Tulevaisuustaidot ja Open Badges -osaamismerkit
Uutta osaamista

Tulevaisuustaidot ja Open Badges -osaamismerkit

Voidaanko korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuustaitoja tunnistaa ja tunnustaa digitaalisilla osaamismerkeillä? Entä mitkä ovat tärkeitä tulevaisuustaitoja?

Kun vuosi sitten syksyllä aloitin pro gradu -projektiani, oli selvää, että tuleva graduni tulee jollakin tavoin liittymään Open Badge -osaamismerkkeihin, joiden parissa olen tehnyt töitä vuodesta 2012 lähtien. Kandidaatin tutkielmani vuodelta 2014 käsitteli yleisesti osaamisen tunnistamista ja tunnustamista Open Badge -osaamismerkeillä, joten pro gradu -työssäni oli tavoite paneutua johonkin näkökulmaan tarkemmin.

Osallistuin vuonna 2017 Sitran järjestämään Ratkaisu100-haastekilpailuun, jossa etsittiin ratkaisuja osaamisen parempaan tunnistamiseen ja hyödyntämiseen maailmassa, jossa ihmiset ja tieto liikkuvat entistä enemmän. Kilpailua varten koottiin monialainen tiimi (Juha T. Hakala, Mikko Kinnunen, Ville Laitila ja Vilja Paavola), Haaste.io, jonka päätavoitteena oli tarjota ratkaisu syrjäytymisen ehkäisemiseen ja toisaalta lahjakkuuden tunnistamiseen. Ratkaisun keskiössä olivat mobiilisovelluksen kautta nuorille tarjottavat haasteet, joita ratkaisemalla nuoren olisi mahdollista oppia uusia taitoja, tulevaisuustaitoja, jotka tunnustettaisiin Open Badge -osaamismerkeillä.

Emme voittaneet miljoonaa euroa, mutta ajatus tulevaisuustaidoista ja niiden oppimisesta, opettamisesta ja ennen kaikkea tunnistamisesta jäivät muhimaan, ja palasivat mieleeni, kun pohdin graduni aihetta. Konteksti vaihtui nuorista korkeakouluopiskelijoihin: mitä ovat ne tulevaisuustaidot, joita vastavalmistuneet korkeakouluopiskelijat tarvitsevat siirtyessään työelämään? Eri lähteiden (mm. Euroopan komissio 2018; Luoma-aho & Sulopuisto 2017) mukaan substanssiosaamisen lisäksi opiskelijoiden tulee omaksua joustavuutta, laaja-alaista osaamista ja kykyä sopeutua muutoksiin. Luovuus, kriittinen ajattelu, aloitteellisuus ja ongelmanratkaisukyky ovat tärkeitä taitoja selviytyäksemme muutoksesta nykypäivän yhteiskunnassa. Maailman talousfoorumi (World Economic Forum 2016) on puolestaan esittänyt luokituksen, joka perustuu kymmenelle sellaiselle taidolle, joita yksilö tarvitsee vuonna 2020 neljännen teollisen vallankumouksen alkaessa: 1. kompleksinen ongelmanratkaisu, 2. kriittinen ajattelu, 3. luovuus, 4. ihmisen johtaminen, 5. muiden kanssa koordinointi, 6. tunneäly, 7. arviointi ja päätöksenteko, 8. palvelusuuntautuneisuus, 9. neuvottelutaidot ja 10. kognitiivinen joustavuus. Nämä samat taidot löytyvät pitkälti myös Partnership for 21st Century Skills -viitekehyksestä (Kay 2010; Trilling & Fadel 2009), jota käytettiin taustoittamaan pro gradu -tutkimuksen kehyskertomuksia ja jota hyödynnettiin aineiston analyysiosassa. Uudenlaisten työelämätaitojen liittäminen ja niiden arviointi yhä voimakkaammin osaksi muodollista korkeakoulutusta on nähty ratkaisuksi selviytyä alati muuttuvassa maailmassa. Mutta tunnistetaanko ja tunnustetaanko tällaisia taitoja korkeakouluopintojen aikana, ja pitäisikö edes?

Tutkimuksen aineisto (n=49) kerättiin eläytymismenetelmällä helmi-huhtikuussa 2018 ja se kerättiin sähköisellä lomakkeella Oulun ja Lahden ammattikorkeakouluista, National University of Ireland Galway -yliopistosta sekä Tampereen yliopistosta. Eläytymismenetelmäaineiston perusteella etsittiin vastauksia kahteen tutkimuskysymykseen:

  1. Millaisia tulevaisuustaitoja aineiston perusteella voisi korkeakouluopintojen aikana tunnistaa ja tunnustaa Open Badges -osaamismerkeillä?
  2. Millaisia perusteita tai jännitteitä merkkien hyödyntämiselle korkeakoulutuksessa on paikannettavissa?

Kysyttäessä millaisista taidoista osaamismerkkejä pitäisi tehdä, aineiston perusteella taidoista nousivat esiin erityisesti tiimityötaidot, ongelmanratkaisutaidot ja viestintätaidot. Myös mm. johtamistaidot, organisointitaidot, innovointitaidot, kansainvälisen työskentely osaaminen, sosiaaliset taidot, esiintymistaidot, suullinen ja kirjallinen viestintä, vuorovaikutustaidot ja kriittinen ajattelu saivat mainintoja.

Miksi tulevaisuustaidoista pitäisi myöntää merkkejä? Aineiston perusteella tulevaisuustaitojen osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen nähtiin itsessään arvokkaaksi useissa vastauksissa. Tulevaisuustaidot tunnistettiin olemassa olevana osana korkeakouluopintoja ja oppimisprosesseja, mutta näihin liittyvää osaamista ei varsinaisesti tunnusteta osana arviointijärjestelmiä. Tulevaisuustaitojen tarpeellisuus ja hyöty työelämässä nähtiin myös perusteena tulevaisuustaitomerkkien suorittamiselle. Tulevaisuustaidot linkitettiin vahvasti työelämän vaatimuksiin ja niitä kuvattiin avaintaidoiksi, joita tarvitaan tulevaisuudessa yhä enemmän.

Toisaalta osaamismerkkien käyttö arvioinnin välineenä kyseenalaistettiin ja merkkien luotettavuutta epäiltiin teknisessä mielessä. Myös merkki-inflaatio nostettiin esiin, myönnetäänkö merkkejä liikaa, kohdistuvatko merkit oikeisiin taitoihin, myönnetäänkö niitä liian helposti ja toisaalta ovatko itse myöntäjätahot luotettavia. Huoleksi nousi myös taitojen arviointi ja mittaus. Miten taitoja voidaan arvioida niin, että arviointi on varmasti kaikille opiskelijoille tasapuolista eikä suosi esimerkiksi aktiivisempia opiskelijoita vetäytyvimpien kustannuksella?

Tutkimuksesta kirjoitetun artikkelin kaikkine tutkimustuloksineen voi lukea 15.11.2018 julkaistusta Aikamme kasvatus: vain muutos on pysyvää? 14 eläytymismenetelmätutkimusta -kirjasta. Kirjan voi ladata e-kirjana täältä. Pro gradu -tutkimuksen pysyvä linkki on puolestaan täällä.


Lähteet

Euroopan komissio 2018. Proposal for a Council Recommendation on Key Competences for Lifelong Learning. https://ec.europa.eu/education/sites/education/files/recommendation-key-competences-lifelong-learning.pdf. Luettu 14.4.2018.

Kay, K. 2010. 21st Century Skills: Why They Matter, What They Are, and How We Get There. Teoksessa J. Bellanca & R. Brandt (toim.) 21st century skills: Rethinking How Students Learn. Bloomington: Solution Tree Press, xiii-xxxi.

Luoma-aho, V. & Sulopuisto, O. (toim.) 2017. Tulevaisuuden koulutuksen käsikirja. Askelmerkkejä kestävän koulutuksen kehittäjille. https://media.sitra.fi/2017/07/08101022/Selvityksia1241.pdf. Luettu 16.4.2018.

Trilling, B. & Fadel, C. 2009. 21st Century Skills: Learning for Life in Our Times. San Francisco: Jossey-Bass.

World Economic Forum 2016. The 10 skills you need to thrive in the Fourth Revolution.
https://www.weforum.org/agenda/2016/01/the-10-skills-you-need-to-thrive-in-the-fourth-industrial-revolution/. Luettu 14.4.2018.

Lue seuraavaksi

Ajankohtaista
TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa
Ajankohtaista

TIEKEn uusi hallitus valittiin syyskokouksessa

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Suvi Alatalo
Ajankohtaista
Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 
Ajankohtaista

Yhdessä rakennettu uudistunut TIEKE – viisi vuotta toiminnanjohtajana 

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Hanna Niemi-Hugaerts
Vastuullisuus
Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 
Vastuullisuus

Kestävä kehitys tulevaisuuden ICT-ratkaisujen keskiössä 

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.

Marja Matinmikko-Blue