Osaamismerkkityön välitilinpäätös: Tavoite kirkkaana kohti valtakunnallista merkistöä

Osuvat taidot-hankkeessa on tänä syksynä edetty kiinnostavaan vaiheeseen. Osaamismerkistömme ensimmäinen versio on saatu pilotoitavaksi yhteensä kahdeksaan organisaatioon. Nyt odotamme jännityksellä niin opetushenkilöstöltä, opiskelijoilta, merkkien arvioijilta kuin myöntäjiltä sekä merkkienhakijoilta saatavaa palautetta, joka ohjaa merkkikehityksen seuraavia askelia.

Tässä vaiheessa on hyvä pysähtyä hetkeksi reflektoimaan reilun vuoden kestänyttä merkkikehitystyön prosessia: Mitä tuli tehtyä? Miten päädyimme tämänhetkiseen versioon merkkikokonaisuudesta?

Tulemme hankkeessa julkaisemaan myöhemmin mallikuvauksen siitä, miten merkkikehitysprosessimme on edennyt sekä millaisia vaiheita ja oivalluksen paikkoja matka on sisältänyt. Toiveenamme ja tavoitteenamme on, että mallikuvausta voivat esimerkkinä hyödyntää kaikki ne toimijat, jotka tulevaisuudessa kehittävät uusia valtakunnallisia tai suurten verkostojen yhteisiä osaamismerkistöjä.

Kun oma kehitysprosessimme on vielä kesken, tämä kirjoitus toimii mallikuvauksen ja sen eri vaiheiden alustavana hahmotelmana. Prosessikuvausta lukiessa on hyvä ottaa huomioon, että vaikka yksittäiset vaiheet on tässä selkeästi erotettu toisistaan, todellisuudessa ne toteutuivat osin limittäin. Useamman kerran palasimme työskentelyssä uudestaan ”vanhojen” asioiden äärelle.

Merkkikehitystyön ensimmäisessä vaiheessa erityisen oleellista on rakentaa yhteistä ymmärrystä siitä, mitä tulevalla osaamismerkistöllä pohjimmiltaan tavoitellaan.

Meillä hankeverkostolaisten aiemmat kokemukset osaamisperusteisista osaamismerkkijärjestelmistä ja niiden kehittämisestä sekä teoreettinen pohja osaamismerkein ohjautuvan oppimisen mallista tukivat yhteisen tavoitekuvan kirkastumista.

Oleellinen osa tästä vaiheesta oli toki tehty jo hankehakuvaiheessa, mutta hankeverkoston yhteisen ymmärryksen varmistamisen ja työskentelyn aloittamisen näkökulmasta oli todella tärkeää, että yhteistä tavoitetta kirkastettiin yhdessä koko verkoston kanssa aivan hankkeen alkumetreillä.

Kokemustemme pohjalta voi sanoa, että kenen tahansa uusien merkkien kehittämistä suunnittelevien kannattaa käyttää runsaasti aikaa sen pohtimiseen ja kirkastamiseen, mitä merkittämisellä tavoitellaan. Tässä vaiheessa on oleellista kysyä:

Uuden aikaa kestävän osaamismerkistön luonti vie runsaasti aikaa ja resursseja. Mitä suuremmasta verkostosta ja moninaisemmasta kohderyhmästä on kyse, sitä enemmän aikaa kehitysprosessille tulisi varata. Yhteisellä pitkällä matkalla selkeä tavoite antaa motivaatiota ja pitää työskentelyn linjakkaana. 

Esimerkiksi oman merkkikehityksemme näkökulmasta oleellisia olivat muun muassa nämä tavoitteet:

Yhteisen tavoitekuvan kirkastaminen ei suinkaan lopu alkumetreille, vaan sitä tulee tehdä säännöllisesti koko kehitystyön ajan ja pohtia, viekö tehty työ edelleen kohti yhteisiä tavoitteita.

Laajan ja verkostomaisen merkkikehitystyön suunnittelua ja organisointia helpottaa, kun merkistölle luodaan selkeät raamit ja rakenteet heti alkuvaiheessa. Meidän kohdallamme tämä tarkoitti yhteistä keskustelua ja päätöstä siitä, kuinka monesta merkistä ja erilaisesta tasosta rakentuvaa merkistöä lähdemme rakentamaan.

Osuvissa taidoissa päätökseen vaikuttivat käyttötarkoitus, perusosaamisen tunnustamiseen tähtäävä päätavoite, ammatillisen koulutuksen viisitasoinen arviointiasteikko, toiminta digitaalisissa ympäristöissä –osaamisalueen kahden osaamispisteen laajuus sekä muiden merkkijärjestelmien kehittämisestä saadut kokemukset.

Nämä kaikki näkökulmat yhdessä vaikuttivat siihen, että päätimme lähteä tavoittelemaan merkistöä, joka käsittää noin kymmenen yksittäistä osaamismerkkiä sekä 3 ­- 5 tasoa. Useammasta merkistä koostuvat tasot motivoivat kehittämään osaamista ja mahdollistavat merkkienhakijalle henkilökohtaisten tavoitteiden asettelun (Brauer 2019). Toisaalta taas kymmenestä merkistä koostuva kokonaisuus pysyy vielä selkeästi hahmotettavana, eikä sirpaloidu liian pieniksi toisistaan irrallisiksi kokonaisuuksiksi.

Seuraavassa vaiheessa kartoitimme ja tutustuimme kansallisiin ja kansainvälisiin digiosaamisen viitekehyksiin ja dokumentteihin:

Viitekehyksiin tutustuminen oli todella oleellista, sillä niiden kautta varmistuimme siitä, mitkä osa-alueet, tiedot ja taidot on eri yhteyksissä todettu perusdigiosaamisen kannalta olennaisiksi. Lisäksi viitekehykset tarjosivat meille yhteisen pohjan keskustella digiosaamisesta ja sen eri osa-alueista niin verkoston kuin sen ulkopuolisten tahojen kanssa.

Osaamismerkkien avulla teoreettisia ja laajoja viitekehyksiä on mahdollista palastella ja konkretisoida helpommin ymmärrettäviksi osasiksi. Tämän periaatteen mukaisesti kokosimme erilaisia digiosaamisen tietoja ja taitoja yllä mainituista viitekehyksistä, erotimme ne alkuperäisistä konteksteistaan ja ryhmittelimme ne loogisiksi teemakokonaisuuksiksi eri taitotasoille.

Tässä vaiheessa oli hyvin olennaista pohtia ja keskustella yhdessä siitä, millaiset tiedot ja tasot kuuluvat millekin osaamisen tasolle: mille taitotasolle kuuluvat esimerkiksi oman digitaalisen sisällön luominen, pilvipalveluiden hyödyntäminen sekä sähköpostin ja toimistosovellusten käyttötaidot. Alimmalle tasolle sijoitimme esimerkiksi ne tiedot ja taidot, joita ilman ylemmän tason osaamisia olisi lähes mahdotonta saavuttaa.

Temaattisen ryhmittelyn perusteella kokonaiskuva merkkien ja tasojen määrästä hahmottui ja vakiintui. Päätimme yksittäisten merkkien määräksi kymmenen ja taitotasoiksi viisi. Lisäksi työskentelyn pohjalta hahmottuivat kunkin osaamismerkin pääasiallinen teema ja sisällöt sekä alustava jaottelu siitä, millainen osaaminen kuuluu millekin taitotasolle.

Seuraavaksi vuorossa oli merkkikehitystyön kiistatta eniten aikaa vienyt vaihe: Kullekin merkille määritellyn digiosaamisen sanoittaminen ja konkretisointi. Osaamisperusteisten merkkien kehittäminen edellyttää kunkin merkin kohdalla tarkkaa keskustelua seuraavista kysymyksistä:

Jokaiselle merkille tulee tässä vaiheessa määrittää nimi, lyhyt kuvaus sisällöstä, osaamistavoitteet sekä osaamisen osoittamisen tapa. Tämän lisäksi merkeille luotiin ohjeet arvioijalle arviointityötä tukemaan. Kokonaisuudessaan tämä vaihe sisälsi erityisesti ensimmäisten merkkien kohdalla hyvin paljon sekä periaatteellista keskustelua että erilaisten käytännönläheisten ongelmien ratkomista.

Käytännössä työstimme kutakin merkkiä omalla lomakkeellaan, jossa pystyimme koko ajan vertaamaan merkin osaamistavoitteita osaamisen osoittamisen tapoihin. Lisäksi peilasimme säännöllisesti tavoitteita ja kriteereitä olemassa oleviin viitekehyksiin sekä kävimme merkeistä keskustelua yhteistyökumppaneidemme, kuten Opetushallituksen kanssa.

Tämä vaihe oli ylivoimaisesti koko kehitysprosessin osasista aikaa vievin, sillä selkeästi ymmärrettävien osaamistavoitteiden ja konkreettisten osaamisen osoittamisten tapojen luonti ei ole aivan yksiselitteistä. Käytännössä tämä vaihe kesti aina vuoden 2019 lokakuusta 2020 kesäkuulle, minkä jälkeen teimme vielä pieniä muutoksia selkeäkielisyyteen.

Reilun yhdeksän kuukauden aikana osaamismerkistön sisällöllisesti kehityksestä vastannut työpaketti kokoontui parin intensiivisemmän työskentelypäivän lisäksi joka toinen viikko useamman tunnin ajaksi yhdessä kehittämään merkkejä. Tapaamisten lisäksi merkkien sisältöjä, kuten teoreettista osaamista näkyväksi tuovia monivalintakysymyksiä työstettiin myös niiden välissä.  

Osuvissa taidoissa osaamismerkistöä jatkokehitetään oppilaitosten ja organisaatioiden piloteista syntyneiden kokemusten pohjalta. Enimmät pilotoinnit tapahtuvat tämän syksyn aikana, mutta jo keväällä 2020 hankkeessa järjestettiin alustavia pilotteja, joiden perusteella merkkejä kehitettiin erityisesti selkeäkielisyyden ja ymmärrettävyyden näkökulmasta.

Käytännön kokemusten kautta on jo nyt saatu todella paljon arvokasta tietoa siitä, miten merkistö vastaa tavoitteisiinsa ja miten se palvelee merkistön pääasiallista kohderyhmää.

Merkkikehityksestä vastaavilla on tulevana vuonna edessään kiinnostava kehitystyön seuraava vaihe, jossa merkkien sisältöjä päästään palautteiden ja kokemusten perusteella mylläämään uuteen uskoon.