Osuvaa oppimisanalytiikkaa
Uutta osaamista

Osuvaa oppimisanalytiikkaa

Kuinka kehitämme ja arvioimme TVT-taitojen osaamismerkistöä oppimisanalytiikan menetelmillä? Osuvat taidot -hankkeessa hyödynnetään oppimisanalytiikkaa osaamismerkkityön jatkokehittämisessä.

Oppimisanalytiikalla (Learning Analytics) tarkoitetaan oppimisen ja koulutuksen tietojen keräämistä, analysointia ja raportointia (Larusson & White, 2014; Siemens & Baker, 2013).  Oppimisanalytiikassa tulkitaan laajasti kerättyä dataa, joka on kerätty opiskelijoiden jättämistä digitaalisista jäljistä opintojen etenemisen, ennusteiden ja mahdollisten interventioiden tekemiseksi (Johnson et al, 2011). Itsessään oppimisanalytiikka ei rajoitu pelkästään algoritmisesti tehtyihin tulkintoihin, vaan datan tulkinnassa voidaan käyttää apuna erilaisia toimenpiteitä kunnollisten analyysien muodostamiseksi (Johnson et al, 2011). 

Oppimisanalytiikka itsessään on monialainen tutkimusalue, joka sisältää elementtejä koneoppimisesta (Machine Learning, ML), tekoälystä (Artificial Intelligence, AI), tiedonhausta, tilastollisista menetelmistä sekä visualisoinneista (Chatti, M. A., et al, 2012). Oppimisanalytiikan tutkimusalueella lainataan useista lähellä olevista tutkimusalueista olevia elementtejä, joten se ei ole aidosti uusi tutkimusalue (Chatti, M. A., et al, 2012). Lähellä olevia tutkimusalueita ovat koulutusorganisaation analytiikka, toimintatutkimus, koulutuksellisen tiedonlouhinta, suosittelujärjestelmät ja henkilökohtaistettu adaptiivinen oppiminen. 

Datasta tiedoksi 

Koulutuksellinen tiedonlouhinta on ollut itsenäinen tutkimusalue jo 2000-luvun puolivälistä alkaen. Se soveltaa tiedonlouhintatekniikoita koulutukselliseen dataan tavoitteenaan analysoida dataa ymmärtääksemme oppimisen tilanteita. (Baker & Yacef, 2009; Barner et al 2009).  

Oppimisanalytiikan ja koulutuksellisen tiedonlouhinnan ympäristöt, data, toimintaprosessi ja tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia. Molemmissa hyödynnetään dataa, jota tulee erilaisista koulutukseen liittyvistä tietojärjestelmistä, mutta käytetyt tekniikat ovat useasti hieman poikkeavia. Koulutuksellinen tiedonlouhinta keskittyy useasti käyttämään tiedonlouhintatekniikoita (esim. klusterointi, luokittelu ja sääntöluokittelut), mutta oppimisanalytiikka sisältää myös muita metodeja kuten tilastolliset ja visualisointityökalut ja sosiaalisen verkoston analysointityökalut (SNA Social Network Analysis). Oppimisanalytiikassa sovelletaan tekniikoita käytännössä ja tutkitaan oppimisen ja opettamisen vaikuttavuutta. (Chatti, M. A., et al, 2012). 

Osuvaa oppimisanalytiikkaa 

Osuvat taidot -hankkeessa hyödynnetään oppimisanalytiikkaa osaamismerkkityön jatkokehittämisessä. Keräämme dataa oppimisympäristöistä ja täydennämme sitä kyselyillä, jotta saamme selityksiä ja vahvistusta tulkinnoillemme. Kohteena datankeräämisessä ovat pääosin Moodle-oppimisympäristöä käyttävät koulutuksenjärjestäjät, joita Osuvat taidot -hankkeessa on useita.

Datankerääminen aloitetaan ensi syksynä tutkimusluvitusten ja muiden käytännön asioiden valmistuttua. Datankeräämisen jälkeen yhdistämme pseudonymisoituja aineistoja useista eri oppilaitoksista ja aloitamme aineiston analysoinnin. Tulossa mielenkiintoinen syksy! 

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!
Digikyvykkyys

Tervetuloa vastaamaan TIEKEn monimuotoisuuskyselyyn!

Tutkimusten mukaan monimuotoisuus on voimavara, joka tuo monia hyötyjä organisaatioille. Hyötyjä ovat esim. innovointikyvyn ja yhteistyön parantuminen, asiakas- ja henkilöstötyytyväisyyden lisääntyminen, työntekijöiden paremman suoriutumiskyvyn sekä henkilöstön veto- ja pitovoiman vahvistuminen.

Nina From
Vastuullisuus
Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?
Vastuullisuus

Kiertotalousosaamisen merkitys kestävyyssiirtymässä – miten osaamista mitataan?

Kestävyyssiirtymän toteuttaminen edellyttää laajaa, poikkitieteellistä, ja sektorirajat ylittävää systeemitason muutosta ja uudenlaista osaamista. Kiertotalous on yksi ratkaisuista ylikuluttavan lineaaritalouden vaihtoehdoksi. Yhteiskunnan kaikilla sektoreilla tarvitaan kiertotalousosaamista ja mittareita osaamisen tunnistamiseen, jotta saadaan kuva siitä, kuinka pitkällä siirtymässä kohti kestävää kiertotaloutta ollaan.

Nani Pajunen ja Merja Sjöblom
Digikyvykkyys
Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista
Digikyvykkyys

Osaamismerkkien, kestävän digitalisaation ja nuorten digitaitojen kuuma peruna – TIEKEn tunnelmia ITK-konferenssista

TIEKE osallistui tänäkin vuonna Suomen suurimpaan digitaalisen koulutuksen ja oppimisen tapahtumaan, ITK-konferenssiin, nostaen esiin digitalisoituvan yhteiskunnan ajankohtaisimpia ilmiöitä – aina osaamisen tunnistamisesta digitalisaation ja digitaitojen edistämiseen. Vuoden 2025 tapahtuma oli monella tapaa erityinen: se järjestettiin ensi kertaa Tampereella ja konferenssin teemana oli osuvasti ”paljon uutta, vähän vanhaa, jotain lainattua”.

Marko Silventoinen