Jos dataa voidaan hyödyntää vaaleissa, sitä varmasti hyödynnetään muuallakin.

Kuinka paljon meitä manipuloidaan? Mitkä mielipiteet ovat minun omiani, mitkä minulle tehtyjä? Datan keräämistä ja hyödyntämistä ei voi kategorisesti kieltää. Ilman dataa digitaaliset palvelut eivät yksinkertaisesti toimi. Sen sijaan meidän on opittava ”lukemaan” dataa ja sitä hyödyntämiä algoritmeja. Muuten data ei palvele meitä, vaan me palvelemme dataa.

 

Tämä jyrkIT-kolumni on julkaistu Tiedosta-lehdessä 1/2018.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli
Vastuullisuus
SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen
Vastuullisuus

SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen

Business Joensuun operoima SOHJO on vakiinnuttanut asemansa Itä-Suomen keskeisimpänä bisnes- ja verkostoitumistapahtumana. Maaliskuussa 2026 Joensuussa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kehittäjäorganisaatioita, sijoittajia ja asiantuntijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Keskusteluissa korostuivat kasvu, teknologia ja innovaatiot – kiinteässä yhteydessä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään.

Marko Silventoinen