Digitaitoviikko 2023: Uudistuva ja ihmisläheinen tietoyhteiskunta tarvitsee digirohkeutta

Riittävä digiosaamisen taso tuo yksilöille mukautumiskykyä ja pystyvyyttä muuttuvassa maailmassa. Kun perustaidot ovat hallussa, pystyy ottamaan haltuun uusia asioita – vaikka siirtymään etätyöhön ilman suurta henkistä kuormitusta. Organisaatiolle henkilöstön digiosaaminen tuo kilpailukykyä ja joustavuutta.

TIEKE ylläpitää ja kehittää valtakunnallista digitaitojen osaamismerkistöä, joka tarkoitettu työkaluksi niin oppilaitoksiin kuin organisaatioihinkin. Osaamismerkistön avulla voidaan paitsi tunnistaa ja tunnustaa opiskelijoiden tai henkilökunnan nykyistä osaamista, myös löytää mahdollisia kehitystarpeita. Merkistö kattaa kaikki olennaiset digiperustaidot, joita nykymaailmassa ja työelämässä pärjätäkseen tarvitsee.

Digi- ja väestötietovirasto hallinnoi Digituki-osaamismerkistöä. Mikä tahansa digitukea antava taho voi hakea Digituki-osaamismerkkejä ja osoittaa siten kyvykkyytensä tukea muita digitaitojen kehittämisessä. DVV käyttää valtakunnallista digitaitojen osaamismerkistöä oman merkistönsä osana – rakentamalla olemassaolevan työkalun päälle tarvittavat lisäosat on saatu aikaiseksi tarpeisiin vastaava räätälöity kokonaisuus.

Teknologian mahdollisuuksien monipuolinen hyödyntäminen edellyttää osaamista ja kokeilunhalua. Datatalous ja tekoäly ottavat suuria harppauksia. Lähes päivittäin saamme lukea niin elämää helpottavista kuin uhkakuvia sisältävistä ratkaisuista. Jotta uskallamme kokeilla, tarvitsemme luottamusta.

Datan maailmassa on ensiarvoisen tärkeää tietää ja ymmärtää, miten tietojamme käsitellään. Yksilön näkökulmasta on tärkeää, että hän voi luottaa palvelun tarjoajaan ja saada ymmärrettävässä muodossa tiedon siitä, mihin ja missä häneen liittyviä tietoja käytetään.

Palvelun tarjoajan vinkkelistä katsoen avoimuus ja vastuullinen datan käsittely voivat tuottaa merkittävää kilpailuetua. Ilman luottamusta markkinointiponnistelut voivat valua hukkaan, jos uusia palveluita ei uskalleta ottaa käyttöön. Tämä koskee meitä yhtä lailla yksityishenkilöinä kuin hankkiessamme vaikkapa asiakasrekisteriohjelmistoa yritykseemme.

Lapset ja nuoret, heidän vanhempansa sekä heidän kanssaan työskentelevät aikuiset tarvitsevat tukea ja tietoa huolehtiakseen tietosuojan toteutumisesta. Tietosuojavaltuutetun toimiston kanssa toteutettavassa GDPR4CHLDRN – Tietosuoja haltuun harrastustoiminnassa -hankkeessa tarjoamme lapsille ja nuorille sekä heidän vanhemmilleen tietoa henkilötietojen suojasta ja tietosuojaoikeuksista.

Hankkeessa tuotamme erilaisia materiaaleja ja tietosuojaan liittyviä käsitteitä selventäviä kuvakkeita. Lisäksi tulemme laatimaan nuorten harrastustoimintaa järjestäville seuroille ja yhdistyksille työkalupakin tietosuojalainsäädännön soveltamisen ja noudattamisen tueksi.

GDPR2DSM-hanke auttoi erityisesti mikro- ja pk-yrityksiä huolehtimaan, että niiden tietojenkäsittelyn käytännöt noudattavat yleisen tietosuoja-asetuksen vaatimuksia. Hankkeessa tuotetun tietosuojatyökalun testeillä voi arvioida, miten hyvin yrityksessä on huomioitu keskeisiä yleisen tietosuoja-asetuksen eli GDPR:n asettamia vaatimuksia. Testin tehtyään saa suuntaa antavan raportin, joka sisältää suosituksia toimenpiteiksi ja johdattaa lisätiedon pariin.

Tietosuoja-asetus asettaa erilaisia velvoitteita riippuen siitä, toimiiko yritys henkilötietojen käsittelyn osalta rekisterinpitäjänä, henkilötietojen käsittelijänä vai yhteisrekisterinpitäjänä. Jos tuntuu siltä, että tietosuoja-asetuksen peruskäsitteet ovat vielä hakusessa, tietosuojatyökaluun sisältyvä lähtötasotesti auttaa eteenpäin.

Digitaitavaksi mielletyssä Suomessa pk-yritysten osaamisessa on todettu merkittäviä puutteita. Esimerkiksi työ- ja elinkeinoministeriön Tekoäly 4.0-ohjelman loppuraportti totesi, että pk-yritysten digikyvykkyyden tasoa tulee nostaa merkittävästi. ”Kasvatetaan digikyvykkyyksiä ja nopeutetaan kaksoissiirtymää kiihdyttävien teknologioiden käyttöönottoa teollisissa pk-yrityksissä”, kuuluu samaisen raportin keskeinen toimintaehdotus.

Ei ole vaikea päätellä, miksi pk-yritysten eivät aina hyödynnä riittävästi digitalisaation tehostavia vaikutuksia. Suomessa on todella paljon yksinyrittäjiä ja muutaman työntekijän yrityksiä, joilla on vähän resursseja digikyvykkyytensä kehittämiseen. Kyse ei ole vain rahan ja ajan puutteesta. Jos verkostot, luotettavat mentorit ja samaistuttavat esimerkit puuttuvat, vaatii yrittäjältä kanttia alkaa edistää asiaa. 10 pk-yrityksen digikyvykkyyttä parantaneen Yrittäjän digiagentti-projektin keskeiseksi tekijäksi nousi yllättäen pk-yrittäjien ja heitä mentoroivien digiagenttien välinen luottamus. Maassamme yleinen pärjäämisen kulttuuri korostuu entisestään sankariyrittäjyyden kapeassa kuvassa. Onkin suurta rohkeuden osoittamista yrittäjältä sanoa ääneen, että hän tarvitsee apua digitalisaation hyödyntämisen kanssa. TIEKE jatkaa pitkäaikaista työtään yritysten kannustamisessa digitaaliseen rohkeuteen.

Maksuton Datamatka-valmennus auttaa harvaan asutuilla alueilla toimivia luonto-, ruoka-, kalastus- ja metsästysmatkailuyrityksiä kehittämään toimintaansa vastuullista digitalisaatiota hyödyntäen. Hanketta rahoittaa Lapin ELY-keskus, ja TIEKE toteuttaa sitä Going Green Oy:n kanssa. Valmennuksessa käytettävät datapohjaisen liiketoiminnan materiaalit perustuvat Sitran Datasta kasvua –ohjelmaan.

Valmennuksessa yritys määrittelee itse tavoitteensa, jotka voivat liittyä esimerkiksi digitaaliseen markkinointiin, verkostojen kehittämiseen ja vastuullisuussertifiointiin. Tukena yrityksen matkalla on joukko alan asiantuntijoita ja yhteisöluotsi.

Digitalisaatio vähentää päästöjä, mutta valitettavasti myös synnyttää niitä. Erilaiset ICT-ratkaisut vastaavat 4–10 prosentista sähkön vuosikulutusta ja 3–5 prosentista globaaleista kasvihuonepäästöistä (ICT-alan ilmasto- ja ympäristöstrategia, 2021). Osuus on kasvusuuntainen. Tyypillinen digitaalinen toiminto tuntuu aineettomalta, joten ihminen ei vielä selvästi tiedosta ICT-tuotteiden ja -palveluiden osuutta ilmastonmuutoksessa. Esimerkiksi runsas videoiden kulutus ja laitteiden huono kierrätettävyys ovat rasite. Aiheessa on kuitenkin tapahtunut käänne, ja TIEKE vie ahkerasti Green ICT -osaamista niin ICT-alan yrityksiin, pk-sektorille kuin julkishallintoon.

Eri organisaatioiden päästöraportointiin on tulossa ylikansallisia muutoksia, mutta edelläkävijätahot ovat ilahduttavasti valmiita toimimaan jo nyt. Esimerkiksi TIEKEn, LUT-yliopiston ja TIVIAn hanketyöstä on jo versonut Green ICT -ekosysteemi, ammattilaisverkosto kestävän ICT-kehityksen ja kiertotalouden edistämiseksi. Muita hankkeita ovat jo päättynyt Green ICT teollisuuden yrityksille Keski-Suomessa -hanke ja julkishallinnon kestäviä ICT-hankintoja helpottava MitViDi-hanke. Keskeistä toiminnalle on helposti omaksuttavan tiedon tarjoaminen ja keskustelun ylläpitäminen esimerkiksi eri oppain, luennoin ja työpajoin. Tärkeintä on tiedostaa, ettei vääriä kysymyksiä ole, eikä yrityksen tarvitse osata Green ICT:tä valmiiksi. Kaikki vähempipäästöisestä digistä kiinnostuneet ovat tervetulleita toimintaan.