Green ICT Visiiri vauhdittaa Suomen ICT-alan kestävää kehitystä
Vastuullisuus

Green ICT Visiiri vauhdittaa Suomen ICT-alan kestävää kehitystä

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista, ja keskustelun lisääminen alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, niiden mittaamisen tavoista ja energiansäästön ratkaisuista on tarpeen. Green ICT Visiiri -hanke tuo tähän ratkaisun, kun jo aikaisemmin perustettu Uudenmaan Green ICT -ekosysteemi laajentuu kansalliseksi ekosysteemiksi. Yritykset pääsevät nyt valtakunnallisesti mukaan vaikuttamaan ja hyötymään tästä kehitystoiminnasta! Lisääntyneellä energiatehokkuudella on nimittäin monia positiivisia vaikutuksia, niin ilmastoon kuin yrityksen omaan toimintaankin.

ICT-alan ympäristövaikutukset kasvavat nopeasti, ja tulevaisuudessa tahti vain kiihtyy. Ala on nousemassa yhdeksi merkittävimmistä päästöjen lähteistä.

Kiristyvä regulatiivinen paine ja esimerkiksi EU:n CSRD-direktiivin kestävyysraportoinnin velvoitteet yhdessä kasvavan jätevuoren kanssa pakottavat myös ICT-alan tekemään työtä vihreän siirtymän eteen.

ICT-alan merkitystä päästöjen tuottajana ei välttämättä vielä tunnisteta, vaikka alan päästöt ovat jo samaa luokkaa kuin lentoliikenteen.

Nykyisellään helposti syyllistetään lentomatkustajia ilmaston tuhoamisesta, mutta harvoin kuulee ketään syytettävän Netflixin katsomisesta.

Jari Porras, vuoden 2023 Tivi-vaikuttajana palkittu Lappeenrannan teknillisen eli LUT-yliopiston ohjelmistotuotannon professori

”Muutkin sektorit voivat ajatella ICT:tä – ei pelkästään työvälineenä – vaan välineenä, jonka avulla voi päästä omiin ympäristötavoitteisiin. ICT ei pelkästään edistä vaan se oikeastaan tekee vihreän siirtymän mahdolliseksi.”

Ja tähän mahdollisuuteen kannattaa tarttua. Toiminnan kehittäminen Green ICT:n mukaisesti näkyy positiivisten ilmastovaikutusten lisäksi usein myös suoraan yrityksen taloudessa, sillä yrityksen vihreämpi toiminta tuo säästöä muun muassa energiankulutuksesta.

Vihreä siirtymä on jo tätä päivää

Vihreän siirtymän haasteet eivät ole edessä jossain tulevaisuudessa, vaan ne ovat monelle yritykselle jo osa arkea.

CSRD-direktiivi velvoittaa isommat yritykset vastuullisuusraportointiin kuluvan vuoden tilikauden tiedoista. Seuraavana vuonna vuorossa ovat pienemmät yritykset, ja lopulta vuonna 2026 lähes kaikki yritykset ovat vastuullisuusraportoinnin piirissä.

Vastuullisuusasiat voivat koskettaa jo nyt pienempiäkin yrityksiä, mikäli ne ovat CSRD-vaatimusten piirissä olevan isomman yrityksen toimitus- ja arvoketjussa. Myös kuluttajat ovat yhä tietoisempia ja osaavat vaatia kestävän kehityksen mukaista toimintaa. Jos Green ICT -asiat ovat kunnossa, ympäristöystävällisestä toiminnasta tulee kilpailuvaltti.

Vihreä siirtymä ei kuitenkaan ole pelkkää raportointia, vaan se on ennen kaikkea tekoja ja toiminnan muutoksia, joista raportoidaan. Toimintaa on helpompi muuttaa vihreään suuntaan riittävän tietotaidon avulla. Tätä tietotaitoa Green ICT Visiiri tarjoaa hankkeeseen osallistuville yrityksille.

ICT-alan kädenjälki näkyy myös muilla toimialoilla

ICT-alan vaikutus ympäristöasioihin toimii kahdella tavalla, käden- ja jalanjälkenä, ja alalla on merkittävä rooli ympäristöasioissa.

Jalanjälki on omien ratkaisujen vaikutus oman alan päästöihin ja ympäristövaikutuksiin. ICT:n jalanjälkeen vaikuttaa esimerkiksi järjestelmien virran kulutus. Nykyisen tekoälyn nousun aikakautena ja muun digitalisaation kasvun myötä tämä tulee vain lisääntymään. Kun yritys kehittää toimintaansa Green ICT:n mukaisesti, se voi säästää energiankulutuksessa, mikä näkyy suoraan viivan alla.

Kädenjäljellä taas tarkoitetaan sitä, miten toimijan ratkaisut vaikuttavat toisten osapuolten energiasäästöön, ympäristövaikutuksiin ja kestävyyteen. ICT-alan kädenjälki voi vaikuttaa monen muun alan hiilijalanjälkeen ja ylipäätään selviytymiseen EU:n vihreän siirtymän tavoitteista sekä velvollisuuksista.

Matalan kynnyksen tie vihreään siirtymään

Miten ICT-yritykset voisivat parhaiten vastata vihreän siirtymän vaatimuksiin? Vastauksena haasteisiin on perustettu valtakunnallinen Green ICT Visiiri -hanke. Se on ICT-alan vihreän siirtymän hanke, jossa kehitetään kansallista osaamista sekä edistetään Green ICT:n käyttöönottoa Suomessa.

Green ICT Visiiri -hanke tarjoaa monipuolisia hyötyjä osallistujille:

1. Kansalliset ekosysteemitapaamiset

Verkkotapaamiset ovat nopea ja helppo tapa pysyä selvillä kehityksen kärjestä sekä verkostoitua. Tapaamiset ovat kaikille avoimia verkkotapaamisia. Ensimmäinen valtakunnallinen ekosysteemitapaaminen on 17.6.2024 kello 12.30.

2. Maakunnallinen toiminta

Visiiri-hanke laajenee myös maakuntiin, joissa käynnistetään maakunnallisia ekosysteemejä. Nämä ovat erinomaisia alueellisia verkostoitumistilaisuuksia alueen yrityksille ja muille toimijoille. Tilaisuudet tarjoavat oivallisen ympäristön yhdessä oppimiselle ja kehittämiselle.

3. Yritysten yhteiskehittäminen

Yritykset voivat osallistua hankkeen mittareiden kehittämiseen ja käyttää kehitystyöhön TIEKEn sekä hankkeeseen osallistuvien yliopistojen aikaa.

Yhteiskehittämiseen sisältyy myös räätälöityä koulutusta henkilöstölle, johon on mahdollista saada EU:n De minimis -tukea. Tuen kautta koulutuksen arvo on noin 1800 euroa. Koulutuksen voi myös ostaa, mikäli yritys ei ole oikeutettu tukeen. De minimis -tuki on vähäisen ja kilpailua vääristämättömän EU-tuen instrumentti.

Green ICT Visiiri -hanke tarjoaa yrityksille kivuttoman matalan kynnyksen tavan tutustua aihepiiriin. Mahdollisuus osallistua hankkeeseen kannattaa käyttää.

Tuomas Mäkilä, Turun yliopiston ohjelmistotekniikan apulaisprofessori

Mäkilä kertoo, että hankkeen myötä syntyy tuotteistetumpia palveluita ja työkaluja, joilla voidaan entistä helpommin mitata ja arvioida järjestelmien ympäristötehokkuutta.

Mittauksen ja arvioinnin helpottumisen myötä myös päätöksenteko helpottuu, jolloin toiminnan kehittäminen energiatehokkaampaan suuntaan on yksinkertaisempaa.

Green ICT on investointi, joka tuo kilpailuetua

Green ICT Visiiri -hanke tarjoaa yrityksille monia hyötyjä liittyen kestävän kehityksen tavoitteisiin.

Kun yritys on mukana Visiiri-hankkeessa, tulee ympäristöystävällisyydestä vähitellen luonteva osa yrityksen prosesseja. Näin vihreästä siirtymästä tulee lopulta yritykselle kilpailuetu.

Jari Porras painottaa, että Green ICT on hyvä nähdä investointina osaamiseen, uusiin tapoihin ja haluun tehdä asioita tehokkaammin, luontoa huomioiden.

Pidemmän päälle, kun asioita tehdään energiatehokkaammin, alkaa vaikutus näkyä myös kulurakenteessa ja sitä kautta liikevoitossa.

Jari Porras

Porras neuvoo kolme ensiaskelta, joiden avulla yritys voi ryhtyä toimiin Green ICT:n saralla:

  1. Aseta yritykselle ensimmäisenä ylätason ymmärrettävät tavoitteet.
  2. Viesti tavoitteista koko organisaatiolle niin, että joka tasolla henkilöstö ymmärtää, mitä tavoitteet merkitsevät kunkin omassa työssä ja miksi niiden mukaan toimitaan.
  3. Vie Green ICT osaksi prosesseja.

Etua verkostoitumisesta yritysten ja yliopistojen huippuasiantuntijoiden kanssa

Muiden Green ICT Visiiri -hankkeeseen osallistuvien kanssa yritys voi jakaa kokemuksiaan ja oppejaan ja samalla itsekin kehittyä.

”Yhdessä voimme tehdä ICT-yrityksistämme ympäristöystävällisempiä ja tehdä Suomesta liikenne- ja viestintäministeriön ICT-strategian mukaisen mallimaan”, Porras maalailee tulevaisuutta.

Mäkilä näkee, että ne yritykset, jotka jo toteuttavat Green ICT:tä, saavat etua verkostoitumisesta muiden samanhenkisten yritysten kanssa. ”Tällaiset yritykset saavat hyötyjä yliopistojen ja hankkeessa mukana olevien huippuasiantuntijoiden osaamisesta sekä viimeisimmistä tutkimuksista.”

Työkaluja ja tietoa oman yrityksen kehittämiseen

Visiiri-hanke tarjoaa erinomaisen kanavan hankkia tietoa Green ICT -teemoista. Hankkeen työpaketeissa kehitetään malleja ICT-alan ilmasto- ja ympäristövaikutusten selvittämiseen ja seurantaan esimerkiksi mittaamisen, konsultoinnin, ohjelmisto- sekä tietoliikenne- ja konesalien näkökulmista.

Ympäristövaikutusten mittaamisen asioita pohditaan hankkeessa Turun yliopiston johdolla. Oulun yliopiston Visiiri-hankkeen puitteissa tehtävä työ kytkeytyy 6G-lippulaivaohjelmaan, jossa tutkitaan kestävän kehityksen periaatteiden mukaisia tulevaisuuden tietoverkkoja.

”Ympäristökestävyyden ohella tietoverkkojen suunnittelussa, valmistelussa ja käytössä pyritään lisäämään myös sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä”, kertoo Sanna Tuomela, joka on Oulun yliopiston Green ICT Visiiri -hankeosuuden projektipäällikkö.

Oulun yliopiston vastuulla oleva osuus kohdistuu erityisesti matkaviestinverkkojen ympäristökestävyyteen kuten esimerkiksi verkkojen energiatehokkuuteen.

”Visiiri-hankkeessa yritykset voivat osallistua tutkimukseen esimerkiksi tuomalla tutkimuskäyttöön käyttötapaustietoa matkaviestinverkkojen ympäristökestävyydestä ja energiatehokkuudesta sekä tulemalla mukaan kansalliseen Green ICT -verkostoon.

Verkoston kautta voi osallistua keskusteluun ja saada työkaluja sekä tietoa oman yrityksen ympäristökestävyyden kehittämistä varten.”

Itä-Suomen yliopiston osuus Visiirissä taas keskittyy vihreän ICT:n ja ympäristöystävällisyyden huomioimiseen konesaliympäristöissä ja palvelinlaitteistoissa.

”Ympäristökestävyystavoitteet heijastuvat koko IT-palvelutuotannon arvoketjuun kuten konesalitoimittajien valintaan, palveluiden suunnitteluun, kestävään palvelutuotantoon digitalisaation avulla sekä työasemien ja mobiililaitteiden hallintaan ja kierrätykseen tehokkaasti mutta tietoturva- ja tietosuojavaatimuksia noudattaen” toteaa Marko Jäntti, digitaalisen palvelujohtamisen dosentti Itä-Suomen yliopistosta.

Kaikki yritykset mukaan Green ICT Visiiri -hankkeeseen!

TIEKE kumppaneineen on toteuttanut jo kolme Green ICT-hanketta. Aikaisempien hankkeiden tulokset ja mm. pohjoismainen vuoropuhelu ovat herättäneet kiinnostusta myös Suomen ulkopuolella.

Jatkossa kaikki yritykset voivat liittyä Visiiri-hankkeeseen ja päästä mukaan vaikuttamaan käytännön tasolla vihreään siirtymään. Mitä useampi yritys osallistuu Visiiri-hankkeeseen, sen laajemmalle tietoisuus leviää.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Tietosuoja harrastuksissa -sivusto yhdistyksen tukena
Vastuullisuus

Tietosuoja harrastuksissa -sivusto yhdistyksen tukena

Tietosuojan varmistaminen saattaa yhdistyksissä tulla helposti tyrmätyksi työläänä, hankalana ja epäselvänä. Oikein hoidettu tietosuoja ei kuitenkaan ole vain lakisääteinen velvoite, vaan se auttaa yhdistystä toimimaan selkeästi ja turvallisesti. Tietosuoja harrastuksissa -sivusto tarjoaa käytännönläheisiä työkaluja ja ohjeita, joiden avulla yhdistyksen hallitus voi varmistaa, että tietosuoja on hoidettu asianmukaisesti.

Timo Simell
Timo Simell
Digikyvykkyys
ICT-konsultoinnin tekijänoikeus – tunnetko yleisimmät käytännöt?
Digikyvykkyys

ICT-konsultoinnin tekijänoikeus – tunnetko yleisimmät käytännöt?

Kun yritys ostaa ICT-konsultointia, konsulttiraportteja ja dokumentteja ICT-firmalta, optimistinen ostaja voi odottaa saavansa automaattisesti myös tekijänoikeuden ja muut immateriaalioikeudet hintaviin konsultointihankintoihinsa. Suomessa ICT-alan käytäntö on kuitenkin usein toinen. Pääsääntöisesti konsultointi- ja asiantuntijapalveluja myyvät konsultit pitävät omistusoikeuden tuotoksiinsa itsellään ja asiakas saa vain rajoitetun käyttöoikeuden hänelle luovutettuun dokumentaatioon.

lakimies Kari Keturi, Law Office Dancon Oy
Digikyvykkyys
Viimeiset metrit ennen maaliviivaa – GDPR4CHLDRN-projektitiimin tiukka loppukiri kohti tavoitteita
Digikyvykkyys

Viimeiset metrit ennen maaliviivaa – GDPR4CHLDRN-projektitiimin tiukka loppukiri kohti tavoitteita

Tietosuoja haltuun harrastustoiminnassa – GDPR4CHLDRN -projektille asetettiin suunnitteluvaiheessa valtavat tavoitteet, joiden eteen projektitiimi on näiden kuluneiden kuukausien aikana tehnyt parhaansa. Mitä tästä nyt sitten jäi käteen ja miten tästä eteenpäin? Mitä projektipäällikön mielessä liikkuu nyt, kun maaliviiva on saavutettu?

Nora Musto