Data-avaruudet tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia suomalaisille organisaatioille
Datatalous

Data-avaruudet tuovat uudenlaisia mahdollisuuksia suomalaisille organisaatioille

Data-avaruudet koskettavat monia yrityksiä ja organisaatioita lähitulevaisuudessa. Mitä data-avaruuksilla oikeastaan tarkoitetaan, mitä mahdollisuuksia ne tarjoavat ja miten mahdollisuuksia voi hyödyntää?

Tieto on valtaa. Digitaalisessa muodossa oleva tieto, data, on pääomaa ja raaka-ainetta kiivaasti kasvavalle datataloudelle.  

Euroopassa ollaan nyt rakentamassa data-avaruuksia, jotka tekevät datatalouden kasvun mahdolliseksi. Asia on vireillä erityisesti EU-tasolla, mutta kiinnostus ilmiöön on maailmanlaajuista. Tämä avaa suomalaisyrityksille uudenlaisia mahdollisuuksia.  

Data-avaruudet tarjoavat yrityksille uusia väyliä nopeampaan kasvuun ja innovointiin, takaavat pääsyn keskeisiin datanvaihdannan resursseihin ja tekevät mahdolliseksi datan myymisen sekä jakamisen eri toimijoiden kesken. 

TIEKE edistää Suomessa data-avaruuksien hyödyntämistä lisäämällä tietoisuutta aiheesta viestinnällä sekä tulevaisuudessa myös kehittämishankkeiden ja valmennusten kautta. 

Data-avaruuksissa dataa jaetaan hallitusti 

Data-avaruudet ovat parhaimmillaan laajoja, kansallisrajat ylittäviä yhteisiä datainfrastruktuureja, jotka liittyvät esimerkiksi osaamista, terveyttä, julkishallintoa, maataloutta tai terveyttä koskevaan dataan. Data-avaruuksien tavoite on edistää datan jakamista ja valjastaa näin datan arvo Euroopan talouden ja yhteiskunnan hyödyksi. 

Sitran johtavan asiantuntijan Antti Poikolan (Gaia-X Suomi) mukaan data-avaruudet ovat perusrakenteita, pehmeää infrastruktuuria, joka helpottaa yritysten ja organisaatioiden datan jakamista yli organisaatiorajojen sovittujen pelisääntöjen mukaisesti ja helposti skaalautuvasti.  

VTT:n Research Manager Katri Valkokari puolestaan muistuttaa, että data-avaruus ei ole mikään määrittelemätön bittiavaruus, jonne data ladataan avoimesti kaikkien saataville. Tämä on yksi data-avaruuden keskeisistä eduista ja eroista perinteiseen datan käsittelyyn ja jakamiseen. Yritykset ja organisaatiot, datan omistajat, voivat määrätä muun muassa mitä jakavat, kenelle jakavat ja mihin käyttöön dataa näytetään. 

Valkokari valottaa, että data-avaruudessa dataa ei ladata tai siirretä ulkopuoliseen pilvipalvelimeen tai alustaan, vaan data säilyy alkuperäisessä paikassaan, josta se haetaan luvan kanssa näytettäväksi. 

Kun datan käyttöä säätelevät sopimukset ja pelisäännöt ovat selvillä, toimintaa data-avaruudessa voidaan skaalata nopeasti ja ketterästi. Uudet toimijat voivat liittyä ekosysteemiin nopeasti ilman erillisiä manuaalisia räätälöintejä sopimuksiin ja tekniikkaan. Datan jakoa on mahdollista hallita ketterästi ja muuttaa sopimuksia siinä olevien toimijoiden tarpeiden muuttuessa.  

Data-avaruus on työkalu skaalautuvaan datan näyttämiseen datataloudessa 

Sitran Poikola selventää data-avaruuden asemaa datataloudessa kolmikerroksisella pyramidilla. Pyramidin alin kolmannes muodostaa perustan, keskimmäinen muodostuu toimivista ekosysteemeistä ja huipulla on data-avaruus.  

Pyramidin perustan muodostavat yrityksen ja organisaation sisäiset kyvykkyydet ymmärtää oma datansa: mitä se on, mikä sen arvo voisi olla ja miten sitä voisi hyödyntää. Kuvion keskimmäinen kolmannes nojaa ymmärrykseen datan hyödyntämisestä omien organisaatiorajojen ulkopuolisissa ekosysteemeissä, liiketoimintaverkostoissa. Dataa voidaan hyödyntää sellaisten haasteiden ratkaisuissa, joihin yksittäisen organisaation tai yrityksen tiedot, taidot tai muut resurssit eivät yksinään riitä.  

Pyramidin huipulla on data-avaruus, joka itsessään on vain työkalu datan hallittuun ja helposti skaalautuvaan jakamiseen. Ennen data-avaruuteen siirtymistä on kahden alemman tason asiat hyvä olla kunnossa, Poikola toteaa. TIEKE onkin työskennellyt kahden alemman tason parissa muun muassa Datasta kasvua -valmennusten parissa, ja kolmannen tason tarjontaa suunnitellaan parhaillaan.   

VTT:n Valkokari painottaa, että ennen data-avaruuksiin liittymistä olisi hyvä ymmärtää, onko datan jakamisella ja vaihtamisella liiketoiminnallista tai yhteiskunnallista hyötyä.  

”On hyvä tiedostaa erot muun datan integroinnin ja vaihdannan työkaluihin, sillä data-avaruus ei välttämättä ole oikea työkalu kaikille. Kannattaisi pohtia mitä, miksi ja kenelle, eikä ajaa data-avaruususkossa käärmettä jokaiseen pyssyyn. Hyvä neuvo on lähteä nykyisestä ja tulevasta liiketoiminnasta, ekosysteemeistä sekä toimijoista liikkeelle.” 

Data-avaruudet tehostavat datan keräämistä ja raportointia 

Data-avaruuksien edut, hyödyt ja mahdollisuudet liittyvät datan hallittuun, sopimuksen mukaiseen näyttämiseen sekä sen nopeaan ja ketterään skaalaamiseen.  

Uudet toimijat voivat liittyä nopeasti ekosysteemeihin, kuten esimerkiksi silloin, kun teollisuusyritys tarvitsee uusia alihankkijoita tai logistiikkayritys hankkii uusia jakelijoita. Lisäksi datan kerääminen, yhdistäminen ja raportointi tehostuu sekä automatisoituu data-avaruuksien avulla.  

Data-avaruudet tarjoavat hyötyjä myös tekoälyn ja EU:n digitaalisten tuotepassien kanssa.  

Kun datan omistaja voi rajoittaa kenelle, mitä ja mihin tarkoitukseen dataa annetaan näytettäväksi, tekoälyjä on selkeämpää kouluttaa. Data-avaruuksien pelisäännöt antavat myös suojaa niin datan omistajille kuin esimerkiksi tekoälyn kouluttajille. Omistaja luovuttaa vain sitä dataa, mitä haluaa ja kouluttajat voivat rauhallisin mielin käyttää luvalla saatua dataa. Toimialakohtaiset data-avaruudet myös mahdollistavat tekoälyn kouluttamisen toimialakohtaisten tarpeiden mukaan. 

EU:n digitaalisten tuotepassien muodostamisessa data-avaruudet tulevat olemaan keskeinen mahdollistaja. Eri paikkoihin hajautettu tieto voidaan käydä kätevästi hakemassa datan sijaintipaikasta ja näyttää tiedot sitten halutuissa muodoissa esim. tilaus-toimitusketjun toimijoille.  

Lisäksi arvokas data voi tuottaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia, parantaa yrityksen tulosta ja tuottaa ympäristötekoja. Antti Poikola mainitsee tästä esimerkkinä merenkulun projektin, jossa Sitra on ollut mukana osarahoittajana. Projektissa tutkittiin, miten laivojen polttoaineen kulutuksessa voitaisiin säästää.  

Laivoja ohjattiin satamiin usean eri toimijan datojen avulla niin, että ne saivat tietoa lastin purkuun sopivasta vapaasta ajasta. Näin laivojen ei tarvinnut ajaa satamiin kovalla kiireellä vain odottaakseen sopivaa purkuaikaa. Kokeilussa säästyi polttoainetta, mistä hyötyivät sekä laivayhtiö että ympäristö.  

Suomen datatalouden kehityksessä on paljon potentiaalia  

Euroopassa data-avaruuskehitystä on kaikkiaan 14 teollisella toimialalla. Esimerkiksi Saksa ja Ranska ovat datatalouskehityksen isoja maita, joissa on saatu myös kansallista rahoitusta data-avaruusprojekteille. Näissä maissa on jo Suomea enemmän projekteja ja yritystoimijoita data-avaruuksissa.  

Vaikka Suomi on vielä varhaisemmassa kehitysvaiheessa, on maassamme paljon osaamista ja potentiaalia. Sitran Poikolan mukaan Suomi on kiistatta edistyneimpien data-avaruusmaiden joukossa. VTT:llä ja sen yhteistyökumppaneilla on Suomessa noin 24 miljoonan ja Euroopan tasolla noin 100 miljoonan euron edestä data-avaruusprojekteja. 

Merkittävin haaste data-avaruuksien edistämisessä Suomessa on se, että niihin liittyvät projektit ovat vielä yksittäisiä kokeiluja eivätkä päivittäistä liiketoimintaa. VTT:n Valkokarin mukaan Suomessa on vielä puute vahvoista veturiyrityksistä, jotka haluaisivat viedä data-avaruusasioita eteenpäin. Lisäksi sopivien orkestraattorien, eli hankkeiden ja toteutusten vetäjien, löytyminen on lisähaaste onnistuneille data-avaruushankkeille. 

Data-avaruudet eivät ole vain Euroopassa tapahtuvaa datatalouden kehitystä. Valkokari kertoo, että aihe on herättänyt kiinnostusta Kiinaa ja Japania myöden. Poikolan mukaan myös muualla maailmalla on vastaavia hankkeita, mutta eri nimillä.  

Lue seuraavaksi

Vastuullisuus
Green ICT Visiiri vauhdittaa Suomen ICT-alan kestävää kehitystä
Vastuullisuus

Green ICT Visiiri vauhdittaa Suomen ICT-alan kestävää kehitystä

ICT-sektorin energiankulutus kasvaa nopeimmin kaikista aloista, ja keskustelun lisääminen alan ilmasto- ja ympäristövaikutuksista, niiden mittaamisen tavoista ja energiansäästön ratkaisuista on tarpeen. Green ICT Visiiri -hanke tuo tähän ratkaisun, kun jo aikaisemmin perustettu Uudenmaan Green ICT -ekosysteemi laajentuu kansalliseksi ekosysteemiksi. Yritykset pääsevät nyt valtakunnallisesti mukaan vaikuttamaan ja hyötymään tästä kehitystoiminnasta! Lisääntyneellä energiatehokkuudella on nimittäin monia positiivisia vaikutuksia, niin ilmastoon kuin yrityksen omaan toimintaankin.

Viestintätoimisto Aivela
Vastuullisuus
TIEKE tarjoaa ICT-alalle vihreämmän tulevaisuuden työkalut
Vastuullisuus

TIEKE tarjoaa ICT-alalle vihreämmän tulevaisuuden työkalut

Kestävä kehitys ICT-alalla on entistä tärkeämpää. TIEKE on työskennellyt aiheen parissa jo pitkään ja kehittänyt alan yritysten sekä muiden toimijoiden käyttöön monipuolisia työkaluja ympäristöystävällisempään toimintaan. Työkalut on koottu Green ICT -portaaliin, ja myös uusi Visiiri-hanke kokoaa yhteen pitkän kokemuksen ja uusimman asiantuntemuksen, syventäen sitä edelleen.

Viestintätoimisto Aivela
Digikyvykkyys
Miten digitaaliset työkalut tuovat sujuvuutta ja työhyvinvointia yritysneuvontaan?
Digikyvykkyys

Miten digitaaliset työkalut tuovat sujuvuutta ja työhyvinvointia yritysneuvontaan?

Digipalvelut ovat ehdottomasti yritysneuvonnan päivän puheenaihe juuri nyt. Kun yritykset satsaavat oikeisiin digitaalisiin ratkaisuihin, voimme odottaa näkevämme parannuksia niin työntekijöiden sitoutumisessa kuin asiakastyytyväisyydessäkin – sekä asiakkaan että yritysneuvontaorganisaatioiden saralla. Digitaaliset työkalut eivät ainoastaan tee arjestamme sujuvampaa, vaan myös parantavat työhyvinvointiamme.

Johanna Helmiö