Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä
Digitaalinen taloushallinto

Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä

Verkkolaskutuksen käyttöasteen nostaminen 100 %:iin vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen tavoite, johon pyritään Verkkolaskutus 2030 -tiekartalla. Tiekartta keskittyy Eurooppa-normia noudattavien verkkolaskujen käytön edistämiseen, ja se tarjoaa konkreettiset askeleet tavoitteen saavuttamiseksi. Verkkolaskufoorumissa on selvitetty syitä sille, miksi Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja ei käytetä vielä kaikissa yrityksissä. Selvityksen pohjalta on tunnistettu keskeisiä ratkaistavia ongelmakohtia, joihin tiekartassa keskitytään.

Tarve tietoisuuden ja teknisen tuen lisäämiselle  

Syyt Eurooppa-normin mukaisten verkkolaskujen käyttämättömyydelle vaihtelevat teknisistä haasteista tietämättömyyteen. Ehkä helpommin ratkaistava aihe on tietämättömyys. Monet yritykset eivät ole tietoisia siitä, että heidän käytössään olevat ohjelmistot tukevat jo Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Teknisten haasteiden osalta erityisen tärkeäksi on noussut tarve saada tukea Eurooppa-normin mukaisille koontilaskuille. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulisi pystyä lähettämään samanlaisia koontilaskuja kuin aikaisemmillakin verkkolaskuformaateilla.

Tiekartta konkreettisten toimenpiteiden määrittämiseksi

Nyt laadittava tiekartta antaa selkeän suunnan ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla organisaatiot voivat edistää verkkolaskutuksen käyttöä. Tiekartan tavoitteena on teknisiin ja osaamiseen liittyvien esteiden poistamisen lisäksi myös laajemman tietoisuuden lisääminen verkkolaskutuksen hyödyistä: Eurooppa-normin mukaista verkkolaskujen täysimääräinen hyödyntäminen mahdollistaa myös laskuilla välitettävän datan laajemman käytön sekä helpottaa taloushallinnon automatisointia. Tiekartan avulla pyritään varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä kaikki yritykset Suomessa käyttäisivät Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Tiekarttatyö jatkuu elokuussa

Tiekartan laadinnassa on tehty tiiviistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Haastatteluihin osallistui kymmenen eri organisaation edustajaa, ja työpajoihin osallistui 120 henkilöä 61 organisaatiosta. Tapaamisten avulla on saatu arvokasta tietoa ja näkemyksiä eri alojen toimijoilta tiekartan tekemiseen.

Tiekartan työstö jatkuu jälleen elokuussa, jolloin tavoitteena on määrittää, minkä tahon vastuulla kunkin tiekarttaosuuden toteutus on ja millä aikataululla. Työstöä varten järjestetään erillinen, kaikille avoin työpaja, josta tullaan tiedottamaan TIEKEn tapahtumasivulla myöhemmin.

Lisätietoja: Timo Simell, timo.simell@tieke.fi, 043 820 0952

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT
Vastuullisuus
Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä
Vastuullisuus

Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä

Moni organisaatio tunnistaa, että ICT-toiminnan ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alkuun pääseminen voi kuitenkin tuntua haastavalta. Mistä kannattaa aloittaa? Mitkä toimenpiteet tuottavat eniten hyötyä? Entä miten vihreä ICT saadaan osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa?

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen
Digitaalinen taloushallinto

Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen

Rakennusalan vastuullisuusraportointi edellyttää entistä tarkempaa tietoa tuotteista, materiaaleista, toimituksista ja päästöistä. Tietoa syntyy rakennusprosessin eri vaiheissa, mutta se ei vielä siirry järjestelmien ja yritysten välillä riittävän yhdenmukaisesti.

Timo Simell