Onko pk-yrityksellä itua osallistua julkisrahoitteisiin kehittämishankkeisiin?
Vastuullisuus

Onko pk-yrityksellä itua osallistua julkisrahoitteisiin kehittämishankkeisiin?

Euroopan Unioni tukee rakennerahastotoiminnan avulla pienten ja keskisuurten yritysten kestävää kasvua. Yrittäjille tämä näkyy käytännössä hankkeina, jotka tarjoavat yrityksille asiantuntija-apua kehittämiseen. Hankkeeseen mukaan lähteminen voi tuottaa yrittäjälle päänvaivaa: Kannattaisiko osallistua? Vai valuuko hankkeeseen satsattu työaika hukkaan?

Hyppy tuntemattomaan

Metallimies Sami Turkkila Oy sai ensikosketus kehittämishankkeisiin, kun TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry:n asiantuntija Jari Salo otti yhteyttä ja kysyi yrityksen halukkuutta osallistua Tuottavat toimintamallit (TuotTo) -hankkeeseen. TuotTo-hanke on TIEKEn, Työterveyslaitoksen, Jyväskylän ammattikorkeakoulun ja TTS Työtehoseuran yhteishanke, jonka tavoitteena on edistää logistiikka-alan pienyritysten tuottavuutta. Hanketta rahoittaa Euroopan sosiaalirahasto.

Metallimies Sami Turkkila Oy on vuonna 2008 perustettu metallialan yritys, jonka liiketoiminta on monipuolista ja kasvusuunnassa. Yritys tekee muun muassa hitsausta, sorvausta, koneistusta, raskaan kaluston korjausta ja suunnittelua. Vuonna 2016 tehdyn liiketoiminnan laajentamisen myötä yrityksen henkilöstömäärä kasvoi.

Vaikka hankkeessa tapahtuva kehittäminen oli outo asia, Turkkilat päättivät tarttua tilaisuuteen. ”Ei siitä mitään haittaakaan voi olla”, muistelee hallinto- ja talousjohtaja Virpi Turkkila heidän tuumineen tuolloin.

Asiantuntijanäkemystä yrityksen nykytilanteeseen

Kuvassa hallinto- ja talousjohtaja Virpi Turkkila

Metallimies Sami Turkkila Oy:ssa päällimmäinen odotus hankkeelle oli kuulla asiantuntijoilta, miltä yrityksen toiminta näyttää ja mitä asioita yrityksessä voidaan korjata helposti. Verkkopohjaisella Tiviittori-työkalulla tehty arviointi henkilöstön digitaalisesta osaamisesta yllätti positiivisesti. Yrityksen henkilöstö loistaa osaamisellaan muihin saman alan toimijoihin verrattuna.

Virpi Turkkila pitää digiosaamista metalliyrityksen menestymisen kannalta todella tärkeänä asiana. ”Tulevaisuudessa koneiden käyttäminen vaatii työntekijältä vielä entistäkin enemmän digitaitoja”, hän toteaa.

Ammatillisen osaamistason arviointi lisää sekä johdon luottamusta työntekijöihin että työntekijöiden luottamusta omaan osaamiseensa. Arvioinnin avulla saadaan esiin myös se, missä kohdin osaamista on tarpeen ryhtyä kehittämään.

Yhdessä tuotettu kehittämisjatkumo

Turkkila kertoo hankkeen aikana pidetyn monta hyvää palaveria asiantuntijoiden kanssa. Hankkeen ansiosta henkilöstö otettiin entistä aktiivisemmin mukaan yrityksen kehittämiseen. Työntekijöiden näkemykset ja ideat ovat arvokkaita, koska niiden avulla saadaan esille kehittämistä vaativia kohteita, keksitään uusia ratkaisuja ja asioita tulee todella parannettua. ”Sitä kautta saadaan aikaan yrityksen kehittämiselle jatkumo”, Turkkila kiteyttää.

Turkkilan mukaan henkilöstön osallistuminen yrityksen kehittämiseen viestii välittämisestä. Yritysjohto haluaa kuulla työntekijöitä ja parantaa työn tekemisen edellytyksiä. Työnantajan on oivallettava, että työntekijöiden antama panos työn kehittämiseen on arvokas siinä missä asiakkaalta suoraan laskutettava työkin.

Kehittämisestä innostuneet hankeasiantuntijat

Eri toimialojen töissä on omat erityispiirteensä. Turkkila kiittelee TuotTo-hanketta siitä, että sieltä löytyi asiantuntemusta myös metallialaan. Hankkeen asiantuntemuksen avulla huomio kiinnittyi myös työntekijöiden kuormittumiseen sekä työn turvallisuuteen ja terveellisyyteen.

Turkkila kuvaa asiantuntijoiden olleen aidosti kiinnostuneita ja peräti innostuneita yrityksen kehittämisestä. Erityiskiitokset hän antaa Jari Salolle, jonka kanssa asioiden pohtiminen oli erityisen tiivistä. Puhelinlangat kävivät kuumana ja sähköpostiviestejä vaihdettiin.

”Yhdessä kehittäminen vaatii aikaa ja vaivannäköä. Siitä huolimatta se kannattaa. Suosittelen!”, sanoo Turkkila. Kehittäminen näkyy esimerkiksi entistä aktiivisempana ja paremmin voivana henkilöstönä.

Työmenetelmät kehittyvät ja tuottavuus kasvaa

Metallimies Sami Turkkila Oy:ssa asiantuntijoiden tuella ja yhdessä henkilöstön kanssa tapahtuva kehittämistyö on poikinut välittömiä käytännön muutoksia työn tekemiseen. Yritys päätti investoida raitisilmamaskeihin ja siltanostureihin. Maskin käyttäminen takaa työntekijöille terveellisen työn. Siltanosturit helpottavat ja nopeuttavat esimerkiksi isojen työstettävien kohteiden kääntämistä ja hitsaamista, mikä vähentää työntekijöihin kohdistuvaa kuormitusta. Sujuva ja turvallinen työ on tuottavaa ja tekijälleen mielekästä.

Myös yrityksen palaverikäytännöt laitettiin uudelleenarviointiin. Nyt henkilöstö kokoontuu säännöllisesti kokouksiin, jossa käydään läpi ideoita ja näkemyksiä työn kehittämiseksi. Käyttöön otettiin ilmoitustaulu, jonka avulla viestit saadaan kaikkien näkyville. Turkkila painottaa, että myös henkilöstön on tärkeä tietää, missä yritys on menossa. Se luo työhön läpinäkyvyyttä ja lisää molemminpuolista luottamusta.


Kirjoitus perustuu Metallimies Sami Turkkila Oy:n hallinto- ja talousjohtaja Virpi Turkkilan haastatteluun. Kirjoittaja on Minna Mattila-Aalto, joka toimii kehittämispäällikkönä TTS Työtehoseurassa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli