Suomi datakyvykkyyden paremmalla puolella 109 maan vertailussa, mutta työtä riittää kotona ja globaalisti
Elämää tietoyhteiskunnassa

Suomi datakyvykkyyden paremmalla puolella 109 maan vertailussa, mutta työtä riittää kotona ja globaalisti

Suomi voisi selvityksen perusteella tehdä vielä enemmän, jotta saisimme kaiken yhteisen hyödyn irti datataloudesta kunnioittaen samalla yksityisyydensuojaa, kansalaisoikeuksia ja ilmastoa.

Viimeisin kansainvälinen Global Data Barometer -vertailu julkaistiin 11.5.2022. Barometri arvioi yhteensä 109 maan datakyvykkyyttä toukokuusta 2019 toukokuuhun 2021. Asteikolla 0–100 kaikkien maiden keskiarvo on tällä hetkellä vain 34, kun taas Suomen kokonaisarvio on tätä selvästi korkeampi 55. Asteikossa arvo 100 tarkoittaisi sitä, että data-asiantuntijoista koostuvan yhteistyöryhmän määrittämät parhaat käytännöt toteutuisivat täysin. Kriteerit arvioinnille ovat kuitenkin tiukat, sillä ne edellyttävät esimerkiksi toimivia datatalouden rakenteita, lainsäädäntöä, infrastuktuuria sekä sitoutumista avoimen datan yleishyödyllisyyteen. Yksikään maa ei saavuttanut 70 pisteen ylittävää kokonaistulosta vuoden 2022 vertailussa.

Mitä Global Data Barometer mittaa? 

Selvitys vertailee osallistujamaiden osalta datan hallinnointiin, kyvykkyyksiin, saavutettavuuteen ja datan yleishyödylliseen hyödyntämiseen liittyviä mahdollisuuksia ja osaamista. Lisäksi datakyvykkyyttä arvioidaan erikseen teemamoduulien kautta, joita vuoden 2022 vertailussa ovat ilmastokriisin torjunta, terveydenhuolto ja koronapandemia, maankäyttö, julkinen rahoitus, yritystiedot, julkiset hankinnat ja poliittisen päätöksentekojärjestelmän läpinäkyvyys. Barometrin tiukka arviointikriteeristö näkyy siinäkin, että jokaisen osallistujamaan tuloksista voitiin osoittaa jokin heikko osa-alue. Kaiken kaikkiaan vertailussa on 60 277 datapistettä, joita voi tarkastella ja vertailla itse barometrin verkkosivuilla. 

Suomi edellä keskiarvoa, joillain osa-alueilla suuria puutteita 

TIEKE on vastannut barometrin Suomea koskevan osuuden tiedonkeruusta. Keruun tehnyt Tommi Salo toteaa, että barometri on aihealueiltaan poikkeuksellisen laaja. “Harvoin saa samassa datakokonaisuudessa tarkastella sekä väestötietojen saatavuutta, biodiversiteettiä että maankäyttödatan hyödyntämistä poliittisessa vaikuttamisessa”, Salo sanoo.  

GDB:n tuloksia voi tarkastella maittain, ja tuloksista laadittu raportti erottelee Suomen erityiseksi vahvuudeksi biodiversiteettiin liittyvän datan keräämisen. Salon mukaan tästä on kiittäminen esimerkiksi Lajitietokeskuksen avoimia biodiversiteetin aineistoja. Selkeimmäksi Suomen heikkoudeksi katsottiin puutteet reaaliaikaisen tiedon saatavuudessa terveydenhuoltojärjestelmästä. “Tässä tosin heijastuvat tutkimuksen tekijöiden omat parametrit. Suomen huono sijoitus osiossa johtuu esimerkiksi siitä, että meillä ei ole reaaliaikaista avointa tietoa jaettavissa vapaana olevista sairaalapaikoista, vaan hoitoonpääsyajoista ja täytetyistä paikoista ”, Salo valaisee. “Lisäksi indikaattori olisi kaivannut tietoa erikoissairaanhoidon kapasiteetista, kuten hengityskoneiden määrästä. Tällaista dataa ei Suomessa ollut tarkasteluajankohtana vapaasti saatavilla.” 

Suomen datakyvykkyyden taso teemoittain (siniset pisteet) verrattuna 109 maan tuloksiin (punaiset pisteet). Tarkastellut aihealueet: kyvykkyydet (capabilities), ilmastokriisin torjunta, terveydenhuolto ja koronapandemia, maankäyttö, julkinen rahoitus, yritystiedot, julkiset hankinnat ja poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyys.
Kuva: Global Data Barometer, https://globaldatabarometer.org/country/finland/ 

Digitalisaation edelläkävijän maineessa olleen Suomen aineistojen laatu ja saatavuus näyttäytyi Salon mukaan yllättävän vaihtelevana selvitystä tehdessä. Lisäksi osasta hallinnon aloja puuttui tarkastelujakson aikana laadukasta datataloutta koskeva lainsäädäntö. “Sittemmin voimaan on tosin tullut uudistuksia, kuten tiedonhallintalain (906/2019) muutos kesällä 2021, joka edellyttää ainestoilta koneluettavuutta ja saatavuutta rajapintojen kautta”, Salo huomauttaa.

Suomen tuloksia leimaa Salon mielestä ylipäätään tietty osa-alueiden epätasaisuus. “Olemme joko selkeästi edellä keskivertotuloksia, rinta rinnan kärkimaiden kanssa, tai sitten parantamisen varaa riittää”, hän toteaa. 

Tarkastelemme seuraavaksi lähemmin Suomen tuloksia muutamista barometrin osa-alueista.  

Poliittisen päätöksenteon läpinäkyvyys 

Sekä Global Data Barometer että sen edeltäjä Open Data Barometer korostavat datan mahdollisuuksia edistää yhteistä hyvää, ja tutkimus mainitsee yhtenä kärkenä pyrkimyksen vähentää poliittista korruptiota datan avulla. Suomi saa selvityksessä tästä osa-alueesta vain 36 pistettä, mikä ei ole merkittävästi maailman keskiarvoa (25 pistettä) parempi. Moduulin paras suoriutuja Yhdysvallat sen sijaan keräsi 82 pistettä. 

“Poliittisen avoimuuden moduulissa Suomen tulosta laskivat esimerkiksi lobbausrekisterin puute sekä puutteet poliittisten toimijoiden rahoitustietojen saatavuudessa.” Vaikka avoimuus on valtionhallinnon viestinnän periaatteita, ei barometriä varten esimerkiksi ollut myöskään mahdollista saada viranomaisilta tarkkaa tietoa siitä, paljonko kansalaiset tietopyyntöjä tekevät ja kuinka niihin vastataan. “Jos dataa tästä on, sitä on erittäin vähän ja se on ollut kolmannen osapuolen tuottamaa”, Salo huomauttaa. 

Yritystiedot 

Moduulissa Suomi sai 42 pistettä maailman keskiarvon ollessa 26 pistettä, kun parhaan tuloksen saanut Tanska sai peräti 91 pistettä. Osa-alue tarkasteli esimerkiksi sitä, ylläpidetäänkö maassa avointa yritysrekisteriä ja kuinka suurilta osin yritystietoja voi hyödyntää yleishyödylliseen käyttöön tai esimerkiksi uusien tuotteiden suunnitteluun.

Suomessa ei tietosuojasyihin vedoten luovuteta yrityksen tosiasialliseen edunsaajaan liittyviä tietoja muuten kuin rahanpesulain mukaiseen käyttötarkoitukseen. Kaupparekisterilakiin on lisätty mahdollisuus näiden tietojen avaamiseen EU-tason lainsäädännön velvoittamassa laajuudessa, mutta tämä muutos ehtinee vasta tutkimuksen seuraavaan oletettuun tarkastelujaksoon. “Toistaalta Suomen yritystietojen yleishyödyllinen käyttö on tutkimuksen perusteella maailman 10 parhaan joukossa, ja edellä myös muuten korkeimmat yhteispisteet saanutta Tanskaa”, huomauttaa Tommi Salo. 

Kyvykkyydet 

Suomi erottui 79 pisteellä edukseen Kyvykkyydet-moduulissa, jossa maailman keskiarvo oli 49 pistettä ja parhaiten pärjännyt Viro sai 92 pistettä. Moduuli mittasi esimerkiksi valtakunnallisia ohjelmia datakyvykkyyden ja datatalouden kehittämiseksi, digi-infran toimivuutta, mahdollisuuksia digitaalisen osaamisen kehittämiseen ja valtionhallinnon valmiuteen tarjota digitaalisia palveluita. 

“Kyvykkyydet-moduulin tuloksista voisi todeta, että Suomessa on jo hyvät lähtökohdat hyödyntää dataa monin eri tavoin, mutta petrattavaa on. Esimerkiksi datan uudelleenkäyttöön julkishallinnon ulkopuolella ei ole saatavilla juuri tukea, vaikka askeleita tämän edistämiseen onkin jo otettu”, Salo toteaa. 

Mitä barometrin tuloksista voi päätellä? 

Global Data Barometerin raportti nostaa itse esille yleisiä päätelmiä tuloksista. Selvää esimerkiksi on, että paljon työtä on globaalisti edelleen edessä, jotta data voisi edistää hyvinvointia, kilpailukykyä, vahvoja kansalaisyhteiskuntia ja kestävää tulevaisuutta parhaalla mahdollisella tavalla. GDB esittää esimerkiksi, että datan saatavuutta helpottavat standardointi ja lainsäädäntö. Suomesta esimerkiksi puuttuu lainsäädännössä määritelmä sille, mitä avoin data on. 

Globaalisti datan käytettävyys ei ole vielä normi, esimerkiksi avointen lisenssien, koneluettavuuden ja vapaan bulkkisaatavuuden osalta. “Suomessa data on lähes poikkeuksetta saatavilla koneluettavassa muodossa, mikä tietenkin lisää analysointimahdollisuuksia”, Tommi Salo huomauttaa. 

109 maan tutkimusotannasta GDB päättelee, että poliittisen ja byrokraattisen vallankäytön areenoilla avoin data ei ole vielä kovin arvostettua. Johdonmukaisesti valtion varoja koskevasta datasta ei ole helppoa löytää tietoa siitä, paljonko rahaa tarkkaan on käytetty mihinkin kohteeseen. Ja vaikka poliittinen läpinäkyvyys on lisääntynyt erityisesti rahoituksen osalta, on laadukasta ja yhteentoimivaa lobbausdataa liian vähän saatavilla. 

Datakyvykkyyden kehittäminen sekä kansallisilla että globaaleilla tasoilla vaatisi GDB-raportin mukaan lisää johtajuutta ja strategioiden kehittämistä, parempia datan jakamisen viitekehyksiä ja esimerkiksi lisää julkisen rahankäytön avoimuutta. 

Lopuksi: koska naapurimaan tulokset yleensä kiinnostavat, Ruotsi sai kokonaistuloksekseen 42,8 ja Viro 67,4 pistettä. Norjasta tuloksia ei ole saatavilla. 

Lue seuraavaksi