CSC on valtion ja korkeakoulujen omistama yhtiö, joka osana suomalaista tutkimusjärjestelmää kehittää, integroi ja tarjoaa korkeatasoisia ICT-palveluita opetukselle, kulttuurille, julkishallinnolle ja yrityksille. Topi Litmanen on puolestaan CSC:n opetusteknologiapalveluiden kehityspäällikkö. Vaikka koronaviruspandemiaa on käsitelty paljon, käsitellään vielä vähän lisää: nykyiseen tehtäväänsä Litmanen siirtyi startup-yritys Clanedin pedagogisen johtajan tehtävästä elokuussa 2019. Hänen toiveensa oppilaitosten suuremmasta sitoutumisesta digiavusteiseen oppimiseen ja teknologian hyödyntämiseen toteutuikin rytinällä – ei tosin siinä muodossa kuin Litmanen itse olisi tilannut.
Kriisinhallinnasta oppimisen optimointiin
”No kyllähän pandemia kaiken muutti”, Litmanen toteaa napakasti viime vuosista. ”Suomalaisessa oppilaitosjärjestelmässä, etenkin korkeakouluissa, on ollut kyllä mielenkiintoa oppimisen digitalisointiin, mutta hyödyntäminen jakautui epätasaisesti. Korkeakoulujärjestelmän itsenäisyyden takia samassa oppilaitoksessakin saattoi olla merkittäviä oppiainekohtaisia eroja. Usein kehittyneiden käytäntöjen takaa löytyi yksittäisiä koulutusteknologiasta kiinnostuneita opettajia tai tieteentekijöitä.”
Sitten lähes kaikki opetus pitikin järjestää hetken aikaa verkossa. Se oli stressaavaa aikaa ja jatkuvaa tulipalojen sammuttelua. Tilanteen tasaannuttua opetusalalla on keskitytty tähyämään laajemmalle: esimerkiksi digitaalisen oppimisen ohjelmaan, joka muun muassa jalkauttaa ajatusta oppimisen ekosysteemistä laajaan käyttöön. Topi Litmasen mukaan olennaista on saada aikaan toimivia ja helppokäyttöisiä järjestelmiä. Toimintaa ja tukea opetuksen suunnitteluun on hänen mukaansa nyt paremmin saatavilla korkeakouluissa kuin ennen koronaviruspandemiaa.
”Olen myös havainnut, että hybridiopiskelussa on alettu käyttää digitaalisuutta tukena sille, että läsnäopetus olisi mahdollisimman laadukasta”, Litmanen sanoo. ”Massaluennon sijaan saatetaan nyt antaa opiskelijalle tehtäväksi katsoa luentotallenteita etukäteen, ja läsnäopetus järjestetään pienemmissä ryhmissä, jotka keskustelevat luentojen herättämistä ajatuksista.”
Niin oppijan kuin opettajan työtä tukemassa
Litmasen oma koulutustausta on kasvatustieteissä: hän oli pitkään ryhtymässä luokanopettajaksi. Väitöskirjaa tekemästä hän kuitenkin päätyi Lääkäriliiton koulutuspalveluiden ja opetusteknologiayrityksen kautta nykyiseen tehtäväänsä. ”Pedagoginen tausta on suuri etu työssäni. Se auttaa palvelemaan tarkoituksenmukaisesti sekä opetuksen järjestäjiä että opiskelijoita”, Litmanen sanoo. ”Osaavat tekniikan ammattilaiset ovat tietysti elinehto palveluiden suunnittelulle ja ylläpidolle. Oman taustani vuoksi minun on puolestani helppo puhua samaa kieltä asiakkaiden kanssa.”
Litmasen opetusteknologiaryhmän tehtäviin kuuluu sen varmistaminen, että CSC:n palvelut opetushenkilökunnalle ja opiskelijoille toimivat moitteettomasti.
”Käytännössä CSC:n palveluihin törmää oppilaitosympäristössä jatkuvasti, vaikkeivat kaikki käyttäjät sitä tietoisesti havaitsisi”, Litmanen kuvaa. ”Koordinoimme esimerkiksi Hakaa, jonka ansiosta oman oppilaitoksen käyttäjätunnuksilla pääsee kirjautumaan 200 eri palveluun. Tämä nopeuttaa tiedonsiirtoa ja helpottaa esimerkiksi oppi- tai tutkimuslaitosten välistä yhteistyötä.”
CSC:n hallinnoimia palveluita ovat myös esimerkiksi 27 korkeakoulun Exam-tenttipalvelu, joka antaa joustavuutta tenttien suorittamisen aikaan ja paikkaan, Zoomiin pohjautuva Funet Miitti -etäkokouspalvelu sekä avointen sähköisten oppimateriaalien palvelu, jota CSC kehittää Opetushallituksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Lisäksi CSC tarjoaa useita opintohallinnon ja tutkimuksen tuen palveluita.
Teknologia tuo uusia opiskelumahdollisuuksia
Koulutusteknologian kenttä heijastelee keskusteluja, joita yhteiskunnassa muutenkin käydään. Esimerkiksi käyttäjälähtöinen, elämänkaarta palveleva ekosysteemiajattelu korostaa eri palvelujen välistä yhteentoimivuutta ja saavutettavuutta koulutuksessakin.
”Julkisille palveluille on tullut viime vuosina uusia saavutettavuusvaatimuksia. Sen kohdalla puhutaan usein jonkin tietyn erityisryhmän huomioimisesta, mutta esimerkiksi tekstitykset palvelevat kuulovammaisten lisäksi monia, jotka haluavat katsoa sisältöjä ilman ääntä”, Litmanen muistuttaa. Opetusteknologiset ratkaisut auttavat hänestä myös sellaisessa fyysisessä saavutettavuudessa, josta ei puhuta yhtä usein kuin muista saavutettavuuden muodoista.
”Oikealla koulutusteknologialla voidaan vähentää maantieteellistä epätasa-arvoa. Monet maakunnan korkeakoulut esimerkiksi panostavat sekä innovatiivisiin koulutusohjelmiin että toimivaan etä- tai hybridiopiskeluun”, huomauttaa Litmanen. ”Se tekee opiskelusta helpompaa myös matkan päästä ja vähentää myös päällekkäisyyttä, kun korkeakoulut voivat tehdä työnjakoa erikoistumisaloistaan. Johdon tuki on tietenkin koulutusteknologiaan panostamisen elinehto.”
TIEKEn jäsenet ovat vahvuutemme
TIEKEn jäsenistö edustaa kattavasti tietoyhteiskuntakehityksen kannalta keskeisiä toimijoita: yrityksiä, julkishallinnon organisaatioita, oppilaitoksia ja järjestöjä. Jäsenenä vaikutat Suomen digitaaliseen suuntaan ja valjastat TIEKEn osaamisen, verkostot ja palvelut käyttöösi.
