Kategoria: Uutta osaamista

Heikot digitaidot ovat omiaan pudottamaan yksilön yhteiskunnan ulkopuolelle. TAITO-ohjelman piloteissa vahvistetaan eri väestöryhmien osallisuutta digitaitoja kohentamalla.

Ihmisille on annettava aikaa mieltää digitaalinen yhtä arvokkaaksi kuin paperi. Muutos ei tapahdu pakottamalla, vaan tekemällä digitaalinen vaihtoehto näkyväksi ja sitä kautta uskottavaksi.

Digitalisaatio on suomalaisille järjestöille sekä uhka että mahdollisuus. Tulevaisuuden koetaan olevan vahvasti verkossa. Sosiaalinen media on jo nyt läsnä järjestöarjessa, kertovat Järjestödigi-kartoituksen tulokset.

Vaikka tekoäly nostattaa tunteikastakin keskustelua, on tärkeää pystyä ratkomaan myös osaongelmia ja kulkea opintojen tiellä eteenpäin kohti laajoja ja vaikeita ratkaisuja.

Voidaanko korkeakouluopiskelijoiden tulevaisuustaitoja tunnistaa ja tunnustaa digitaalisilla osaamismerkeillä? Entä mitkä ovat tärkeitä tulevaisuustaitoja?

Järjestödigi kartoitti toistamiseen suomalaisten järjestöjen ja yhdistysten tilaa digitalisaatioon, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Tulokset julkaistaan joulukuun aamiaistilaisuudessa.

Ovatko digitaaliset osaamismerkit tuttuja? Haluatko kuulla lisää? Tervetuloa Badge Finland -verkoston livetapaamiseen, jossa kuulet ajankohtaista asiaa osaamismerkeistä sekä hyviä case-esimerkkejä niiden käytöstä.

Tutkintopalvelu palvelee TIEKEn tutkintojen suorittajia sekä järjestäjiä. Palvelussa hallinnoidaan suoritustietoja ja valmistellaan näyttökokeita.

Järjestödigi-kartoitus selvittää suomalaisten järjestöjen tilaa digitalisaatioon, viestintään ja sosiaalisen median käyttöön liittyen. Kyseessä on toista kertaa toteutettava järjestöjen ja yhdistysten digitalisaatiota ja viidettä kertaa järjestösomen tilaa Suomessa kartoittava kokonaisuus.

Perinteiset, yksittäiset koulutuspäivät ja ylhäältä johdetut osaamistavoitteet kehityskeskusteluiden yhteydessä väistyvät jatkuvan oppimisen tilalta. Mahdollisuus – tai paine – oppia ja kehittyä jatkuvasti on läsnä ainakin yleisessä puheessa. Se millaisia puitteita siihen tarjotaan, vaihtelee varmasti paljon aloittain ja organisaatioittain.

Digitalisaatio on jalkautunut järjestöjen arkeen. Olemme hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Käsitykset digitalisaation vaikutuksista ja roolista sekä ylipäätään termin ymmärtäminen vaihtelevat kuitenkin paljon.

Elämme dataryntäyksen kulta-aikaa. Yritykset keräävät dataa enemmän kuin koskaan aiemmin, analyysityökalut muuttuvat yhä helppokäyttöisemmiksi ja demokratisoituvat. Datan perusteella päätöksiä tekevät päihittävät hihojaan ravistelevat perstuntumapäättäjät.

Moni voi yllättyä siitä, mistä Google ja Facebook saavat tulonsa. Tiedämme toki, mitä ne tekevät, mutta ymmärrämmekö aidosti niiden liiketoimintamalleja? Voisiko rehti suomalainen pk-yritys ottaa aineksia omaan toimintaansa isoilta globaaleilta datamenestyjiltä?

Tampereen yliopisto kouluttaa data-analytiikan osaajia korkeakoulututkinnon suorittaneille suunnattuna työvoimakoulutuksena. Työllistymisprosentti koulutuksen jälkeen on ollut varsin hyvä.

Voimakas digitalisaation kehitys ja kasvavat volyymit aiheuttavat haasteita logistiikalle ja toimitusketjun hallinnalle. Samalla ne luovat uusia mahdollisuuksia. TuotTo-hankkeen asiantuntijat käyvät yrityksissä avaamassa uusia kulmia kehittämiseen.