Digitaitojen osaamismerkistössä osaaminen on jaettu viidelle portaalle: Perusosaaja, Digiosaaja, Yhteistyöskentelijä, Hyötykäyttäjä ja Ongelmanratkaisija. Osaamismerkistö keskittyy kaikkien tarvitsemiin yleisiin digitaitoihin, ja merkistön taustalla on kansallisia ja kansainvälisiä viitekehyksiä, kuten DigComp.
Digitaitomerkistön avulla osaamista tunnistetaan mm. ammatillisissa oppilaitoksissa, ammattikorkeakouluissa, työpaikoilla ja vapaan sivistystyön kentällä.
Aina ei tarvitse kiivetä huipulle asti
Digitaitomerkistön tasojen avulla jokainen voi miettiä oman tarpeen ja tavoitteiden mukaisesti, mille tasolle osaamista on hyvä tunnistaa – ja kehittää tarpeen mukaan. Monille riittää Perusosaaja-tasolta löytyvät keskeiset digitaalisessa yhteiskunnassa tarvittavat taidot, kuten laitteiden ja palveluiden turvallinen ja vastuullinen käyttö, viestintä- ja asiointitaidot, omien tietojen suojaaminen, tekijänoikeudet ja yleisimpien toimistosovellusten peruskäyttö.
Ylimmällä Ongelmanratkaisijan tasolla, henkilö on jo monipuolinen digiosaaja, joka osaa mm. hyödyntää digitaalista teknologiaa tiedon tuottamiseen ja ongelmanratkaisuun sekä huomioida myös uusien teknologioiden vaikutuksia ja mahdollisuuksia.
Kuten kuvakin kertoo, merkkejä todella suoritetaan portaittain. Usein seuraavia merkkejä tai tasoja varten on hyvä opiskella sisältöjä ennen osaamismerkin suorittamista – mutta jos taidot ovat jo hallussa, voi hypätä suoraan merkkihakemuksen kimppuun.
Pinottavat osaamismerkit spesifin osaamisen tunnistamisessa
Valtakunnallinen digitaitomerkistö on hyvä keino varmistaa, että yleiset digitaidot ovat hallussa. Sen päälle voi myös rakentaa organisaatio- tai alakohtaisia osaamismerkkejä, joiden avulla keskitytään tarkemmin määritettyyn, spesifiin osaamiseen.
Tällaista pinottua osaamismerkistöä hyödyntää mm. Digi- ja väestötietovirasto (DVV), joka koordinoi valtakunnallista digituen kehittämistä. Digitukijat osoittavat digitaitonsa suorittamalla Digitaitomerkistön Perusosaaja-tason osaamismerkit. Niiden lisäksi he suorittavat DVV:n kehittämät Ohjausosaaminen ja Eettinen ohjeistus -osaamismerkit.
Näin digitaidot, ohjaustaidot ja eettinen ohjeistus muodostavat Digitukija-osaamismerkin.
Pinottuja osaamismerkistöjä voi rakentaa jokainen merkkejä myöntävä taho.
Kysy lisää osaamismerkeistä meiltä TIEKEläisiltä:
Tarjoamme halutessanne asiantuntijatyötä oman osaamismerkkityönne aloittamisessa.
Miten digitaaliset osaamismerkit tukevat osaamisen tunnistamista?
- Osaaminen on kuvattu osaamisperusteisesti: Digitaalinen osaamismerkki sisältää tiedon osaamistavoitteista, joiden mukaista osaamista tunnistetaan, sekä arviointikriteerit, joiden perusteella osaaminen on tunnistettu.
- Osaamisen näkyväksi tekeminen: Digitaaliset osaamismerkit auttavat tekemään eri tavoin hankitun osaamisen näkyväksi, riippumatta siitä, missä ja miten osaaminen on hankittu. Osaamista kertyy virallisen koulutuksen lisäksi harrastuksissa, vapaaehtoistyössä, luottamustehtävissä ja muissa ns. epävirallisissa yhteyksissä.
- Motivointi ja sitoutuminen: Osaamismerkit toimivat motivoivana tekijänä oppimisessa, mm. pelillistämällä oppimista ja motivoimalla näin oppimaan uutta askel kerrallaan.
- Helppo jakaminen ja säilyttäminen: Digitaaliset osaamismerkit säilytetään henkilökohtaisessa portfoliossa, josta ne helposti jaettavissa esimerkiksi sähköisessä allekirjoituksessa, ansioluettelossa tai sosiaalisessa mediassa. Ne eivät myöskään katoa yhtä helposti kuin paperiset todistukset.
- Rekrytoinnin tukeminen: Työnantajat voivat hyödyntää osaamismerkkejä rekrytoinnissa, sillä ne antavat tarkempaa tietoa hakijan osaamisesta ja taidoista kuin perinteiset todistukset.
- Yksilölliset oppimispolut: Osaamismerkit tukevat yksilöllisiä oppimispolkuja ja mahdollistavat joustavat tavat edetä opinnoissa tai työuralla.
- Piilo-osaamisen esiin tuominen: Digitaaliset osaamismerkit voivat tuoda esiin piilo-osaamista, joka muuten saattaisi jäädä huomaamatta. Tämä voi olla hyödyllistä niin yksilöille kuin organisaatioillekin.
Selvitys osaamisen tunnistamisen hyvistä käytännöistä
Osaamisen tunnistamisen hyvät käytännöt -raportissa tarkastellaan osaamisen tunnistamista niin työelämän, yksilön kuin työnantajien ja muiden organisaatioiden näkökulmista. Raportissa pohditaan myös tulevaisuuden osaamistarpeita ja sitä, miten epävirallisen osaamisen ja jatkuvan oppimisen roolit korostuvat. Lisäksi avaamme erilaisia osaamisen tunnistamisen menetelmiä, käyttötarkoituksia, kohderyhmiä ja kehittämistarpeita.
Selvitys toteutettiin Demos Helsingin, Innolinkin ja TIEKEn yhteistyönä 2023–2024. Selvitystyön rahoitti Työ- ja elinkeinoministeriö NextGenerationEU-rahoituksella.
