Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä
Digitaalinen taloushallinto

Tiekartta kohti 100 % verkkolaskutusta vuoteen 2030 mennessä

Verkkolaskutuksen käyttöasteen nostaminen 100 %:iin vuoteen 2030 mennessä on kunnianhimoinen tavoite, johon pyritään Verkkolaskutus 2030 -tiekartalla. Tiekartta keskittyy Eurooppa-normia noudattavien verkkolaskujen käytön edistämiseen, ja se tarjoaa konkreettiset askeleet tavoitteen saavuttamiseksi. Verkkolaskufoorumissa on selvitetty syitä sille, miksi Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja ei käytetä vielä kaikissa yrityksissä. Selvityksen pohjalta on tunnistettu keskeisiä ratkaistavia ongelmakohtia, joihin tiekartassa keskitytään.

Tarve tietoisuuden ja teknisen tuen lisäämiselle  

Syyt Eurooppa-normin mukaisten verkkolaskujen käyttämättömyydelle vaihtelevat teknisistä haasteista tietämättömyyteen. Ehkä helpommin ratkaistava aihe on tietämättömyys. Monet yritykset eivät ole tietoisia siitä, että heidän käytössään olevat ohjelmistot tukevat jo Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Teknisten haasteiden osalta erityisen tärkeäksi on noussut tarve saada tukea Eurooppa-normin mukaisille koontilaskuille. Tämä tarkoittaa, että yritysten tulisi pystyä lähettämään samanlaisia koontilaskuja kuin aikaisemmillakin verkkolaskuformaateilla.

Tiekartta konkreettisten toimenpiteiden määrittämiseksi

Nyt laadittava tiekartta antaa selkeän suunnan ja konkreettisia toimenpiteitä, joilla organisaatiot voivat edistää verkkolaskutuksen käyttöä. Tiekartan tavoitteena on teknisiin ja osaamiseen liittyvien esteiden poistamisen lisäksi myös laajemman tietoisuuden lisääminen verkkolaskutuksen hyödyistä: Eurooppa-normin mukaista verkkolaskujen täysimääräinen hyödyntäminen mahdollistaa myös laskuilla välitettävän datan laajemman käytön sekä helpottaa taloushallinnon automatisointia. Tiekartan avulla pyritään varmistamaan, että vuoteen 2030 mennessä kaikki yritykset Suomessa käyttäisivät Eurooppa-normin mukaisia verkkolaskuja.

Tiekarttatyö jatkuu elokuussa

Tiekartan laadinnassa on tehty tiiviistä yhteistyötä useiden eri tahojen kanssa. Haastatteluihin osallistui kymmenen eri organisaation edustajaa, ja työpajoihin osallistui 120 henkilöä 61 organisaatiosta. Tapaamisten avulla on saatu arvokasta tietoa ja näkemyksiä eri alojen toimijoilta tiekartan tekemiseen.

Tiekartan työstö jatkuu jälleen elokuussa, jolloin tavoitteena on määrittää, minkä tahon vastuulla kunkin tiekarttaosuuden toteutus on ja millä aikataululla. Työstöä varten järjestetään erillinen, kaikille avoin työpaja, josta tullaan tiedottamaan TIEKEn tapahtumasivulla myöhemmin.

Lisätietoja: Timo Simell, timo.simell@tieke.fi, 043 820 0952

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli
Vastuullisuus
SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen
Vastuullisuus

SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen

Business Joensuun operoima SOHJO on vakiinnuttanut asemansa Itä-Suomen keskeisimpänä bisnes- ja verkostoitumistapahtumana. Maaliskuussa 2026 Joensuussa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kehittäjäorganisaatioita, sijoittajia ja asiantuntijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Keskusteluissa korostuivat kasvu, teknologia ja innovaatiot – kiinteässä yhteydessä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään.

Marko Silventoinen