MitViDi-hankkeen blogeissa asiantuntijat avaavat digilaitteiden ja -päästöjen mittaamiseen liittyviä kysymyksiä ja kertovat työkaluista, joita kehitetään vihreämpien digihankintojen tekemisen tueksi.
Haastattelimme hankkeen puitteissa yhteensä kahdeksaa yritystä, jotka voi haastatteluiden perusteella luokitella kestävyyden huomioimisessa ohjelmistokonsultoinnin ja -kehityksen edelläkävijäyrityksiin. Näissä yrityksissä ympäristönäkökulmia on huomioitu ohjelmistojen kehityksessä ja ylläpidossa laajasti. Osalle haastatelluista ohjelmistoyrityksistä ympäristöteemat ja -käytänteet ovat osa yrityksen laajempaa kestävyysajattelua, osalle jopa kilpailullinen erottautumistekijä markkinoilla ja itse myyntituote. Toisaalta käytännön toimissa, niiden vaikuttavuudessa ja todentamisessa ollaan vielä alkutaipaleella.
Asiakkaiden tukea vihreään digitalisaatioon tarvitaan
Useimmilla haastatelluista yrityksistä ei ole omia ohjelmistotuotteita. Työ tapahtuu pääasiassa asiakkaiden ohjelmistojen ja infrastruktuurin kehityksen parissa niillä työkaluilla ja ohjelmointikielillä, jotka soveltuvat asiakkaan muuhun teknologiaympäristöön. Haastatelluista ohjelmistotaloista löytyy runsaasti halua ja kykyä muuttaa olemassa olevia ohjelmistoratkaisuja ja arkkitehtuureja ympäristöystävällisemmiksi ja vähemmän energiaa kuluttaviksi. Valitettavasti esteiksi saattavat muodostua asiakkaan tekniset ja etenkin taloudelliset rajoitteet, tai joskus jopa asenteet.
Hyvät ja helpot vihreät ohjelmistokehityksen keinot saattavat jäädä käyttämättä, jos asiakasta ei pystytä projektissa vakuuttamaan niiden hyödyistä. Ohjelmistotalot toivovatkin MitViDi-hankkeessa kehitettävistä mittareista mahdollisimman automatisoitua, järjestelmällistä ja kehitysputkeen integroitua toimintaa, jolla asiakkaiden vakuuttamisen lisäksi voidaan myös osoittaa omaa vihreää osaamista ja jopa parantaa sitä. Vallitsevassa energiakriisissä tähän muutokseen on varmasti hyvä mahdollisuus.
Ohjelmistot itsessään on joskus koettu merkityksettömänä saarekkeena laitteiden valmistuksen, tiedonsiirron tai konesalien ympäristökuormituksen rinnalla. Kuitenkin ohjelmistoilla on merkittävä vaikutus näiden osa-alueiden energian kulutukseen ja kestävyyteen (lue: käytössä pysymiseen).
Ohjelmistoyritysten ympäristöosaaminen käyttöön
Vaikka muilla aloilla ympäristö- ja kestävyysteemat ovat olleet pitkään trendinä, on ICT-alalla suhtauduttu kenties jopa välinpitämättömästi omaan energiankulutukseen. Vähintäänkin ohjelmistot itsessään on koettu merkityksettömänä saarekkeena laitteiden valmistuksen, tiedonsiirron tai konesalien ympäristökuormituksen rinnalla. Kuitenkin ohjelmistoilla on merkittävä vaikutus näiden osa-alueiden energian kulutukseen ja kestävyyteen (lue: käytössä pysymiseen). Ilahduttavaa on, että pelkästään MitViDi-hankkeen haastatteluissa kerättiin useita kymmeniä ohjelmistotuotantoon liittyviä isoja ja pieniä ympäristötoimia, joita yritykset ovat jo projekteissaan käyttäneet tai tunnistaneet. Jaoimme nämä kuuteen eri tasoon, joista keräsimme alla olevaan taulukkoon muutamia esimerkkejä:
| Yritystoiminnan taso | Toimenpide-esimerkkejä ilmasto- ja ympäristöteoista |
| Organisaation taso | Yrityksen kestävyysohjelmat ja muut arvot, oman hiilijalanjäljen laskeminen, kompensointi, työntekijöiden palkitseminen |
| Työntekijän taso | Ympäristömyönteinen asenne ja arvot, osaaminen, vihreiden käytäntöjen jakaminen työyhteisössä |
| Suunnitteluratkaisujen taso | Laadukkaat front-end designin ratkaisut ja niiden testaaminen, turhien käyttäjätoimintojen karsiminen, ohjelmiston kokonaiskäyttöajan vähentäminen sujuvalla käyttökokemuksella |
| Arkkitehtuuriratkaisujen taso | Yksinkertaisuuden periaate, raskaan laskennan tunnistaminen ja sijoittaminen, mikropalvelujen käyttö, tiedonsiirron ja palvelinkutsujen minimointi |
| Palvelinratkaisujen taso | Fyysisen sijainnin valinta, serverless, kapasiteetin käytön ja laskutuksen seuranta, turhien palvelimien ja palvelujen sammuttaminen |
| Ohjelmointiratkaisujen taso | Koodin laatu ja tehokkuus, tehokkaiden ohjelmistokehysten suosiminen, koodin optimointi, tallennusformaatit, tehokkaat kuva- ja videotiedostojen muodot ja pakkaus |
Ohjelmistokehityksen vihreys on tasapainoilua monien valintojen kanssa
Tehtyjen kehitystoimenpiteiden jälkeen haastateltavat tarkkailevat muutoksia esimerkiksi mittaamalla palvelun vasteaikaa tai seuraamalla pilvipalvelun kapasiteetin käyttöä ja laskutusta. Nopeassa kehitystyössä muutokset näkyvät pilvipalvelujen seurannan kautta valitettavan hitaasti, vaikka joillakin haastateltavilla on käytössään reaaliaikaisempaa dataa pilvipalvelujen hiilijalanjäljestä. Seuranta antaa kuitenkin suuntaviivoja tulevaan kehitystyöhön, kun huomataan päästömäärien oikeasti vähentyneen tehtyjen ohjelmistomuutosten jälkeen.
Arkkitehtuurisuunnittelussa osa haastateltavista pitää periaatteenaan yksinkertaisuutta, sillä monimutkaiset arkkitehtuurit ja ohjelmistot synnyttävät hukkasyklejä ja hukkadataa. Mikropalvelujen käyttö systeemin kokonaiskulutuksen vähentämisessä nostettiin usein vastauksissa esiin, mutta palvelujen liiallinen pilkkominen voi johtaa resurssisyöppöön ja hankalaan ylläpitoon. Lisäksi tiedonsiirron energiankulutusta on haasteellista kokonaisuudessaan hahmottaa: viestin reittiä kaukana sijaitsevalle palvelimelle on lähes mahdotonta kartoittaa, ja reitin välillä olevilla aktiivi- ja passiivilaiteilla on oma kulutuksensa, mikä vaikeuttaa laskemisprosessia.
Asiakas edellä eteenpäin
Ympäristöystävällistä työtä haluavalle ja osaavalle ohjelmistokehittäjälle tilanne on kokonaisuutena hankala, erityisesti silloin kun asiakkaan laite- ja teknologiaympäristöön ei ole mahdollista vaikuttaa. Suuri asiakasorganisaatio ja pieni ohjelmistokehitysprojekti eivät ole se paras yhdistelmä vihreämpään digitalisaatioon: asiakas saattaa jäädä kasvottomaksi ratkaisujen torppaajaksi, vailla asennetta ja vaatimuksia vihreämmästä ohjelmistototeutuksesta.
Kuten hankkeen aiemmassa blogikirjoituksessa todistettiin, ainakin julkisen puolen hankkijoilla on jatkossa aikeita vihreämpiin kriteereihin, jotka eivät kuormittaisi liiaksi myöskään toimittajia. Emme ole huolissamme, sillä ohjelmistoyritysten näkökulmasta kriteerien täyttämisessä on osin kyse hyvin arkisista, tilannekohtaisesti huolellisesti harkituista ja suunnitelluista kehitysratkaisuista. Toivottavasti MitViDi-projektissa pystymme myös yhdistämään osapuolten toiveet riittävällä tavalla.
Kirjoittajat työskentelevät Turun ammattikorkeakoulussa MitViDi-hankkeessa.
