Millä tolalla on järjestöjen digiosaaminen?

Millä tolalla on järjestöjen digiosaaminen?

Digitalisaatio on jalkautunut järjestöjen arkeen. Olemme hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Käsitykset digitalisaation vaikutuksista ja roolista sekä ylipäätään termin ymmärtäminen vaihtelevat kuitenkin paljon.

Parhaimmillaan digitalisaatio helpottaa organisaation arkea erilaisten ratkaisujen tehostaessa tavoitteiden toteutumista ja prosessien parantamista, oli sitten kyseessä pieni yhdistys tai valtakunnallinen liitto.

Muutos alkaa olemassa olevien käytäntöjen tarkastelusta sekä uudenlaisen toimintakulttuurin kehittämisestä. Pohdittaessa järjestöjen digitaalisen osaamisen tilaa esiin nousevat erityisesti seuraavat asiat:

  1. Digitalisaation mahdollisuuksien ymmärtäminen osana koko järjestön toimintaa.
  2. Johtajan rooli digiosaajana ja uudistusten realistisena jalkauttajana.
  3. Palvelujen yhteentoimivuus niin, että kaikki järjestön toimijat voivat digitaalisia resursseja hyödyntää.
  4. Budjetin ja aikataulun realistinen laadinta.

Suunnitelmallisesti johtaen

Tekemisen ja kehittämisen realismi lähtee strategisesta suunnittelusta, johtamisesta ja uudistusten määrittelystä oman järjestön ehdoilla. Askel kerrallaan tehdyt uudistukset ja eri työkalujen integroiminen toimimaan tehokkaasti yhteen ovat olennainen osa kokonaisuutta.

Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria.

Digiin ei pidä rynnätä, ellei uudistumista voida perustella konkreettisesti ja hyötynäkökulmasta henkilöstölle, luottamushenkilöille ja jäsenistölle. Hyvinä perusteina uusille toiminnan malleille ja ratkaisuille voidaan nähdä niin ajankäytön tehostuminen kuin jäsenpalvelun ja -kokemuksen parantuminen.

Yhdessä kehittäminen, selkeä ohjeistus ja kunnollinen perehdytys ennakoivat onnistunutta uudistusta ja pitkän tähtäimen hyötyjä. Sisäänajo tulee suunnitella osana kokonaisuutta, ja tästä ovat vastuussa ensin johtajat, sitten muut järjestön avainhenkilöt. Koulutusta työkalujen käyttöön voi hankkia myös järjestön ulkopuolelta.

Hyvälle näyttää

Järjestöjohtajan ja sitä kautta henkilöstön positiivinen suhtautuminen uudistamiseen luo otollisen pohjan niin pienille digiaskelille kuin laajemmille strategisille toimenpiteille.

Suomessa ollaan hyvällä tiellä kohti digin tulemista osaksi järjestöjen toimintakulttuuria. Olemme jo nähneet esimerkkejä niin avoimen viestinnän ja valmistelukulttuurin vaikutuksista suurtapahtumien järjestämisessä digipalveluiden avulla kuin rohkeasti toimintaa uudistavien johtajien roolista koko organisaation kehittämisessä.

 

Kirjoitus on alunperin julkaistu Tiedosta-lehdessä 2/2017.

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista
Vastuullisuus

Vihreä koodaaminen: miksi ohjelmistojen kestävyys alkaa arjen kehitysvalinnoista

Digitalisaatio nähdään usein yhtenä ratkaisuna kestävyyshaasteisiin. Digitaaliset työkalut voivat vähentää matkustamista, tehostaa resurssien käyttöä, automatisoida prosesseja ja tukea parempaa päätöksentekoa. Samalla on tärkeä muistaa, että myös digitaaliset järjestelmät kuluttavat energiaa ja resursseja. Jokainen sovellus, API-kutsu, dataputki, pilvipalvelu ja tekoälyratkaisu toimii laskentainfrastruktuurin varassa, joka käyttää sähköä, laitteistoa, verkkokapasiteettia ja tallennustilaa.

Laura Partanen, LUT
Vastuullisuus
Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä
Vastuullisuus

Kymmenen askelta kohti vihreämpää ICT:tä

Moni organisaatio tunnistaa, että ICT-toiminnan ympäristövaikutuksiin pitäisi kiinnittää aiempaa enemmän huomiota. Alkuun pääseminen voi kuitenkin tuntua haastavalta. Mistä kannattaa aloittaa? Mitkä toimenpiteet tuottavat eniten hyötyä? Entä miten vihreä ICT saadaan osaksi organisaation jokapäiväistä toimintaa?

Marko Silventoinen
Digitaalinen taloushallinto
Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen
Digitaalinen taloushallinto

Rakennusalan vastuullisuusdatan on kuljettava järjestelmästä toiseen

Rakennusalan vastuullisuusraportointi edellyttää entistä tarkempaa tietoa tuotteista, materiaaleista, toimituksista ja päästöistä. Tietoa syntyy rakennusprosessin eri vaiheissa, mutta se ei vielä siirry järjestelmien ja yritysten välillä riittävän yhdenmukaisesti.

Timo Simell