​​Miten ihmiset ja tavarat löytäisivät perille entistä sukkelammin?
Digitaaliset prosessit

​​Miten ihmiset ja tavarat löytäisivät perille entistä sukkelammin?

Logistiikan saavutettavuusdata -hankkeen ja GeoForumin tapahtuma käynnisti vuoropuhelun osoitetietojen ylläpitäjien ja käyttäjien välillä.

Vaikka kuluttajat tekevät verkossa koko ajan enemmän ostoksia ja kuntalaiset hyödyntävät erilaisia karttatietokantoja, puutteelliset tai ristiriitaiset suunnistusohjeet aiheuttavat paljon päänvaivaa. Ratkaisuja on onneksi saatavilla. Löydänkö perille -tilaisuus 10.2.2022 avasi aihetta. Tässä kirjoituksessa käymme läpi, mitä opimme tilaisuudessa.

Miksi toimipaikan osoite on eri tavalla kunnan verkkosivulla ja Google Mapsissa?

Karttapalveluiden pitäisi parhaansa mukaan etsiä laadukkainta viranomaistietoa. Näin ei kuitenkaan ole, sillä karttatietoja ylläpitävät useat tahot – sekä julkiset että yksityiset. Jokainen taho valitsee omat lähteensä, eikä aineistoja prosessoida ristiin. Vaikka aineistot olisivatkin kunnossa, kuluttajalla saattaa olla laitteita, joihin hän ei itse ole päivittänyt uusimpia karttoja. 

Toinen ongelma on sijaintitietojen puutteellisuus. Esimerkiksi pelastuslaitos ja erilaiset kuljetuspalvelut kamppailevat usein sijaintien, kuten rakennusten sisäänkäyntien löytämisen kanssa. Perille opastavat kulkupisteet ja sisäänkäynnit voivat olla selviä alueen asukkaille, mutta ulkopuoliset eivät tarkimmankaan kartan kanssa löydä perille.

Löydänkö perille -tilaisuudessa 10.2.2022 paikkatietoasiantuntija Atte Honkaniemi Seinäjoen kaupungilta kertoi, kuinka kuntien osoitteet muodostuvat. Hän avasi myös eri osoitelähteiden eroihin liittyviä haasteita.

Vaikka kunnat eivät ole vastuussa kaupallisista tai joukkoistetuista palveluista, viranomaiset tekevät jatkuvasti töitä asian parantamiseksi. Valtion osoitetietojärjestelmä -hanke on yksi esimerkki joukkoistetusta tiedonkeruumenetelmästä, jolla julkishallinto pyrkii kantamaan kortensa kekoon osoitetietojen parantamiseksi.

Johtava asiantuntija Sakeri Savola vastaa Maanmittauslaitoksen Valtion osoitetietojärjestelmä -hankkeesta. Osoitteistoista vastaavat Suomessa tällä hetkellä kunnat, joten niiden hallinnoinnissa ja tarkkuudessa on merkittävää vaihtelua. Hanke rakentaa valtakunnallisen järjestelmän parantamaan nykytilannetta.

Kun osoite ei riitä: tekoälytunnistusta ja hiljaista kohdetietoa

Osoitetietojen oikeellisuudessa riittää petrattavaa. Perille pääsyn viime metrejä ei aina tarkka osoitekaan pelasta. Tämä on erityisesti kuljetusalalla harvinaisen selvää. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että esimerkiksi kohteeseen saapumisen ja lähetyksen luovuttamisen välissä voi ilmetä viivästyksiä vaikkapa parkkipaikan tai tavarantoimitussisäänkäynnin löytämisessä.

DB Schenkerin ajojärjestelijä Kaj Korhonen esitteli käytännön esimerkein, kuinka tarkkakaan osoite ei aina riitä. Esimerkiksi Ateneum-taidemuseoon tavaraa vietäessä navigaattori ohjaa pääovelle, joka sijaitsee vilkasliikenteisen Kaivokadun puolella. Katuosoitteen perusteella suunnistaen ainoa pysäköintipaikka kuljetuksille olisi bussipysäkki, jolle pysähtyminen ei ole suositeltavaa.

Tällaisen kuljetuksen loppuvaiheen hiljaisen tiedon näkyväksi tekemiseen on onneksi myös olemassa ratkaisuja. Logistiikan saavutettavuusdata -hanke on Forum Virium Helsingin ja TIEKEn hanke, joka pyrkii poistamaan kuljetusten haasteita osoitetietoa tukevan avoimen tiedon avulla. 

Tietoja perille pääsyn tueksi tallennetaan OLMap-sovelluksessa ja käytetään Gatesolve-sovelluksessa. Kuljettaja voi Gatesolven avulla etsiä nopeasti vaikka kuorma-autolle sopivan ajoreitin pihan perälle.

Tekoälyn voi myös ottaa tueksi. Emblica Oy teki Forum Virium Helsingille kokeilun kuljetusten kannalta tarpeellisten asioiden tunnistamisesta katutilan 360-kuvista. Ratkaisun myötä voisi osin automatisoida esimerkiksi sisäänkäyntien ja ajoreittien kartoitusta.

Emblican toimitusjohtaja Teemu Heikkilä esitteli koneoppimiseen perustuvaa kuvantunnistuskokeilua Löydänkö perille -tapahtumassa.

Miten tieto sitten saavuttaa loppukäyttäjät?

Keskustelu on osoittanut, kuinka paljon tiedolle on tänä päivänä tilausta. Loppukäyttäjien harras toive on, että kaikki mahdollinen tieto linkittyisi toisiinsa ja löytäisi lopulta maksullisetkin palvelut, joista tietoa haetaan.

Kuntien osoiteasiantuntijoiden ryhmän johtopäätökset olivat myös yksimieliset – tarvitsemme ohjeistusta ja standardeja. Tällöin jokaisen ei tarvitse miettiä omillaan, miten jokin ongelma ratkaistaan.

Kuntien ja uuden osoitetietojärjestelmän rooli on tuottaa laajasti tietoa kaikkien käytettäväksi. Kun tietoja korjataan, niiden tulisi päätyä johonkin yhteiseen järjestelmään. Maailmasta löytyy kyllä analyysikeinoja, joilla voidaan tulkita esimerkiksi sitä, miten johonkin toimipisteen tulisi ajaa. 

Lakisääteisten velvoitteiden täyttämisen lisäksi yhteisellä systeemillä ja tiedonkeruun joukkoistamisella voidaan vielä lisätä tiedon laaja-alaisuutta. Hyödyt ovat suuret, ja loppukäyttäjät ovat valmiita osallistumaan myös rahallisesti, kun kyse on laadukkaasta datasta ja avusta ihmisten ja tavaran perille saamiseksi.

Asiantuntijat kohtasivat Löydänkö perille -tilaisuudessa myös paneelikeskustelussa.

Kirjoittaja

Lue seuraavaksi