Sopimusten avainkohtia: Korvaus sopimusrikkomuksesta
Elämää tietoyhteiskunnassa

Sopimusten avainkohtia: Korvaus sopimusrikkomuksesta

Sopimusrikkomuksen minimikorvaus voidaan määritellä sopimuksessa.

Yritykset voivat sopia, että toisen sopijapuolen tekemästä sopimusrikkomuksesta aiheutuu automaattisesti tietyn suuruinen korvausvelvollisuus vahingon kärsineelle osapuolelle. Tätä sopimusoikeudellista korvausvelvollisuutta kutsutaan myös sopimussakoksi. Vahinkoa kärsineen yrityksen täytyy näyttää toteen vain sopimusrikkomus, mutta sen ei tarvitse yksilöidä vahingon määrää, koska korvaussumma on jo etukäteen sovittu.

Englanninkielisissä sopimuksissa asiasta kannattaa ensi sijassa käyttää termia ”liquidated damages”, jolla yleensä tarkoitetaan sopijapuolten etukäteistä arviota todennäköisen vahingon minimimäärästä, jos tapahtuu sopimusrikkomus. Myös termi ”contractual penalty” voidaan kääntää suomeksi sopimussakoksi, mutta esimerkiksi common law -sopimuskäytännössä sanktioluonteiset maksut eivät välttämättä ole päteviä.

Terminologiasta riippumatta maksettavaksi sovitun rahamäärän on oltava aina kohtuullisessa suhteessa sopimuksen kokonaisarvoon. Kymmenen tuhannen euron toimitussopimukseen harvoin voi pätevästi sopia miljoonan euron sopimussakkoa.

Tähän sopimuskohtaan on vielä syytä lisätä lauseke, jossa todetaan, että vahingon määrän ollessa suurempi kuin sopimussakko, on sopimuksen rikkojan korvattava vahinko kokonaisuudessaan. Tällöin kuitenkin on vahinkoa kärsineen sopijapuolen pystyttävä yksilöimään ja näyttämään toteen suurempien vahinkojen määrä.

 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Valtakunnallisesti yhteneväinen tapa tunnistaa kiertotalousosaamista
Digikyvykkyys

Valtakunnallisesti yhteneväinen tapa tunnistaa kiertotalousosaamista

Kiertotalouden osaamismerkistö kehitettiin AFRYn, Turun ammattikorkeakoulun ja TIEKEn yhteistyönä, Työ- ja elinkeinoministeriön myöntämällä NextGenerationEU rahoituksella. Hanketoimijoiden ja rahoittajan tavoitteena oli taata merkistön jatkuvuus hankkeen päätyttyä ja luoda pysyvä, valtakunnallisesti yhteneväinen osaamismerkistö, jonka hallinta on keskitetty mutta kehitystyötä tehdään yhteistyössä laajan verkoston kanssa.

Digikyvykkyys
Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä
Digikyvykkyys

Kartoitimme: Tekoälyn vastuullinen käyttöönotto ja somen murros pohdituttavat järjestöissä

Tekoäly on rantautunut suomalaisten järjestöjen arkeen – mutta varovaisesti. Tuore Järjestödigi 2024 -kartoitus osoittaa, että vaikka kiinnostusta löytyy, tekoälyn käyttö on vielä monessa järjestössä kokeiluasteella.

Arki on usein tasapainoilua digitalisaation kanssa. Digitalisaation myötä järjestötoimintaan on saatu mukaan uusia ihmisiä, mutta osan se on jättänyt ulkopuolelle.

Hanna Vuohelainen
Digikyvykkyys
Yksilön rooli teknologian murroksessa – miten vaikutat omaan tulevaisuuteesi?
Digikyvykkyys

Yksilön rooli teknologian murroksessa – miten vaikutat omaan tulevaisuuteesi?

Teknologian nopea kehitys muuttaa työtä ja arkea kiihtyvällä tahdilla. Muutos ei kosketa vain tekniikkaa, vaan vaikuttaa suoraan jokaisen toimintamahdollisuuksiin.

Miten yksilö voi säilyttää toimijuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa tässä teknologian murroksessa? Kysymys on entistä ajankohtaisempi tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden mullistaessa toimintaympäristöämme.

Viestintätoimisto Aivela