Kategoria: Ajankohtaista

Kun yritykset pohtivat digitalisaation hyödyntämistä, mieleen nousee usein kysymyksiä siitä, miten ottaa ensimmäiset askeleet ja mistä oikeastaan kannattaa aloittaa. Digitalisaatio, tekoäly ja automaatio tuntuvat olevan kaikkialla, mutta yrityksen on usein vaikea hahmottaa, mitkä näistä teknologioista ovat hyödyllisiä juuri heidän liiketoiminnassaan ja miten ne konkreettisesti tukisivat kasvua ja kilpailukykyä. Ensimmäinen askel on kiinnittää huomiota omaan digikyvykkyyteen. Mutta mitä se tarkoittaa käytännössä?

AI Act -tekoälyasetus on maailman ensimmäinen oikeudellinen kehys tekoälylle. Asetus lähestyy tekoälyjärjestelmiä neliportaisen riskiluokittelun kautta, jossa sääntelyn tiukkuus riippuu toimintaan liittyvistä riskeistä. Ensimmäisiä velvoitteita on alettu soveltaa 2. helmikuuta 2025 alkaen, ja ne koskevat erityisesti korkeimman riskiluokan tekoälyjärjestelmiä ja tekoälylukutaitoa.

Teknologian nopea kehitys muuttaa työtä ja arkea kiihtyvällä tahdilla. Muutos ei kosketa vain tekniikkaa, vaan vaikuttaa suoraan jokaisen toimintamahdollisuuksiin.

Miten yksilö voi säilyttää toimijuutensa ja vaikutusmahdollisuutensa tässä teknologian murroksessa? Kysymys on entistä ajankohtaisempi tekoälyn ja muiden uusien teknologioiden mullistaessa toimintaympäristöämme.

Euroopan teknologiariippuvuus amerikkalaisyrityksistä vaatii uutta ajattelua ja yhteistyötä. Suomella on jo vahva asema tekoälyosaamisessa ja suurteholaskennassa, mutta erityisesti pk-yritysten aktivointi digitalisaatiossa on avainasemassa kilpailukyvyn kehittämisessä. Menestys edellyttää julkisen sektorin, yritysten ja tutkijoiden tiivistä yhteistyötä sekä uudenlaisia toimintamalleja.

Tietoyhteiskunnan kehittäminen ei tapahdu siiloissa. Se vaatii yhteistyötä, uusia ideoita ja konkreettisia tekoja. TIEKEn jäsenyys tarjoaa organisaatioille mahdollisuuden olla mukana luomassa kestävämpää ja innovatiivisempaa tulevaisuutta. Yhteistyö kattaa monipuolisia hankkeita, koulutuksia ja valmennuksia, jotka tukevat sekä jäsenorganisaatioiden omia tavoitteita että laajempaa yhteiskunnallista kehitystä.

Digitalisaation kiihtyessä sen vaikutukset ulottuvat yhä enemmän niin julkiseen sektoriin, yksityisiin yrityksiin kuin yksilöiden arkeen. Ajantasainen tieto ja osaamisen kehittäminen ovat välttämättömyyksiä sekä organisaatioiden että yksilöiden tulevaisuuden menestykselle. TIEKE tarjoaa tähän tukea edistämällä digitalisaation, datan ja teknologian tuomien mahdollisuuksien hyödyntämistä yhteiskunnassa.

Sisälogistiikan digitalisoituessa tarvitaan pikaista osaamisen kehittämistä henkilöstölle, esihenkilöille ja johdolle. Digikyvykkyyden edistämisessä on tärkeä ensin selvittää nykyinen digiosaamisen taso. LogDigiS-hankkeessa yritysten digitaalisen osaamisen vahvuuksia ja kehittämiskohteita tunnistettiin digimaturiteettitestauksen ja yrityshaastatteluiden avulla. Tulosten perusteella sisälogistiikan parissa toimivien pk-yritysten suurimpia kehittämiskohteita digitalisaation saralla ovat toiminnanohjaus- ja varastonhallintajärjestelmien käytön osaaminen ja hyödyntäminen sekä sisäinen viestintä.

Suomi tavoittelee täyttä siirtymää EU:n standardin mukaisiin verkkolaskuihin (ns. Eurooppa-normin laskuihin) vuoteen 2030 mennessä. Verkkolaskufoorumi on julkaissut tiekartan, joka linjaa keskeiset tavoitteet ja toimenpiteet siirtymän tukemiseksi. Tiekartta tarjoaa joustavan pohjan kehitystyölle, sillä tavoitteita ja toimenpiteitä voidaan mukauttaa digitaalisten palveluiden kehittyessä.

Digitaalisen taloushallinnon saralla on odotettavissa suuria harppauksia tulevien vuosien aikana. Verkkolaskufoorumin vuotuinen syysseminaari pureutui aiheeseen marraskuussa 2024.

Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan tuore tutkimusraportti tarkastelee datatalouden koon, taloudellisen merkityksen ja vaikuttavuuden mittaamisen mahdollisuuksia sekä haasteita Suomessa. Kokeellisten laskelmien mukaan datainvestointien arvo Suomessa on ollut vajaa kaksi prosenttia bruttokansantuotteesta. Datatalouden kokonaisindeksissä Suomi sijoittuu hankkeessa luodun Databarometrin mukaan muiden eurooppalaisten maiden tasolle, mutta innovaatioiden osalta jäämme verrokeistamme jälkeen. Suomen datatalouden tarkempi arviointi edellyttää panostuksia mittausmenetelmien ja tiedonkeruun kehittämiseen sekä kansanvälistä yhteistyötä.

Pysyäkseen tekoälykehityksessä mukana organisaatioiden on tärkeää huolehtia työntekijöiden osaamisen kehittämisestä, jotta kehittyvää teknologiaa pystytään hyödyntämään tietoturva ja tietosuoja huomioiden. TIEKEn Kiljavan opistolle ja T-opistoille toteuttamat tekoälykoulutukset pureutuivat tekoälyn hyödyntämisen mahdollisuuksiin opistojen arjen ja käytännönläheisten esimerkkien kautta. Tarkastelussa oli esimerkiksi tekoäly opetustilanteissa ja hallinnollisessa työssä sekä sen vaikutus henkiseen hyvinvointiin. TIEKEn tarjoamat tekoälykoulutukset räätälöidään aina organisaation toiveiden mukaisesti.

Green ICT -ratkaisut, kuten päästöjen vähentämiseen tähtäävät teknologiat ja ympäristön kannalta vastuullinen ICT:n käyttö, avaavat Itä-Suomen alueelle uusia mahdollisuuksia. VICTIS – Vihreää ICT:tä Itä-Suomesta -hanke tukee tätä kehitystä aktivoimalla Itä-Suomen ICT-sektoria. Koulutuksen, yhteistyön ja uusien toimintamallien avulla Itä-Suomea valmistellaan tulevaisuuteen, jossa vihreät ICT-ratkaisut ovat kilpailuetu.

TIEKEn jäsenorganisaatiot kokoontuivat marraskuussa sääntömääräisen syyskokouksen merkeissä. Syyskokouksessa valittiin yhdistykselle hallitus, jonka uusina jäseninä aloittavat Anita Juho (Valtionvarainministeriö), Auli Packalén (Gofore) ja Jane Tolvanen (PrivacyDesigner Oy). Hallituksen puheenjohtajana jatkaa Demos Helsingin Johannes Anttila. Vuonna 2025 jatkamme TIEKEssä edelleen digikyvykkyyden, digitaalisen taloushallinnon, datatalouden ja vastuullisuuden teemojen parissa, kehittäen palvelutarjontaamme edelleen.

Viisi vuotta TIEKEn toiminnanjohtajana on ollut täynnä merkityksellisiä hetkiä, ainutlaatuisia ihmisiä ja yhdessä saavutettuja tavoitteita. Toiminnanjohtajan roolissa olen saanut mahdollisuuden valjastaa osaamisemme palvelemaan tietoyhteiskuntakehitystä, kehittää ja suunnata organisaation toimintaa sekä rakentaa vaikuttavaa yhteistyötä alan keskeisten toimijoiden kanssa.

Kaikkien, myös ICT-alan, on osallistuttava kestävyyshaasteiden ratkomiseen. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole yhteisymmärrystä siitä, mitä ICT-alan ympäristövaikutuksia mitataan ja miten. Myös kuluttajilla on tärkeä rooli kestävyyshaasteiden ratkomisessa, mutta tietoa esimerkiksi laitteiden tai liittymien ympäristökestävyydestä ei ole tarpeeksi saatavilla ostopäätöksen tueksi.