Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Helsingin kaupunki määrittelee digitaalisen palvelukykynsä nykytilan

Suomen suurimman työnantajan pilotista TIEKE saa arvokasta tietoa valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämiseen.

Edessä on mittava urakka, kun Suomen suurin työnantaja ryhtyy määrittelemään digitaalisen palvelukykynsä nykytilaa. Helsingin kaupungin toimialoilla ja liikelaitoksissa työskentelee 38 000 ihmistä 1 200 eri ammatissa.

Organisaatiossa, joka digitalisoituvalla 2020-luvulla haluaa tarjota maailman toimivimmat puitteet metropolin jatkuvasti kasvavalle asukasmäärälle, digitaitoja tarvitaan monenlaisissa tehtävissä raitiovaununkuljettajasta terveyskeskusääkäriin, luokanopettajasta suurtalouskokkiin, maanmittausinsinööristä jalkahoitajaan, pormestarista kaavoitusarkkitehtiin, sosiaalityöntekijästä puutarhuriin, viemärisukeltajasta orkesteriviulistiin  – muun muassa.

Osuvat taidot pilotin perustaksi

Helsingin kaupungin johtava HR-asiantuntija Sanna Lyly kertoo syksyllä 2020 käynnistetystä pilotista, jossa selvitetään menetelmät ja määritellään käytännöt, joilla vaadittavat digiosaamiset on fiksuinta todentaa.

Pilottiin osallistuu parinsadan henkilön heterogeeninen joukko työntekijöitä esimerkiksi sosiaali- ja terveystoimesta, kaupunkiympäristöstä, kasvatuksesta ja koulutuksesta sekä kaupunginkansliasta.

Ennen kuin pilottia päästiin toteuttamaan, Lylyn haasteena oli miettiä digiosaamisen arviointiin soveltuva kriteeristö.

”Helpotus oli suuri, kun näin TIEKEn verkkosivuilla Osuvat taidot -hankkeen viisiportaisen kriteeristön. Sen määritelmät tuntuivat soveltuvan tavoitteisiimme, joten otin yhteyttä TIEKEen ja kysyin, voimmeko ottaa Osuvat taidot pilottimme perustaksi. Kriteeristön avulla määrittelemme yleiskuvan osaamisista, joita voidaan edellyttää kaikilta työntekijöiltä.”

TIEKE työstää kriteeristöä

TIEKEssä Osuvat taidot -hankkeesta vastaava Merja Sjöblom ilahtui Lylyn yhteydenotosta, ja vastasi myöntävästi, koska uskoo Helsingissä toteutettavan pilotin edistävän paitsi kaupungin tavoitteita, myös valtakunnallisen osaamismerkkijärjestelmän kehittämistä. Hanke jatkuu syksyyn 2021, ja valtakunnallinen osaamismerkkijärjestelmä lanseerataan vuonna 2022.

”Merkistön tarkat sisällöt kuvaillaan Osuvat taidot -osaamismerkkijärjestelmän verkkosivulla”, Sjöblom kertoo.

Osuvat taidot -hankeverkostossa on mukana yksitoista toimijaa ammattikorkeakouluista, ammatillisista oppilaitoksista, vapaan sivistystyön toimijoista ja yhdistyksistä. TIEKEn rooli painottuu kriteerien määrittelyyn ja osaamismerkistön hallinnointiin.

”Piloteista saatava kokemus auttaa meitä kirkastamaan määritelmiä aiempaakin osuvammiksi, jotta pääsemme lanseeraamaan valtakunnallisen, yleisen ja yhtäläisen digiosaamisen todentamisjärjestelmän Suomeen”, Sjöblom lisää.

Arvioinnin ja kehittämisen väline

Lokakuun lopulla Lyly kertoo pilotin edenneen vaiheeseen, jossa tiimit peilaavat jäsentensä digiosaamisia Osuvat taidot -kriteeristöön.

”Odotamme tuloksia innokkaina. Saamme tietoa siitä, miten hyvin Osuvat taidot vastaa Helsingin kaupungin tarpeita sekä siitä, missä muodossa ryhdymme laajentamaan digiosaamisen arviointia koko konserniin.”

Lyly korostaa, että mitään päätöksiä Osuvat taidot -osaamismerkistön pysyvästä käyttöönotosta ei ole tehty. Nyt testaillaan, ja myöhemmin mietitään, minkälainen systematiikka soveltuu parhaiten Helsingin kaupungin tarpeisiin.

”Kiitos TIEKElle, joka tekee arvokasta työtä tässä haastavassa maastossa”, Lyly summaa.

Lue seuraavaksi

Tekoäly ja datatalous
Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen
Tekoäly ja datatalous

Energiadata taloyhtiöiden arjen työkaluksi -webinaari avasi väyliä sujuvampaan tiedon hyödyntämiseen

Energiankulutusta ja -tehokkuutta koskeva data on isännöinti- ja kiinteistöalalle yhä tärkeämpi päätöksenteon väline. Taloyhtiöissä dataa syntyy jo paljon sähköstä, lämmöstä, vedestä, mittareista, järjestelmistä ja erilaisista palveluista. Haasteena on kuitenkin se, että tieto on usein hajallaan eri portaaleissa, formaateissa ja organisaatioissa. Silloin sen hyödyntäminen jää helposti yksittäisiksi raporteiksi tai vuosittaisiksi tarkasteluiksi, vaikka parhaimmillaan energiadatan pitäisi tukea arjen ennakointia, poikkeamien tunnistamista ja kustannussäästöjä.

Paavo Foley, KIRAHub
Digikyvykkyys
Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta
Digikyvykkyys

Perustason ymmärrys tarvitaan ennen syvempää soveltamista: Havaintoja kiertotalouden digitaalisten osaamismerkkien suorittamisesta

Kiertotalouden ja vastuullisuuden perusteiden osaamista voitaneen pitää työelämätaitona, joka avaa uusia mahdollisuuksia niin vastavalmistuneille kuin uutta työuraa etsiville. Centria-ammattikorkeakoulu hankki Tieken tarjoamat kiertotalouden digitaaliset osaamismerkit käyttöönsä syksyllä 2025. Puolen vuoden jälkeen osamerkkihakemuksia on tehty 180 kappaletta ja hyväksytty noin 120 kappaletta. Kiertotalouden osaamismerkkihakemukset on koettu hyväksi tehtäväksi osoittamaan ymmärrystä ja soveltamiskykyä aihetta käsittelevän webinaarin tai luennon jälkeen.

Hanna Tölli
Hanna Tölli
Vastuullisuus
SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen
Vastuullisuus

SOHJO toi kehittämistyön ja Itä-Suomen yrityskentän yhteen

Business Joensuun operoima SOHJO on vakiinnuttanut asemansa Itä-Suomen keskeisimpänä bisnes- ja verkostoitumistapahtumana. Maaliskuussa 2026 Joensuussa järjestetty tapahtuma kokosi yhteen yrityksiä, kehittäjäorganisaatioita, sijoittajia ja asiantuntijoita Suomesta ja kansainvälisesti. Keskusteluissa korostuivat kasvu, teknologia ja innovaatiot – kiinteässä yhteydessä kestävään kehitykseen ja vihreään siirtymään.

Marko Silventoinen