Osuvaa oppimisanalytiikkaa

Osuvaa oppimisanalytiikkaa

Kuinka kehitämme ja arvioimme TVT-taitojen osaamismerkistöä oppimisanalytiikan menetelmillä? Osuvat taidot -hankkeessa hyödynnetään oppimisanalytiikkaa osaamismerkkityön jatkokehittämisessä.

Oppimisanalytiikalla (Learning Analytics) tarkoitetaan oppimisen ja koulutuksen tietojen keräämistä, analysointia ja raportointia (Larusson & White, 2014; Siemens & Baker, 2013).  Oppimisanalytiikassa tulkitaan laajasti kerättyä dataa, joka on kerätty opiskelijoiden jättämistä digitaalisista jäljistä opintojen etenemisen, ennusteiden ja mahdollisten interventioiden tekemiseksi (Johnson et al, 2011). Itsessään oppimisanalytiikka ei rajoitu pelkästään algoritmisesti tehtyihin tulkintoihin, vaan datan tulkinnassa voidaan käyttää apuna erilaisia toimenpiteitä kunnollisten analyysien muodostamiseksi (Johnson et al, 2011). 

Oppimisanalytiikka itsessään on monialainen tutkimusalue, joka sisältää elementtejä koneoppimisesta (Machine Learning, ML), tekoälystä (Artificial Intelligence, AI), tiedonhausta, tilastollisista menetelmistä sekä visualisoinneista (Chatti, M. A., et al, 2012). Oppimisanalytiikan tutkimusalueella lainataan useista lähellä olevista tutkimusalueista olevia elementtejä, joten se ei ole aidosti uusi tutkimusalue (Chatti, M. A., et al, 2012). Lähellä olevia tutkimusalueita ovat koulutusorganisaation analytiikka, toimintatutkimus, koulutuksellisen tiedonlouhinta, suosittelujärjestelmät ja henkilökohtaistettu adaptiivinen oppiminen. 

Datasta tiedoksi 

Koulutuksellinen tiedonlouhinta on ollut itsenäinen tutkimusalue jo 2000-luvun puolivälistä alkaen. Se soveltaa tiedonlouhintatekniikoita koulutukselliseen dataan tavoitteenaan analysoida dataa ymmärtääksemme oppimisen tilanteita. (Baker & Yacef, 2009; Barner et al 2009).  

Oppimisanalytiikan ja koulutuksellisen tiedonlouhinnan ympäristöt, data, toimintaprosessi ja tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia. Molemmissa hyödynnetään dataa, jota tulee erilaisista koulutukseen liittyvistä tietojärjestelmistä, mutta käytetyt tekniikat ovat useasti hieman poikkeavia. Koulutuksellinen tiedonlouhinta keskittyy useasti käyttämään tiedonlouhintatekniikoita (esim. klusterointi, luokittelu ja sääntöluokittelut), mutta oppimisanalytiikka sisältää myös muita metodeja kuten tilastolliset ja visualisointityökalut ja sosiaalisen verkoston analysointityökalut (SNA Social Network Analysis). Oppimisanalytiikassa sovelletaan tekniikoita käytännössä ja tutkitaan oppimisen ja opettamisen vaikuttavuutta. (Chatti, M. A., et al, 2012). 

Osuvaa oppimisanalytiikkaa 

Osuvat taidot -hankkeessa hyödynnetään oppimisanalytiikkaa osaamismerkkityön jatkokehittämisessä. Keräämme dataa oppimisympäristöistä ja täydennämme sitä kyselyillä, jotta saamme selityksiä ja vahvistusta tulkinnoillemme. Kohteena datankeräämisessä ovat pääosin Moodle-oppimisympäristöä käyttävät koulutuksenjärjestäjät, joita Osuvat taidot -hankkeessa on useita.

Datankerääminen aloitetaan ensi syksynä tutkimusluvitusten ja muiden käytännön asioiden valmistuttua. Datankeräämisen jälkeen yhdistämme pseudonymisoituja aineistoja useista eri oppilaitoksista ja aloitamme aineiston analysoinnin. Tulossa mielenkiintoinen syksy! 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Osaaminen framilla ITK 2026:ssa
Digikyvykkyys

Osaaminen framilla ITK 2026:ssa

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin. Tänä vuonna konferenssin teemana oli ”Ajattele. Uskalla. Opi”. Esillä olivat erityisesti digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaiset teemat – osaamisen tunnistamisesta tekoälyyn ja digitaitojen kehittämiseen.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?
Tekoäly ja datatalous

Tekoäly muuntautuu työkalusta toimijaksi – mitä se tarkoittaa organisaatioille?

Mitä tapahtuu, kun tekoäly ei enää vain avusta vaan toimii itsenäisesti osana organisaation arkea? TIEKEn kevätkokouksen yhteydessä käyty asiantuntijakeskustelu avasi näkymiä tekoälyn uuteen vaiheeseen, jossa perinteisistä työkaluista siirrytään kohti itsenäisemmin toimivia, prosesseihin integroituvia ratkaisuja.

Marko Silventoinen
Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub