Millä tolalla on järjestöjen digiosaaminen?
Uutta osaamista

Millä tolalla on järjestöjen digiosaaminen?

Digitalisaatio on jalkautunut järjestöjen arkeen. Olemme hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Käsitykset digitalisaation vaikutuksista ja roolista sekä ylipäätään termin ymmärtäminen vaihtelevat kuitenkin paljon.

Parhaimmillaan digitalisaatio helpottaa organisaation arkea erilaisten ratkaisujen tehostaessa tavoitteiden toteutumista ja prosessien parantamista, oli sitten kyseessä pieni yhdistys tai valtakunnallinen liitto.

Muutos alkaa olemassa olevien käytäntöjen tarkastelusta sekä uudenlaisen toimintakulttuurin kehittämisestä. Pohdittaessa järjestöjen digitaalisen osaamisen tilaa esiin nousevat erityisesti seuraavat asiat:

  1. Digitalisaation mahdollisuuksien ymmärtäminen osana koko järjestön toimintaa.
  2. Johtajan rooli digiosaajana ja uudistusten realistisena jalkauttajana.
  3. Palvelujen yhteentoimivuus niin, että kaikki järjestön toimijat voivat digitaalisia resursseja hyödyntää.
  4. Budjetin ja aikataulun realistinen laadinta.

Suunnitelmallisesti johtaen

Tekemisen ja kehittämisen realismi lähtee strategisesta suunnittelusta, johtamisesta ja uudistusten määrittelystä oman järjestön ehdoilla. Askel kerrallaan tehdyt uudistukset ja eri työkalujen integroiminen toimimaan tehokkaasti yhteen ovat olennainen osa kokonaisuutta.

Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria.

Digiin ei pidä rynnätä, ellei uudistumista voida perustella konkreettisesti ja hyötynäkökulmasta henkilöstölle, luottamushenkilöille ja jäsenistölle. Hyvinä perusteina uusille toiminnan malleille ja ratkaisuille voidaan nähdä niin ajankäytön tehostuminen kuin jäsenpalvelun ja -kokemuksen parantuminen.

Yhdessä kehittäminen, selkeä ohjeistus ja kunnollinen perehdytys ennakoivat onnistunutta uudistusta ja pitkän tähtäimen hyötyjä. Sisäänajo tulee suunnitella osana kokonaisuutta, ja tästä ovat vastuussa ensin johtajat, sitten muut järjestön avainhenkilöt. Koulutusta työkalujen käyttöön voi hankkia myös järjestön ulkopuolelta.

Hyvälle näyttää

Järjestöjohtajan ja sitä kautta henkilöstön positiivinen suhtautuminen uudistamiseen luo otollisen pohjan niin pienille digiaskelille kuin laajemmille strategisille toimenpiteille.

Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Olemme jo nähneet esimerkkejä niin avoimen viestinnän ja valmistelukulttuurin vaikutuksista suurtapahtumien järjestämisessä digipalveluiden avulla kuin rohkeasti toimintaa uudistavien johtajien roolista koko organisaation kehittämisessä.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Tiedosta-lehdessä 2/2017.

Lue seuraavaksi

Digikyvykkyys
Näytä, mitä osaat: Digitaalinen osaamismerkistö tekee osaamisesta näkyvää
Digikyvykkyys

Näytä, mitä osaat: Digitaalinen osaamismerkistö tekee osaamisesta näkyvää

Teknologian kehitys vaatii jatkuvaa oppimista ja osaamisen päivittämistä. TIEKEn ylläpitämä valtakunnallinen digitaitojen osaamismerkistö tarjoaa käytännöllisen välineen digitaitojen tunnistamiseen ja sanoittamiseen. Se auttaa yksilöitä urasuunnittelussa ja yrityksiä henkilöstön osaamisen tunnistamisessa.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa
Digikyvykkyys

Teknologia on korvaamaton tuki jatkuvassa oppimisessa ja osaamisen tunnistamisessa

Digitalisaatiokehityksen nopea tahti korostaa, kuinka tärkeää on oppia jatkuvasti uusia taitoja ja tunnistaa osaaminen. Osaamisen tunnistaminen vaatii strategista ajattelua, osaamista koskevaa dataa, konkreettisia käytännön työkaluja ja yhteistyötä. Hyviä esimerkkejä osaamisen tunnistamisen malleista ja työkaluista ovat osaamismerkit, data-avaruudet ja digikompassi.

Viestintätoimisto Aivela
Vastuullisuus
Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?
Vastuullisuus

Vastuullisuusdata on vastuullisuusraportoinnin kulmakiviä – mitä lähestyvä raportointivelvoite tarkoittaa?

Vastuullisuusraportointi ja vastuullisuusdata ovat olennainen osa organisaation liiketoiminnan kehittämistä ja sen vaikutusten arvioimista yhteiskunnassa. Vuosi 2024 on lainsäädännöllisesti merkittävä vastuullisuusraportoinnin kannalta, sillä uusi CSRD-direktiivi velvoittaa organisaatioita vastuullisuutensa raportointiin.

Suvi Alatalo