Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä
Digitaalinen taloushallinto

Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä

Verkkolaskutuksen käyttöasteen nostaminen 100 %:iin vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen tavoite, johon pyritään Verkkolaskutus 2030 -tiekartalla. Tiekartta keskittyy Eurooppa-normia noudattavien verkkolaskujen käytön edistämiseen, ja se tarjoaa konkreettiset askeleet tavoitteen saavuttamiseksi. Verkkolaskufoorumissa on selvitetty syitä sille, miksi Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja ei käytetä vielä kaikissa yrityksissä. Selvityksen pohjalta on tunnistettu keskeisiä ratkaistavia ongelmakohtia, joihin tiekartassa keskitytään.

Tarve tietoisuuden ja teknisen tuen lisäämiselle  

Syyt Eurooppa-normin mukaisten verkkolaskujen käyttämättömyydelle vaihtelevat teknisistä haasteista tietämättömyyteen. Ehkä helpommin ratkaistava aihe on tietämättömyys. Monet yritykset eivät ole tietoisia siitä, että heidän käytössään olevat ohjelmistot tukevat jo Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Teknisten haasteiden osalta erityisen tärkeäksi on noussut tarve saada tukea Eurooppa-normin mukaisille koontilaskuille. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulisi pystyä lähettämään samanlaisia koontilaskuja kuin aikaisemmillakin verkkolaskuformaateilla.

Tiekartta konkreettisten toimenpiteiden määrittämiseksi

Nyt laadittava tiekartta antaa selkeän suunnan ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla organisaatiot voivat edistää verkkolaskutuksen käyttöä. Tiekartan tavoitteena on teknisiin ja osaamiseen liittyvien esteiden poistamisen lisäksi myös laajemman tietoisuuden lisääminen verkkolaskutuksen hyödyistä: Eurooppa-normin mukaista verkkolaskujen täysimääräinen hyödyntäminen mahdollistaa myös laskuilla välitettävän datan laajemman käytön sekä helpottaa taloushallinnon automatisointia. Tiekartan avulla pyritään varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä kaikki yritykset Suomessa käyttäisivät Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Tiekarttatyö jatkuu elokuussa

Tiekartan laadinnassa on tehty tiiviistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Haastatteluihin osallistui kymmenen eri organisaation edustajaa, ja työpajoihin osallistui 120 henkilöä 61 organisaatiosta. Tapaamisten avulla on saatu arvokasta tietoa ja näkemyksiä eri alojen toimijoilta tiekartan tekemiseen.

Tiekartan työstö jatkuu jälleen elokuussa, jolloin tavoitteena on määrittää, minkä tahon vastuulla kunkin tiekarttaosuuden toteutus on ja millä aikataululla. Työstöä varten järjestetään erillinen, kaikille avoin työpaja, josta tullaan tiedottamaan TIEKEn tapahtumasivulla myöhemmin.

Lisätietoja: Timo Simell, timo.simell@tieke.fi, 043 820 0952

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa
Ajankohtaista

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo
Ajankohtaista
Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 
Ajankohtaista

Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Hanna Niemi-Hugaerts
Vastuullisuus
Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 
Vastuullisuus

Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

Marja Matinmikko-Blue