Osuvaa oppimisanalytiikkaa
Uutta osaamista

Osuvaa oppimisanalytiikkaa

Kuinka kehitämme ja arvioimme TVT-taitojen osaamismerkistöä oppimisanalytiikan menetelmillä? Osuvat taidot -hankkeessa hyödynnetään oppimisanalytiikkaa osaamismerkkityön jatkokehittämisessä.

Oppimisanalytiikalla (Learning Analytics) tarkoitetaan oppimisen ja koulutuksen tietojen keräämistä, analysointia ja raportointia (Larusson & White, 2014; Siemens & Baker, 2013).  Oppimisanalytiikassa tulkitaan laajasti kerättyä dataa, joka on kerätty opiskelijoiden jättämistä digitaalisista jäljistä opintojen etenemisen, ennusteiden ja mahdollisten interventioiden tekemiseksi (Johnson et al, 2011). Itsessään oppimisanalytiikka ei rajoitu pelkästään algoritmisesti tehtyihin tulkintoihin, vaan datan tulkinnassa voidaan käyttää apuna erilaisia toimenpiteitä kunnollisten analyysien muodostamiseksi (Johnson et al, 2011). 

Oppimisanalytiikka itsessään on monialainen tutkimusalue, joka sisältää elementtejä koneoppimisesta (Machine Learning, ML), tekoälystä (Artificial Intelligence, AI), tiedonhausta, tilastollisista menetelmistä sekä visualisoinneista (Chatti, M. A., et al, 2012). Oppimisanalytiikan tutkimusalueella lainataan useista lähellä olevista tutkimusalueista olevia elementtejä, joten se ei ole aidosti uusi tutkimusalue (Chatti, M. A., et al, 2012). Lähellä olevia tutkimusalueita ovat koulutusorganisaation analytiikka, toimintatutkimus, koulutuksellisen tiedonlouhinta, suosittelujärjestelmät ja henkilökohtaistettu adaptiivinen oppiminen. 

Datasta tiedoksi 

Koulutuksellinen tiedonlouhinta on ollut itsenäinen tutkimusalue jo 2000-luvun puolivälistä alkaen. Se soveltaa tiedonlouhintatekniikoita koulutukselliseen dataan tavoitteenaan analysoida dataa ymmärtääksemme oppimisen tilanteita. (Baker & Yacef, 2009; Barner et al 2009).  

Oppimisanalytiikan ja koulutuksellisen tiedonlouhinnan ympäristöt, data, toimintaprosessi ja tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia. Molemmissa hyödynnetään dataa, jota tulee erilaisista koulutukseen liittyvistä tietojärjestelmistä, mutta käytetyt tekniikat ovat useasti hieman poikkeavia. Koulutuksellinen tiedonlouhinta keskittyy useasti käyttämään tiedonlouhintatekniikoita (esim. klusterointi, luokittelu ja sääntöluokittelut), mutta oppimisanalytiikka sisältää myös muita metodeja kuten tilastolliset ja visualisointityökalut ja sosiaalisen verkoston analysointityökalut (SNA Social Network Analysis). Oppimisanalytiikassa sovelletaan tekniikoita käytännössä ja tutkitaan oppimisen ja opettamisen vaikuttavuutta. (Chatti, M. A., et al, 2012). 

Osuvaa oppimisanalytiikkaa 

Osuvat taidot -hankkeessa hyödynnetään oppimisanalytiikkaa osaamismerkkityön jatkokehittämisessä. Keräämme dataa oppimisympäristöistä ja täydennämme sitä kyselyillä, jotta saamme selityksiä ja vahvistusta tulkinnoillemme. Kohteena datankeräämisessä ovat pääosin Moodle-oppimisympäristöä käyttävät koulutuksenjärjestäjät, joita Osuvat taidot -hankkeessa on useita.

Datankerääminen aloitetaan ensi syksynä tutkimusluvitusten ja muiden käytännön asioiden valmistuttua. Datankeräämisen jälkeen yhdistämme pseudonymisoituja aineistoja useista eri oppilaitoksista ja aloitamme aineiston analysoinnin. Tulossa mielenkiintoinen syksy! 

Lue seuraavaksi

Digitaalinen taloushallinto
Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030
Digitaalinen taloushallinto

Verkkolaskun tiekartta vuoteen 2030

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Timo Simell
Datatalous
Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä
Datatalous

Uusi tutkimus korostaa Suomen datatalouden kasvumahdollisuuksia ja kansainvälisen yhteistyön tärkeyttä

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Digikyvykkyys
TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä
Digikyvykkyys

TIEKE hakee myynnin ammattilaista kasvattamaan tuotteidensa ja palveluidensa myyntiä

TIEKE Tietoyhteiskunnan kehittämiskeskus ry on vaikuttaja, verkottaja ja vauhdittaja digikyvykkyyden, datatalouden, digitaalisen taloushallinnon ja vaikuttavuuden saralla. Haemme nyt myynnin ammattilaista työskentelemään palveluidemme ja tuotteidemme myynnin parissa.