Kategoria: Uutta osaamista

Digitaaliset perustaidot ovat nykyisin välttämättömiä kansalaistaitoja, jotka sujuvoittavat arkipäivää kauppalistan laatimisesta veroilmoituksen tekoon. Myös työelämässä edellytetään teknologian tuomien sovellusten hallintaa.

Työpaikoilla tapahtuva osaamisen systemaattinen kehittäminen on yhä suuremmassa roolissa. Yksin koulutusjärjestelmän sisällä tehtävät ratkaisut eivät riitä.

”En ole vielä päättänyt, minkä tittelin haluan käyntikorttiini”, Jyrki Kasvi naurahtaa. ”Ideataululla on muun muassa digikuiskaaja ja provokaattori.”

Jokaisen suomalaisen vastuu osaamisensa vaalimisesta kasvaa opiskelun siirtyessä lapsuudesta ja nuoruudesta tasaiseksi virraksi koko elämän varrelle. Silloin tarvitaan myös entistä parempia oppimisen taitoja.

Ihmisten osaaminen on yrityksen keskeisin menestystekijä. Kääntäen se voi olla myös pahin kompastuskivi.

Kun alanvaihto kohtaa yhä useampaa, työkalupakkiin tarvitaan myös tutkintoa lyhyempiä kokonaisuuksia.

Tavoite on vaativa ja edellyttää määrätietoista ja tavoitteellista uudistumista oppimisympäristön kaikilla tasoilla. Työtä on tehtävänä, mutta lähtökohta kansainvälisessä vertailussa on hyvä.

Järjestöjen tulevaisuus on verkossa. Uudistamalla toimintaa, kehittämällä viestintää ja soveltamalla digitaalisia välineitä järjestö voi luoda jäsenilleen uutta arvoa sekä erottautua viestitulvassa muista. Tule kuulemaan ja keskustelemaan järjestöjen digiasioista huhtikuun AamuAreenalle!

Yhdenlaiset työt katoavat ja toisenlaisia syntyy. Elinkeinoministeri Mika Lintilän tilaaman Tekoälyajan työ -raportin mukaan tekoälyn hyötyjen saavuttamiseksi yhteiskunnan tulee investoida osaamisen päivittämiseen ja eriarvoisuuden ehkäisyyn.

Kevään vaalit ja kyberturvallisuus, monipuoliset tekoälykokeilut, inhimillisen ja tekoälyn kohtaaminen, ihmislähtöisyys datataloudessa, tekoäly mediassa sekä kestävä kasvuliiketoiminta ja uudet oppimisratkaisut nousivat päivän teemoiksi Tietoyhteiskunta-akatemian helmikuisessa tapahtumassa.

Tietoyhteiskunta-akatemiassa puoluejohtajat kokoontuvat keskustelemaan tekoälystä ja sen vaikutuksista yhteiskuntaan. Ovatko Black Mirror -sarjan luomat dystopiat oikeasti mahdollisia? Vai löytyykö tekoälystä ratkaisu esimerkiksi ilmastonmuutokseen?

Heikot digitaidot ovat omiaan pudottamaan yksilön yhteiskunnan ulkopuolelle. TAITO-ohjelman piloteissa vahvistetaan eri väestöryhmien osallisuutta digitaitoja kohentamalla.

Ihmisille on annettava aikaa mieltää digitaalinen yhtä arvokkaaksi kuin paperi. Muutos ei tapahdu pakottamalla, vaan tekemällä digitaalinen vaihtoehto näkyväksi ja sitä kautta uskottavaksi.

Digitalisaatio on suomalaisille järjestöille sekä uhka että mahdollisuus. Tulevaisuuden koetaan olevan vahvasti verkossa. Sosiaalinen media on jo nyt läsnä järjestöarjessa, kertovat Järjestödigi-kartoituksen tulokset.

Vaikka tekoäly nostattaa tunteikastakin keskustelua, on tärkeää pystyä ratkomaan myös osaongelmia ja kulkea opintojen tiellä eteenpäin kohti laajoja ja vaikeita ratkaisuja.