Osuvaa oppimisanalytiikkaa
Uutta osaamista

Osuvaa oppimisanalytiikkaa

Kuinka kehitämme ja arvioimme TVT-taitojen osaamismerkistöä oppimisanalytiikan menetelmillä? Osuvat taidot -hankkeessa hyödynnetään oppimisanalytiikkaa osaamismerkkityön jatkokehittämisessä.

Oppimisanalytiikalla (Learning Analytics) tarkoitetaan oppimisen ja koulutuksen tietojen keräämistä, analysointia ja raportointia (Larusson & White, 2014; Siemens & Baker, 2013).  Oppimisanalytiikassa tulkitaan laajasti kerättyä dataa, joka on kerätty opiskelijoiden jättämistä digitaalisista jäljistä opintojen etenemisen, ennusteiden ja mahdollisten interventioiden tekemiseksi (Johnson et al, 2011). Itsessään oppimisanalytiikka ei rajoitu pelkästään algoritmisesti tehtyihin tulkintoihin, vaan datan tulkinnassa voidaan käyttää apuna erilaisia toimenpiteitä kunnollisten analyysien muodostamiseksi (Johnson et al, 2011). 

Oppimisanalytiikka itsessään on monialainen tutkimusalue, joka sisältää elementtejä koneoppimisesta (Machine Learning, ML), tekoälystä (Artificial Intelligence, AI), tiedonhausta, tilastollisista menetelmistä sekä visualisoinneista (Chatti, M. A., et al, 2012). Oppimisanalytiikan tutkimusalueella lainataan useista lähellä olevista tutkimusalueista olevia elementtejä, joten se ei ole aidosti uusi tutkimusalue (Chatti, M. A., et al, 2012). Lähellä olevia tutkimusalueita ovat koulutusorganisaation analytiikka, toimintatutkimus, koulutuksellisen tiedonlouhinta, suosittelujärjestelmät ja henkilökohtaistettu adaptiivinen oppiminen. 

Datasta tiedoksi 

Koulutuksellinen tiedonlouhinta on ollut itsenäinen tutkimusalue jo 2000-luvun puolivälistä alkaen. Se soveltaa tiedonlouhintatekniikoita koulutukselliseen dataan tavoitteenaan analysoida dataa ymmärtääksemme oppimisen tilanteita. (Baker & Yacef, 2009; Barner et al 2009).  

Oppimisanalytiikan ja koulutuksellisen tiedonlouhinnan ympäristöt, data, toimintaprosessi ja tavoitteet ovat hyvin samankaltaisia. Molemmissa hyödynnetään dataa, jota tulee erilaisista koulutukseen liittyvistä tietojärjestelmistä, mutta käytetyt tekniikat ovat useasti hieman poikkeavia. Koulutuksellinen tiedonlouhinta keskittyy useasti käyttämään tiedonlouhintatekniikoita (esim. klusterointi, luokittelu ja sääntöluokittelut), mutta oppimisanalytiikka sisältää myös muita metodeja kuten tilastolliset ja visualisointityökalut ja sosiaalisen verkoston analysointityökalut (SNA Social Network Analysis). Oppimisanalytiikassa sovelletaan tekniikoita käytännössä ja tutkitaan oppimisen ja opettamisen vaikuttavuutta. (Chatti, M. A., et al, 2012). 

Osuvaa oppimisanalytiikkaa 

Osuvat taidot -hankkeessa hyödynnetään oppimisanalytiikkaa osaamismerkkityön jatkokehittämisessä. Keräämme dataa oppimisympäristöistä ja täydennämme sitä kyselyillä, jotta saamme selityksiä ja vahvistusta tulkinnoillemme. Kohteena datankeräämisessä ovat pääosin Moodle-oppimisympäristöä käyttävät koulutuksenjärjestäjät, joita Osuvat taidot -hankkeessa on useita.

Datankerääminen aloitetaan ensi syksynä tutkimusluvitusten ja muiden käytännön asioiden valmistuttua. Datankeräämisen jälkeen yhdistämme pseudonymisoituja aineistoja useista eri oppilaitoksista ja aloitamme aineiston analysoinnin. Tulossa mielenkiintoinen syksy! 

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa
Ajankohtaista

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo
Ajankohtaista
Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 
Ajankohtaista

Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Hanna Niemi-Hugaerts
Vastuullisuus
Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 
Vastuullisuus

Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

Marja Matinmikko-Blue